Laskettaessa monikulmion pinta-alaa saatiin tulokseksi 117,5. Kuvion lyhin sivu oli 5, joka oli myös epätarkin lähtöarvo. Mikä on vastauksen oikea tarkkuus - 100?
Juuri näin. Jos tuo olisi fysiikan tehtävä niin sitten vastaus olisi 100, mutta tuskin fysiikan tehtävässä koskaan annetaan alkuarvo vain yhdellä merkitsevällä numerolla.
Jos matematiikan tehtävässä halutaan likiarvo niin se kerrotaan itse tehtävässä, esimerkiksi tyyliin "anna tarkka arvo ja likiarvo 2 desimaalin tarkkuudella", mutta jos tuollaista ei lue niin sitten vastauksen tulee olla tarkka arvo eli tuossa tehtävässä 117,5
0Äänestä
Anonyymi
Joissakin oppikirjoissa käytäntö vaihtelee ja oikeissa vastauksissa voitaisiin antaa ratkaisuksi pyöristetty arvo 118. Miksi näin?
0Äänestä
Anonyymi
100 pyöristettynä arvona on aivan yhtä väärin kuin 117,5. Nolla on aivan yhtä merkitsevä numero kuin mikä tahansa muuikin numero.
Tehtävässä 5 oli todellakin se kaikkein epätarkin arvo. Sen pituus oli 5 m ja max epätarkkuus 0,2 mm. Muissa sivuissa max epätarkkuus oli paljon pienempi eli 0,1 mm.
Kysymyksen voi esittää tietysti monella muullakin ymmärrettävällä tavalla. Pitää hiukan tietää mitä laskee ja kysyy. Saattaa saada jopa oikean vastauksen.
0Äänestä
Anonyymi
Järkevämpi olisi 115 tai 120. Yhtäkaukanahan nuo ovat oikeasta. Eli siis vitosen tarkkuus. Vitonen (eli toiselta nimeltään puolikas) siinä mielessä tässä erikoisasemassa kun viivoittimessa voi olla puoliväliviivat. Jos mitat vaikka millimetrin kymmenyksissä mitattu, niin sitähän ne varmaan on.
0Äänestä
Anonyymi
Toi 115 vaan tuntuu oikeemmalta, kun siinä on seiska niin eihän se niin kaukana vitosesta oo.
0Äänestä
Anonyymi
Mikä ihmeen tarkkuus? Kerro meille kaikille.
Kyse on aina epätarkkuudesta. Sitähän ei nyt ole kerrottu
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ihmeen tarkkuus? Kerro meille kaikille.
Kyse on aina epätarkkuudesta. Sitähän ei nyt ole kerrottu
Videoista löytyy mm. Helsingin Yliopiston kurssimateriaalia aiheesta.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä ihmeen tarkkuus? Kerro meille kaikille.
Kyse on aina epätarkkuudesta. Sitähän ei nyt ole kerrottu
No katoku viivottimessa o ne viivat (heh, johan se on nimessäkin), niin niistä niinku katotaan paljon mitta on, niin eihän sitä voi tietää jos se siellä välissä on muutakuin et se on about puolessavälissä.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No katoku viivottimessa o ne viivat (heh, johan se on nimessäkin), niin niistä niinku katotaan paljon mitta on, niin eihän sitä voi tietää jos se siellä välissä on muutakuin et se on about puolessavälissä.
Vieraileva humoristi ehti tännekin kakkimaan.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No katoku viivottimessa o ne viivat (heh, johan se on nimessäkin), niin niistä niinku katotaan paljon mitta on, niin eihän sitä voi tietää jos se siellä välissä on muutakuin et se on about puolessavälissä.
Et taida lainkaan ymmärtää, mistä nyt on kysymys. Ei missään ole mainittu mitään viivoittimesta tai viivaimesta ekä tietysti "viivottimesta".
Ajatelkaa hetki. Ei matemaatiikka ole vaikeaa, jos on edes hiukan maalaisjärkeä.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vieraileva humoristi ehti tännekin kakkimaan.
Vieraileva humoristi ehti tännekin kakkimaan.
0Äänestä
Anonyymi
Kylläpä on tieteellisen kuuloisia kommentteja tiedepalstalla.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Matematiikassa kaikki annetut arvot ovat absoluuttisen tarkkoja. Ei saa eikä tarvitse pyöristää.
Paljonko on 2*123? Mieti tarkkaan.
Juuri näin. Jos tuo olisi fysiikan tehtävä niin sitten vastaus olisi 100, mutta tuskin fysiikan tehtävässä koskaan annetaan alkuarvo vain yhdellä merkitsevällä numerolla.
Jos matematiikan tehtävässä halutaan likiarvo niin se kerrotaan itse tehtävässä, esimerkiksi tyyliin "anna tarkka arvo ja likiarvo 2 desimaalin tarkkuudella", mutta jos tuollaista ei lue niin sitten vastauksen tulee olla tarkka arvo eli tuossa tehtävässä 117,5
Joissakin oppikirjoissa käytäntö vaihtelee ja oikeissa vastauksissa voitaisiin antaa ratkaisuksi pyöristetty arvo 118. Miksi näin?
100 pyöristettynä arvona on aivan yhtä väärin kuin 117,5. Nolla on aivan yhtä merkitsevä numero kuin mikä tahansa muuikin numero.
Oikea vastaus on 1E2.
Huomaa,+että+5+on+annettu+20%+epätarkkuudella.+100+on+siitä+johdettu+1%+epätarkkudella,+mikä+on+väärin.
Noita neliöeuroja ku sais.
Tehtävässä 5 oli todellakin se kaikkein epätarkin arvo. Sen pituus oli 5 m ja max epätarkkuus 0,2 mm. Muissa sivuissa max epätarkkuus oli paljon pienempi eli 0,1 mm.
Kysymyksen voi esittää tietysti monella muullakin ymmärrettävällä tavalla. Pitää hiukan tietää mitä laskee ja kysyy. Saattaa saada jopa oikean vastauksen.
Järkevämpi olisi 115 tai 120. Yhtäkaukanahan nuo ovat oikeasta. Eli siis vitosen tarkkuus. Vitonen (eli toiselta nimeltään puolikas) siinä mielessä tässä erikoisasemassa kun viivoittimessa voi olla puoliväliviivat. Jos mitat vaikka millimetrin kymmenyksissä mitattu, niin sitähän ne varmaan on.
Toi 115 vaan tuntuu oikeemmalta, kun siinä on seiska niin eihän se niin kaukana vitosesta oo.
Mikä ihmeen tarkkuus? Kerro meille kaikille.
Kyse on aina epätarkkuudesta. Sitähän ei nyt ole kerrottu
Kokonaisdifferentiaalilla sitä voisi arvioida.
https://www.google.com/search?q=kokonaisdifferentiaali virhe
Videoista löytyy mm. Helsingin Yliopiston kurssimateriaalia aiheesta.
No katoku viivottimessa o ne viivat (heh, johan se on nimessäkin), niin niistä niinku katotaan paljon mitta on, niin eihän sitä voi tietää jos se siellä välissä on muutakuin et se on about puolessavälissä.
Vieraileva humoristi ehti tännekin kakkimaan.
Et taida lainkaan ymmärtää, mistä nyt on kysymys. Ei missään ole mainittu mitään viivoittimesta tai viivaimesta ekä tietysti "viivottimesta".
Ajatelkaa hetki. Ei matemaatiikka ole vaikeaa, jos on edes hiukan maalaisjärkeä.
Vieraileva humoristi ehti tännekin kakkimaan.
Kylläpä on tieteellisen kuuloisia kommentteja tiedepalstalla.