Kuulla on kuu. Vaikea arvioida etäisyyttä kuuhun, mutta kuun pimeän puolen takana on toine kuu joka on halkaisijaltaan puolet kuun koosta. Etäisyys kuuhun on noin jotain 100-200 tuhannen km välissä, kuu kiertää aina samalla radalla pimeällä puolella joten sen havaitseminen on mahdotonta. Ai mistä tiedän että siellä on toinen kuu. kuun pimeän ja valoisan puolen taiteessa tapahtuvan heijastuksen takia.
Tuplakuu tosiasia
Anonyymi
1465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"...kuu kiertää aina samalla radalla pimeällä puolella..."
Et taida olla ihan viisas.
Ilmeisesti aloittaja (hieman epäselvästä ulosannistaan huolimatta) ehdottaa, että Kuun toisessa Lagrangen pisteessä olisi kappale, joka olisi halkaisijaltaan puolet pienempi kuin Kuu. Ja tämä ”Kuun kuu” olisi siis Maasta katsoen näkymättömissä, koska se jäisi aina Kuun taakse Maasta katsoen.
Tämä ajatus on tietysti helppo kumota sillä, että Kuun takana käyneet astronautit ja satelliitit olisivat kyllä huomanneet sen jos tuollainen kappale olisi olemassa, mutta kiinostavampi kysymys onkin: olisiko se mahdollista?
Todetaan heti alkuun, että aloittajan kuvailema kappale ei olisi Kuun kuu vaan toinen Maan kuu, koska sen kiertorata kulkisi Maan painovoimakuopan ympäri ja Kuun kanssa rinnakkain. Kuun kuun pitäisi kiertää Kuun ympäri. Termien osalta kuvaus on siis pielessä, mutta nimen keksiminen on sivuseikka kun pohditaan onko jokin fysikaalisesti mahdollista vai ei.
Suurempi ongelma on, että halkaisijaltaan puolet Kuun halkaisijasta, eli massaltaan noin kahdeksasosa Kuun massasta (olettaen suunnilleen samankaltainen koostumus) oleva kappale olisi aivan liian suuri pysyäkseen vakaasti Lagrangen pisteessä, etenkään ensimmäisessä, toisessa tai kolmannessa, joissa jo satelliitin kokoinen kappale vaatii ajoittain radankorjauksia.
Hm? Lähtökohtaisesti on täysin mahdollista hyväntahtoisesti jättää huomiotta aloituksen kirjoitusvirheet, ilmeisimmät valheet, mahdollisesti tahallinen trollaus yms. - ja alkaa puoltaa jäljelle jäävää ideaa.
Voihan tuo suhteellisen kookas kappale olla Kuun kuu - sekin on täysin mahdollista - ja paitsi L2-pistesijaintia olla vaikkapa hevosenkenkäradalla, mikä sekin pitäisi sen tietyin edellytyksin jonkin aikaa Kuun lähistöllä.
"Toinen kuu" voisi tietysti olla väriltään erinomaisen tumma tai mattamusta, jolloin sitä olisi hyvinkin hankala havaita optisesti. Se voi edelleen olla tutkalta salattu, peitetty naamiointiverkoilla, käyttää aktiivista häivetekniikkaa ja muita erilaisia hypoteettisia keinoja sun muuta mielikuvituksellista - epätodennäköistä mutta edelleen mahdollista - konstia pysyäkseen piilossa. Jos se on hyvin kevyt (aloittajahan ei rajoittanut massaa mihinkään puitteisiin) se ei oletettavasti aiheuta havaittavaa "omaa" vuorovesi-ilmiötä ja jää siltäkin osin mukavasti piiloon.
Ja miksi noinkin hypoteettisen kappaleen pitäisi olla olemassa pitkiä aikoja. Entäpä jos se onkin temporaalisesti lyhytaikainen ilmiö? Siinä tapauksessa sen ei tarvitse olla stationääriradoilla tai Lagrangen pisteessä, vaan se voi huidella esimerkiksi yhden Planckin ajan siellä ja toisen muualla jne.
Ihan mahdollista! :D
Lähtökohtaisesti on täysin mahdotonta. Kuun L2:ssa 1/8 kuun massasta oleva kappale näkyisi ratalaskelmissa - kuu ei kiertäisi siten,kuin se nyt kiertää.
Mikä järkyttävintä, se ei näkyisi ainoastaan ratalaskelmissa, vaan myös havainnoissa.
PS. Et sitten lukenut edellistä juttua? No ei se mitään. En minäkään lukenut kun sen kirjoitin.
(1/8 kuun [tai Kuun] massasta? Ihan hyvä massa, muttei ainoa mahdollinen.)
Kuu on taivaankappale joka kiertää toista taivaankappaletta, eli planeettaa. Jos tilanne olisi aloittajan mukainen, niin silloin maapallolla olisi kaksi kuuta, sillä aloittajan esittämä "kuun kuu" ei kierrä kuuta, vaan maapalloa, koska on aina kuun takana, varjossa.
Ellei "Kuu n:o 2":a näy - ja sen on ihan totaalisen julmetun pakko olla massaltaan 1/8 Kuun massaa, niin sen lienee paras olla piilossa Kuun sisällä. Sellaisessa tapauksessa ei tarvita uusia ratalaskelmia, hypoteettisia teknologioita yms, eivätkä sitä astronomit, avaruuslentäjät tai edes seismologit olisi ikinä äkänneet - aivan kuten eivät olekaan.
No aloittaja on nyt muutenkin ihan kuutamolla...
kuutamosta tulikin mieleen, että täällähän on näitä apollouskovaisia. Voisiko joku kuuhöhlä kertoa, miksi Apollo 11 jäpät odottivat laskeutumisaluksessa melkein 7 tuntia, ennenkuin kehtasivat lähteä ns kuukävelylle?
Oletko liian laiska etsiäksesi itse netistä vastausta tuohonkin kysymykseen? Vai ovatko kaikki laitteesi salkkarikanavilla, joista ei irtoa kuin valheellista paskaa?
Kollimaattorilla meni pissi housuun kun tein liian vaikean kysymyksen.
Eli olet sekä liian laiska että selailet lähinnä salaliittoteoriapalstoja.
No, eihän jokainen voi onnistua elämässä, mitä siitäkin tulisi?
no höpise sinä mitä tykkäät. Mutta olisiko täällä joku asiallinen apollouskovainen, joka osaisi vastata?
ois miula vielä kysymys Apollo 10 lennosta. Ne kun olivat 15 km Kuun pinnasta, niin räjäyttikö ne sen laskeutumis-alaosan pois ja sitten nousivat taas kiertoradalle pelkän yläosan kanssa? Tästä ei kerrota Wikissä mitään, vaan höpötellään jostain sekoilusta, mikä oli päätyä törmäämiseen Kuun pintaan.
Missä muuten Snoopy on? Onko se löydetty?