Milloin viimeksi olit ihastunut?
Minä: 2018
-flowersreally-
Minä: 2018
-flowersreally-
Ihastuminen
Anonyymi
2078
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eilen
Se tais olla viime vuonna.
Kyllä se menee siihen 2018 täälläkin.
kummallinen tumma hahmo veden alla uimarannalla, eikai voi olla joku suuri nälkäinen tiiikerihai?
2020
Lasketaan tämmöiset palsta ihastukset?
Harmis
En edes muista. Nykyään en ihastu, mulla saattaa olla joitain suosikkihenkilöitä, mutten todellakaan muista, jolloin voisin sanoa olleeni ihastunut.
Sitä se ikä teettää! .))
Viikko sitten. Näin uskomattoman kauniin naisen kävelemässä keskustassa. Punainen tiukka mekko ja takuulla oli silikonit. Käveli puistonpenkin ohi, kun olin istumassa. Myöhemmin satuin vielä näkemään kun pyöräilin kaupungilla. Hän hymyili kun huomasi, että ihailin vartaloa.
Ihastuminen alkoi 2019 ja edelleen jatkuu ja jatkuu - toivottomana.
Vai onko tämä rakkautta?
35 sekunttia sitten huomasin kuinka kaunis onkaan vaimoni tunika.
2018 oli kiva nainen töissä.
Muutama vuos sitten, samantien kyllä tajusin ettei hyödytä, ei mun näköisestä kukaan kiinnostu ja se ihastus loppui siihen.
Nytkin mutta annan sen pysyä piilossa.
Etkö halua näyttää ihastumisesi kohteelle tunteitasi? Vai onko kyseessä perisuomalainen onnen kätkeminen?
Hmh kyllästynyt yksipuolisiin tunteisiin.
Miten voi kätkeä onnen jos ei tiedä toisen tunteista?
- Onni on silloin kun tietää toisen tunteista.
Okei.
Olen useasti ajatellut että kannattaako näillä palstoilla julistaa omaa onnellisuuttaan, jos suurella osalla joukkoa asiat ovat kurjasti.
Toisaalta en haluaisi alistua suomalaiseen vaatimattomuuden kulttuuriin, missä itsensä vähättely on hyve.
Jokainen reagoi omalla tavallaan ja heistä jotka ajattelee ikävästi toisen onnesta antaa vain olla.
Joskus monta vuotta sitten. En usko enää ihastuvani keneenkään, koska näen kaikki kavereina. Ei ole sellaista läheisyydenkaipuuta että tekisi edes mieli halata ketään. Ehkä sitten kun monen vuoden stressi on helpottanut jaksaisin viettää aika kaverin kanssa, mutta nyt ei ole sellaista jaksamista, eikä etukäteen voi tietää tuleeko sellaista enää koskaan. Ei vaan jaksa enää sitä "auttamista", kun se ei ole siltä koskaan tuntunut.
Tärkein haave on yhä toteutumatta ja kauhea stressi ollut vuosien ajan. Stressi ei ole hyväksi.
Siitä on ikuisuus aikaa. Se tunne ei sovi minulle, eikä monelle muulle joiden järki ei toimi tunteiden kanssa tasapainossa. Luojankiitos Jumala päättänyt säästää minut siltä. Ikä tekee oman tehtävänsä. En ole uskonut koskaan niitä, jotka väittää että ikäihminen voi ihastua. Pois se minusta, vituttaisi suunnattomasti. Antaa muiden sotkea elämänsä ihan millä draamalla tahansa.