Järki vai tunne?

Unilla on valtava voima.
Sä olet herkkä tuntemaan ja visuaalinenkin vissiin kai. Mulla ei tule niitä mielikuvia, mikä toisaalta harmi.. mä vaan tunnen.

Sinä olet ehdottomasti mielestäni järki-ihminen. Läpeensä. Käytännöllinen.
Ja minä saan sanoa näin. Sinua oikeasti vähän tunnenkin.

Joko on puitu?

Pikku-pirpana kirjoitti:

Joko on puitu?

Kyllä kyllä, puinnit on puitu, mutta juoksut ei ole juostu :D

pujotteIija kirjoitti:

Kyllä kyllä, puinnit on puitu, mutta juoksut ei ole juostu :D

Hyvä. Tämä lupaa hyvää. :D

Pikku-pirpana kirjoitti:

Hyvä. Tämä lupaa hyvää. :D

Te kaksi olette kyllä mainioita :)

elisakettu kirjoitti:

Te kaksi olette kyllä mainioita :)

Kiitos. Toi tuli niin sydämestä kuin olla ja voi.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Kiitos. Toi tuli niin sydämestä kuin olla ja voi.

jeps :) Niin tulikin

Ihailtavaa. Minäkin haluaisin olla intuitiivinen. Siinä sentään on jotakin järkeä mukana. Olen hyvin iloinen puolestasi. Intuitiivisyys ja siihen luottaminen on jalo taito.

Sitä näkee asiat oman maailmankuvansa läpi. Sinun suodattimessasi on jotakin vikaa..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Sitä näkee asiat oman maailmankuvansa läpi. Sinun suodattimessasi on jotakin vikaa..

Jos tuntee eri tavalla, tai tuntee mitä tuntee, mitä vikaa siinä on?

Miten voi tuntea väärin?

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuntee eri tavalla, tai tuntee mitä tuntee, mitä vikaa siinä on?

Miten voi tuntea väärin?

Tunneihminen olen

Ehdottomasti

Ja niin pitää olla

Se on oikein

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuntee eri tavalla, tai tuntee mitä tuntee, mitä vikaa siinä on?

Miten voi tuntea väärin?

Ei siinä mitään vikaa ole. Jokainen saa tuntea niin kuin tuntee. Siitä ei saa pahastua jos tunteet eivät jonkun kanssa kohtaa. Se pitää vain hyväksyä että näin on, vaikka olisi vain ystävyydestä kyse.

Katso itse peiliin, mitä siellä näet?

Mätää on se, että täysin tuntemattomille jaetaan positiivista, aah, ihanaa elämänmyönteisyyttä, mutta samanaikaisesti kipeästi dissataan ihmistä, jonka elämässä kokemus toisista, heihin luottamisesta, rakkaudesta ja välittämisestä, kuulluksi tulemisesta, ymmärretyksi tulosta on pienestä pitäen ollut pettymys.

Puhu sinä siveästi, kuinka tunneihminen olet, hyvine puolinesi, kun toimit niin kuin hyväksi tunnet.

Anonyymi kirjoitti:

Katso itse peiliin, mitä siellä näet?

Mätää on se, että täysin tuntemattomille jaetaan positiivista, aah, ihanaa elämänmyönteisyyttä, mutta samanaikaisesti kipeästi dissataan ihmistä, jonka elämässä kokemus toisista, heihin luottamisesta, rakkaudesta ja välittämisestä, kuulluksi tulemisesta, ymmärretyksi tulosta on pienestä pitäen ollut pettymys.

Puhu sinä siveästi, kuinka tunneihminen olet, hyvine puolinesi, kun toimit niin kuin hyväksi tunnet.

Lue lisää

Nyt olet ymmärtänyt väärin..
En dissaa ihmistä jota on kohdeltu elämässä väärin.
Dissaan ihmistä joka sanoi kaikkien olevan mätiä täällä.
Vissi ero.
Jos elämä on ollut negatiivinen ja näkemys on negatiivinen, en minä ole syyllinen siihen.

Enkä tunne sinua, joten minun syyllistäminen on turhaa.
Minä itsekään en ole elänyt pehmopupuna hattaramaailmassa, mutta näen vielä hyvää.

Se on kai syntymässä saatu lahja että ymmärtää että omalla katsantokannalla on suurin merkitys sillä miten maailma elämässä kohtelee.
Nega ruokkii negaa. Se ei ole mikään palstatotuus vaan ihan aito oikea koettu totuus.

Kun paskaa tarjotaan taivaan täydeltä voi itse valita käyttääkö varjoa siltä suojautumiseen vai jääkö kieriskelemään siinä paskasateessa. Ihan oma valinta.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Nyt olet ymmärtänyt väärin..
En dissaa ihmistä jota on kohdeltu elämässä väärin.
Dissaan ihmistä joka sanoi kaikkien olevan mätiä täällä.
Vissi ero.
Jos elämä on ollut negatiivinen ja näkemys on negatiivinen, en minä ole syyllinen siihen.

Enkä tunne sinua, joten minun syyllistäminen on turhaa.
Minä itsekään en ole elänyt pehmopupuna hattaramaailmassa, mutta näen vielä hyvää.

Se on kai syntymässä saatu lahja että ymmärtää että omalla katsantokannalla on suurin merkitys sillä miten maailma elämässä kohtelee.
Nega ruokkii negaa. Se ei ole mikään palstatotuus vaan ihan aito oikea koettu totuus.

Kun paskaa tarjotaan taivaan täydeltä voi itse valita käyttääkö varjoa siltä suojautumiseen vai jääkö kieriskelemään siinä paskasateessa. Ihan oma valinta.

Lue lisää

Falskia, sanon. Kaikki eivät voi valita, vaikka tahtoisivat. Sano se lapselle.

Anonyymi kirjoitti:

Falskia, sanon. Kaikki eivät voi valita, vaikka tahtoisivat. Sano se lapselle.

Nyt väität minua vielä valheelliseksi. Kovin mairittelevaa.
Et tietääkseni ole lapsi enää. Jos olet, niin kummallinen on keskustelualustasi.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Nyt väität minua vielä valheelliseksi. Kovin mairittelevaa.
Et tietääkseni ole lapsi enää. Jos olet, niin kummallinen on keskustelualustasi.

Noh, sellainen tunne sinusta tulee.

Anonyymi kirjoitti:

Noh, sellainen tunne sinusta tulee.

Ok. Ei minun käy vastaan väittäminen. Sinä olet itsellesi oikeassa.

Tää olikin hyvä pointti.. menisikö vietit enempi tunnepuolelle..

Sanotaan että tuntee tarvetta.. sama kuin vietti.
Mutta en kuitenkaan kategorioisi sitä tunneihmiseksi vaan ehkä jopa järki-ihmiseksi.
Tää olikin paha.

Sanotaan että kolikossa on kolme puolta, joten olisikos nyt niin että vietti-ihmiset ovat se kolmas puoli.
Kiitos, annoit aihetta ajatella olisinkos minäkin ennemmin vietti-ihminen.

Mmm, sopiva ihminen kohdalla ja vietti voi saada vallan.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Tää olikin hyvä pointti.. menisikö vietit enempi tunnepuolelle..

Sanotaan että tuntee tarvetta.. sama kuin vietti.
Mutta en kuitenkaan kategorioisi sitä tunneihmiseksi vaan ehkä jopa järki-ihmiseksi.
Tää olikin paha.

Sanotaan että kolikossa on kolme puolta, joten olisikos nyt niin että vietti-ihmiset ovat se kolmas puoli.
Kiitos, annoit aihetta ajatella olisinkos minäkin ennemmin vietti-ihminen.

Lue lisää

Mä taidan olla tunneihminen, ja se on tullut kalliiksi mulle monessakin suhteessa.
Niin raha-asioissa kuin ihmissuhteissakin voin sanoa.
Pahemmissa vastoinkäymisissä olen saanut neuvoja ulkopuolisilt ihmisiltä; hyvin perusteltu mielipide menee kyllä harkintaan ja jos niitä tulee vieläpä monikossa.

Oli ihan pakko harkita asioita, järkipohjalta!
Niin mulle kävi ihan hiljattain, vaihdoin käsitystäni... annoin periksi, ns. järkisyistä; joissa oli mukana kuitenkin tuo tunnepuoli,(vaikka se ei ollutkaan omani).
Joskus on pakko ymmärtää ja hyväksyä (omalta kohdalta) epämiellyttäviäkin päätöksiä.

Älä pahoita mieltäsi näistä anonyymien räksytyksistä, eivät edes uskalla kertoa ketä ovat; puskista hyökkäilevät sala-ampujat.
Mä teen nyt samoin, jotta saan edes mielipiteeni hetkeksi sulle näkyviin.
Jostain syystä `trolli tyttönä´ olen täällä sensuroitavien nimmareiden joukossa, mutt anonyymit ne saa täyttä soopaakin lävitse.

Tuon ymmärrän. Joskus vuosia sitten sinkkuna ollessani muut nuoret naiset aina ryhmiytyivät tai ainakin vähintään pariutuivat tyttökavereiden kanssa.. ja minä pidin sitä rasittavana. Itse kuljin mieluimmin itsekseni.

Kyllähän me kaikki ollaan kokonaisuuksia ton järki ja tunne puolen kanssa. Toiset vaan eriytyy selvästi toiseen kategoriaan. Minä aloin tuon yhden anon kommentin myötä ajattelemaan että saattaisin olla vietti-ihminen.. jos sellaista kategoriaa onkaan..

Ihanan rehellinen olet.. toiset ihmiset ovat joskus rasite. Se on totta.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Tuon ymmärrän. Joskus vuosia sitten sinkkuna ollessani muut nuoret naiset aina ryhmiytyivät tai ainakin vähintään pariutuivat tyttökavereiden kanssa.. ja minä pidin sitä rasittavana. Itse kuljin mieluimmin itsekseni.

Kyllähän me kaikki ollaan kokonaisuuksia ton järki ja tunne puolen kanssa. Toiset vaan eriytyy selvästi toiseen kategoriaan. Minä aloin tuon yhden anon kommentin myötä ajattelemaan että saattaisin olla vietti-ihminen.. jos sellaista kategoriaa onkaan..

Ihanan rehellinen olet.. toiset ihmiset ovat joskus rasite. Se on totta.

Lue lisää

Kokonaisuuksia kyllä, kuka mihinkin suuntaan. Aina on mukana tunnetta sekä järkeä. Sama juttu ekstroverttiyden ja introverttiyden kanssa. Hyvin harva josko kukaan on täydellinen introvertti tai ekstrovertti. Suurin osa jompaan kumpaan suuntaan kallellaan olevia ambiverttejä - itse kyllä ole täydellinen ambivertti 🙄 Se tekee elämästä sopivasti kaksisuuntaista. Rakastan aina läheisiäni, nautin kovasti heidän seurastaan, mutta siitä huolimatta rasitunkin. Erityisesti tietyissä tilanteissa on valtavan kuormittavaa, kun automaattisesti seurassa ajattelen toisten tunteita, otan huomioon, kuuntelen elämänmenoa ja otan osaa ongelmiin yms. Siinä helposti käy niin, että pidemmän päälle unohtaa itsensä, ellei ota omaa tilaa ja rauhaa, tekemistä ihan itsekseen, vaikka välillä suurissakin ihmisjoukoissa.

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Kokonaisuuksia kyllä, kuka mihinkin suuntaan. Aina on mukana tunnetta sekä järkeä. Sama juttu ekstroverttiyden ja introverttiyden kanssa. Hyvin harva josko kukaan on täydellinen introvertti tai ekstrovertti. Suurin osa jompaan kumpaan suuntaan kallellaan olevia ambiverttejä - itse kyllä ole täydellinen ambivertti 🙄 Se tekee elämästä sopivasti kaksisuuntaista. Rakastan aina läheisiäni, nautin kovasti heidän seurastaan, mutta siitä huolimatta rasitunkin. Erityisesti tietyissä tilanteissa on valtavan kuormittavaa, kun automaattisesti seurassa ajattelen toisten tunteita, otan huomioon, kuuntelen elämänmenoa ja otan osaa ongelmiin yms. Siinä helposti käy niin, että pidemmän päälle unohtaa itsensä, ellei ota omaa tilaa ja rauhaa, tekemistä ihan itsekseen, vaikka välillä suurissakin ihmisjoukoissa.

- Sheena

Lue lisää

Se että tarvitsee tilaa hengittää ei ole yhtään väärin. Minä myös olen todennäköisesti ambivertti vaikka miellän itseni introvertiksi. Ystäväni laittaisivat vaikka päänsä pantiksi että olisin ekstrovertti. Tosin suurin osa ystävistäni ovat itse introverttejä.

Minä myönnän että joskus kun ollaan porukalla liikenteessä ja alkaa se itkuvirsi exä sitä, puoliso tätä ja lapset.. minua alkaa tukahduttamaan. Tekee mieli vaan häipyä paikalta mahdollisimman vähin äänin. Ja niin joskus teenkin. Katoan.

Mulla menee oma ilo kun kuuntelee toisten humalaista marinaa. En todellakaan halua viettää aikaani siten.
Kylmää ja kyynistä.. niin mutta sellaista se on.
Jos kaveri tarvitsee ystävää ja kuuntelijaa, se tehdään kahden kesken. Ei bileiltana porukalla. Änkyräkännissä. Ei kiitti. Siinä vaiheessa minä hilppasen omille teilleni.

Minulla on muutoinkin huono sietokyky marsemiselle, pidän elämän sietämättömästä keveydestä. Omia murheita on yllin kyllin, jotta vielä kantaisi muiden harmeja. Enkä ole niin utelias, että muiden asiat kiinnostaisi. Disseä voisi tähän väliin lainata.. jokainen on vastuussa omista tunteistaan.

Arvostan toki ihmisiä jotka jakavat toisen taakkaa.. minä itse en kuulu niihin. Sillä jos kuuluisin .. olisin kovasti onneton. Sillä lähden ihmissuhteisiin yleensä suurella sydämellä mukaan ja saatan mennä hyvinkin äärimmäisyyksiin toisen puolesta. Se tekisi minut onnettomaksi.

Lähti pirskatti muumina kun en ollut kirjautunut. No ei vahinkoa.

No ei ole kummallista olla kumpaakin. Luulen että jopa biologialla on sen asian kanssa jotakin tekemistä. Riippuu vähän kuukautiskierrosta ja muista hormonitasoista. Valon määrästä ja muista stimulanteista...
Kullakin meistä on kuitenkin jonkinmoinen näkemys siitä kumpaan ryhmään kuuluu, vaikka tosiasiassa kumpaakaan ei ole ilman toista. Molempia tarvitaan jotta pääsee jonkinmoiseen lopputulemaan..mielestäni.

randombypasser kirjoitti:

Lähti pirskatti muumina kun en ollut kirjautunut. No ei vahinkoa.

No kiva kun sinuakin taas lähiaikoina näkynyt täällä. Ja jos saan sanoa mielipiteeni sinusta, niin olet tunteellinen tolkun ihminen.

Järkevä mutta tunteva.

randombypasser kirjoitti:

Lähti pirskatti muumina kun en ollut kirjautunut. No ei vahinkoa.

Ja minulla on tunne että jäi sanomatta:

Minun on ollut ikävä sinua ja kommenttejasi. Niitä on aina ollut kiva lukea.

Pikku-pirpana kirjoitti:

No kiva kun sinuakin taas lähiaikoina näkynyt täällä. Ja jos saan sanoa mielipiteeni sinusta, niin olet tunteellinen tolkun ihminen.

Järkevä mutta tunteva.

Kiitokset :)
Välillä on sen verran muuta hulinaa, ettei muista tulla jutustelemaan.

Tuo oli muuten äärettömän hyvin sanottu ja juuri tuossa järjestyksessä, tunteellinen tolkun ihminen. Kun kieltämättä jos ns. nousen väärällä jalalla, niin päivä on melko varmasti pilalla, enkä yleensä saa sitä käännettyä, vaikka tiedostankin tilanteen.

Eli 50/60 ja tunteet ehkä sittenkin niskan päällä rippusen :)

Pikku-pirpana kirjoitti:

Ja minulla on tunne että jäi sanomatta:

Minun on ollut ikävä sinua ja kommenttejasi. Niitä on aina ollut kiva lukea.

Kiitos ja samoin, olet varsin oivaltava ja maanläheinen, sellaisen vaikutelman olen saaanut :)

randombypasser kirjoitti:

Lähti pirskatti muumina kun en ollut kirjautunut. No ei vahinkoa.

Kaikki0hahmotsaman henkilön! 😠!

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki0hahmotsaman henkilön! 😠!

Rauhotus ny, kannata pienestä hiilestyä. Ja salaliittoteoreetikkona sun kannattaa ehdottomasti hakeutua duuniin jollekin Jenkkien tiedustelupalveluista, lahjoja selvästi on.

Eihän kai tunteet ole järjettömiä, se on joskus järjetöntä mitä ne saa aikaan..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Eihän kai tunteet ole järjettömiä, se on joskus järjetöntä mitä ne saa aikaan..

Eli tiedät jo etukäteen että jossain ei käy hyvin mutta tunteiden mukaan on pakko kuitenkin mennä?

Anonyymi kirjoitti:

Eli tiedät jo etukäteen että jossain ei käy hyvin mutta tunteiden mukaan on pakko kuitenkin mennä?

Juur näin, koska se tuntuu oikealta.

Sinä ny olet mielestäni esimerkkitapaus siitä kun järki on tasapainossa tunteiden kanssa. Ja vaikka oletkin syvästi tunteva ihminen, olet järki-ihminen. Noin niinkuin mielipiteenä.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Sinä ny olet mielestäni esimerkkitapaus siitä kun järki on tasapainossa tunteiden kanssa. Ja vaikka oletkin syvästi tunteva ihminen, olet järki-ihminen. Noin niinkuin mielipiteenä.

Lue lisää

No hitsi. :)

Sanon esimerkin ... olen elämässäni ostanut pari asuntoa, tarkoituksena puhtaasti rempata ja myydä pois. Niissä päätöksissä mentiin aikailla vain järki edellä ja punniten mikä on kannattavaa. Vaikka niissä tuli se muutama vuosi asuttua niin se oma viihtyvyys siinä kämpässä ei ollut valintakriteereissä. Oleellista oli hinta, saatavilla oleva arvonnousu ja helppo myytävyys.

Sen sijaan kun ostin lopulta kotia itselleni niin homma kääntyi päinvastoin. Ostoksen piti tietysti olla myös järkevä, mutta kaikkein oleellisin oli tunne. Oman kodin pitää ensisijaisesti tuntua kodilta.

Anonyymi kirjoitti:

Sanon esimerkin ... olen elämässäni ostanut pari asuntoa, tarkoituksena puhtaasti rempata ja myydä pois. Niissä päätöksissä mentiin aikailla vain järki edellä ja punniten mikä on kannattavaa. Vaikka niissä tuli se muutama vuosi asuttua niin se oma viihtyvyys siinä kämpässä ei ollut valintakriteereissä. Oleellista oli hinta, saatavilla oleva arvonnousu ja helppo myytävyys.

Sen sijaan kun ostin lopulta kotia itselleni niin homma kääntyi päinvastoin. Ostoksen piti tietysti olla myös järkevä, mutta kaikkein oleellisin oli tunne. Oman kodin pitää ensisijaisesti tuntua kodilta.

Lue lisää

Eli olet järki-ihminen. Sellainen määrittelee myös tunteensa.. tavallaan. Tunneihminen menee kuin tuuliviiri tunteidensa orjana. Kuten randombypasser tossa mainitsikin että jos tulee herättyä väärällä jalalla, niin on koko päivä pilalla...

Itse menen tunne edellä vaikka syvään suohon jos se tuntuu oikealta.

Anonyymi kirjoitti:

Sanon esimerkin ... olen elämässäni ostanut pari asuntoa, tarkoituksena puhtaasti rempata ja myydä pois. Niissä päätöksissä mentiin aikailla vain järki edellä ja punniten mikä on kannattavaa. Vaikka niissä tuli se muutama vuosi asuttua niin se oma viihtyvyys siinä kämpässä ei ollut valintakriteereissä. Oleellista oli hinta, saatavilla oleva arvonnousu ja helppo myytävyys.

Sen sijaan kun ostin lopulta kotia itselleni niin homma kääntyi päinvastoin. Ostoksen piti tietysti olla myös järkevä, mutta kaikkein oleellisin oli tunne. Oman kodin pitää ensisijaisesti tuntua kodilta.

Lue lisää

Ja mun mielestä ihminen, joka on vain jompaakumpaa, jää aina paitsi jostakin. Vain tunteella päätöksiä tekevä ottaa usein siipeensä, kokee menetyksiä ja satuttaa itseään usein ja yleensä vieläpä ihan turhaan. Pelkällä tunteella elävä voi arpeuttaa itsensä tosi pahasti. Pelkästään järjellä päätöksiä tekevä taas menettää paljon myös hyviä kokemuksia ja hyviä elämyksiä. Pelkällä järjellä elämä jää puolittaiseksi ja vajaaksi.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Eli olet järki-ihminen. Sellainen määrittelee myös tunteensa.. tavallaan. Tunneihminen menee kuin tuuliviiri tunteidensa orjana. Kuten randombypasser tossa mainitsikin että jos tulee herättyä väärällä jalalla, niin on koko päivä pilalla...

Itse menen tunne edellä vaikka syvään suohon jos se tuntuu oikealta.

Lue lisää

Väärä tulkinta, en todellakaan ole mikään järki-ihminen. Menen usein täysin tunne edellä, mutta kuten sanoin niin se riippuu asiasta. Jos vaikka parisuhdetta mietitään niin se ei ole millään tasolla järkiasia. Tai voin toki pohtia, että onko tämä nyt järkevää, todeta ettei ole ja tehdä silti, koska tuntuu siltä.

Anonyymi kirjoitti:

Väärä tulkinta, en todellakaan ole mikään järki-ihminen. Menen usein täysin tunne edellä, mutta kuten sanoin niin se riippuu asiasta. Jos vaikka parisuhdetta mietitään niin se ei ole millään tasolla järkiasia. Tai voin toki pohtia, että onko tämä nyt järkevää, todeta ettei ole ja tehdä silti, koska tuntuu siltä.

Lue lisää

Eli olet rationaalinen asian suhteen. Sinä kumminkin pohdit että onko tämä järkevää ja sen jälkeen vaitset mennä tunteella. Varmasti toimiva ratkaisu.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Eli olet rationaalinen asian suhteen. Sinä kumminkin pohdit että onko tämä järkevää ja sen jälkeen vaitset mennä tunteella. Varmasti toimiva ratkaisu.

Taas väärä tulkinta 🙂

Sanoin, että voin toki pohtia, vaan voin yhtä hyvin olla pohtimatta. Pohdita voi tulla mieleen etukäteen, mutta ihan yhtä hyvin se voi tulla mieleen vasta, kun on oikeastaan varsin myöhäistä pohtia mitään.

Olen mm. ottanut loparit kahdestakin työstä täysin "in the heat of the moment". Toisessa en erityisesti viihtynyt, mutta toinen oli varsin ok duuni. En mä aamulla miettinyt ottavani lopareita, mutta illalla mietin, että mikähän järki siinäkin nyt sitten oli. No, tehty mikä tehty ja ei siitä sen enempää. Voihan noissa tietysti olla se, että ei mun ole tarvinut taloudelliselta puolelta asiaa arkailla ja duuniakin olen aina tiennyt löytäväni helposti.

Olen myös alkanut opiskella noin minuutin harkinta-ajalla. Huomannut paikan, soittanut ja ollut seuraavana päivänä jo oppitunnilla. Että onhan näitä ja riippuu täysin tilanteesta. Toisinaan pitää pohtia tarkkaan ja toisinaan pitää tarttua tilaisuuteen.

Vaan siis tuskin kukaan, joka mut tuntee, luokittelisi mua järki-ihmiseksi. Sen verran paljon ovat nähneet myös näitä "yllättäviäkin" ratkaisuja. 😅

Anonyymi kirjoitti:

Taas väärä tulkinta 🙂

Sanoin, että voin toki pohtia, vaan voin yhtä hyvin olla pohtimatta. Pohdita voi tulla mieleen etukäteen, mutta ihan yhtä hyvin se voi tulla mieleen vasta, kun on oikeastaan varsin myöhäistä pohtia mitään.

Olen mm. ottanut loparit kahdestakin työstä täysin "in the heat of the moment". Toisessa en erityisesti viihtynyt, mutta toinen oli varsin ok duuni. En mä aamulla miettinyt ottavani lopareita, mutta illalla mietin, että mikähän järki siinäkin nyt sitten oli. No, tehty mikä tehty ja ei siitä sen enempää. Voihan noissa tietysti olla se, että ei mun ole tarvinut taloudelliselta puolelta asiaa arkailla ja duuniakin olen aina tiennyt löytäväni helposti.

Olen myös alkanut opiskella noin minuutin harkinta-ajalla. Huomannut paikan, soittanut ja ollut seuraavana päivänä jo oppitunnilla. Että onhan näitä ja riippuu täysin tilanteesta. Toisinaan pitää pohtia tarkkaan ja toisinaan pitää tarttua tilaisuuteen.

Vaan siis tuskin kukaan, joka mut tuntee, luokittelisi mua järki-ihmiseksi. Sen verran paljon ovat nähneet myös näitä "yllättäviäkin" ratkaisuja. 😅

Lue lisää

Hauska.
Enhän voi tietystikään tulkita jotakin anonyymiä oikein. Ei olla koskaan juteltu, nähty tai tunnettu. Mikään ajatusten lukija ole.

Olet sitten vissiin se harvinainen hetkessä eläjä. Teikäläisiä ei ole montaa. Tosin tämäkin voi olla virhetulkinta.

Edellisen kirjoituksen perusteella voin sanoa että saatat tosiaan olla preesens ihminen. Tai sitten olet kuin minäkin persoonallishajontainen ihminen. Ja tämä ei ole pahalla sanottu, tarkoitan sillä semmoista tilaa, ettei ole selvää yksittäistä persoonallisuustyyppiä kuten useimmilla.
Itselläni on kolme tasavahvaa persoonallisuuden tyyppiä.

Minulle tehty kahdesti persoonallisuustesti ja tulos ollut sama. Minulla ei ole kiinteää ja yksioikoista lopputulemaa. Tosin tieto voi olla jo hyvinkin vanhentunutta.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Hauska.
Enhän voi tietystikään tulkita jotakin anonyymiä oikein. Ei olla koskaan juteltu, nähty tai tunnettu. Mikään ajatusten lukija ole.

Olet sitten vissiin se harvinainen hetkessä eläjä. Teikäläisiä ei ole montaa. Tosin tämäkin voi olla virhetulkinta.

Edellisen kirjoituksen perusteella voin sanoa että saatat tosiaan olla preesens ihminen. Tai sitten olet kuin minäkin persoonallishajontainen ihminen. Ja tämä ei ole pahalla sanottu, tarkoitan sillä semmoista tilaa, ettei ole selvää yksittäistä persoonallisuustyyppiä kuten useimmilla.
Itselläni on kolme tasavahvaa persoonallisuuden tyyppiä.

Minulle tehty kahdesti persoonallisuustesti ja tulos ollut sama. Minulla ei ole kiinteää ja yksioikoista lopputulemaa. Tosin tieto voi olla jo hyvinkin vanhentunutta.

Lue lisää

Siinä on itselläni kyllä ihan selkeä logiikka, että koska pohditaan ja koska mennään tunteella. Vaikkakaan ei se usein erityisen tietoinen valinta ole.

Jos kyse on jostain väliaikaisesta ja mahdollisesti rahapuolella tmv. olennaisesta asiasta niin silloin mennään järki edellä. Mä ikäänkuin sitoudun siihen määräaikaiseen projektiin harkiten ja punniten. Järjellä tehdyllä päätöksellä on yleensä mulle selkeä alku ja loppu ja niiden raamien sisällä kestetään huonompaakin tunnetta.

Vaan sitten kun kysymys on jostain pysyvämmästä tai ainakin pysyvämmäksi tarkotetusta niin tunne ottaa vallan. Sillä ei ole mitään väliä, vaikka se olis hankalampaa tai kallimpaa tai jotenkin muuten vaikeempaa. Jos se tuntuu oikeelta niin sitte se tuntuu oikeelta. Noihin kuuluu tosiaan mm. tuo oma koti ja parisuhde ja mulle myös työ. Noin pääsääntösesti esim. vakituisen työn yksi oleellisin ominaisuus mulle on, että mä viihdyn ja se tuntuu hyvältä. Urakka taas voi olla vaikka täysin perseestäkin, kunhan korvaus on riittävä.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä on itselläni kyllä ihan selkeä logiikka, että koska pohditaan ja koska mennään tunteella. Vaikkakaan ei se usein erityisen tietoinen valinta ole.

Jos kyse on jostain väliaikaisesta ja mahdollisesti rahapuolella tmv. olennaisesta asiasta niin silloin mennään järki edellä. Mä ikäänkuin sitoudun siihen määräaikaiseen projektiin harkiten ja punniten. Järjellä tehdyllä päätöksellä on yleensä mulle selkeä alku ja loppu ja niiden raamien sisällä kestetään huonompaakin tunnetta.

Vaan sitten kun kysymys on jostain pysyvämmästä tai ainakin pysyvämmäksi tarkotetusta niin tunne ottaa vallan. Sillä ei ole mitään väliä, vaikka se olis hankalampaa tai kallimpaa tai jotenkin muuten vaikeempaa. Jos se tuntuu oikeelta niin sitte se tuntuu oikeelta. Noihin kuuluu tosiaan mm. tuo oma koti ja parisuhde ja mulle myös työ. Noin pääsääntösesti esim. vakituisen työn yksi oleellisin ominaisuus mulle on, että mä viihdyn ja se tuntuu hyvältä. Urakka taas voi olla vaikka täysin perseestäkin, kunhan korvaus on riittävä.

Lue lisää

Hyvin olet selvillä omasta itsestäsi. Kuulostaa ihan loogiselta.

Itse ole semmoinen sekametelisoppa että en ole jäsennellyt asioita sen enempiä. Kun tulee tilanne päälle, oli se nyt sitten minkälainen vain, ratkaisen sen siten kun se tuntuu oikealta. Sitä enempiä miettimättä.

Olen minäkin yhdestä työpaikasta irtisanoutunut hetken mielijohteesta. Se työ ei tuntunut oikealle. Olen juossut autotielle pelastamaan kaatunutta juoppoa. Olen puuttunut työpaikkakiusaamiseen ottamalla itselleni taakaksi ja ristiksi marttyyrin viitan.

Olen siis hyvinkin impulsiivinen ihminen. Teen mikä tuntuu oikealle. En harkitse tai punnitse asioita.. minä vain tiedän mitä pitää tehdä. Ja teen sen.
Osaan toki olla järkeväkin.. tosin harvemmin.

Sinä kuulostat että osaat tarvittaessa olla hyvinkin järkevä.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Hauska.
Enhän voi tietystikään tulkita jotakin anonyymiä oikein. Ei olla koskaan juteltu, nähty tai tunnettu. Mikään ajatusten lukija ole.

Olet sitten vissiin se harvinainen hetkessä eläjä. Teikäläisiä ei ole montaa. Tosin tämäkin voi olla virhetulkinta.

Edellisen kirjoituksen perusteella voin sanoa että saatat tosiaan olla preesens ihminen. Tai sitten olet kuin minäkin persoonallishajontainen ihminen. Ja tämä ei ole pahalla sanottu, tarkoitan sillä semmoista tilaa, ettei ole selvää yksittäistä persoonallisuustyyppiä kuten useimmilla.
Itselläni on kolme tasavahvaa persoonallisuuden tyyppiä.

Minulle tehty kahdesti persoonallisuustesti ja tulos ollut sama. Minulla ei ole kiinteää ja yksioikoista lopputulemaa. Tosin tieto voi olla jo hyvinkin vanhentunutta.

Lue lisää

Kiinnostavaa on, miksi se pers. testi on tehty, kukaan kysy sitä?

Persoonallisuus ei muutu, tulkinta voi vaihdella.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinnostavaa on, miksi se pers. testi on tehty, kukaan kysy sitä?

Persoonallisuus ei muutu, tulkinta voi vaihdella.

Ensimmäinen testi tehtiin vapaa-ajalla.. olin luovan itsetuntemuksen kurssilla ja se tehtiin siellä. Se olikin aika iso testi.. siihen tarvittiin oman arvion lisäksi läheisen ja tutun arvio.

Toinen testi oli esimieskoulutuksessa. Koska persoonallisuus vaikuttaa johtamistaitoihin...

Kaikki ihmiset ovat yhdistelmiä yksilöllisellä tavalla eli jokainen on omanlaisensa persoona. Persoonallisuustyyppejä voidaan luokitella mutta harvoin yksikään ihminen on selvästi luokituksen mukainen malliesimerkki. Eli olemme yhdistelmiä.. minulla sattuu olemaan kolme tasavahvaa persoonallisuustyyppiä ja niistä ei osaa sanoa mikä on hallitseva.

Eikä se ole edes ymmärtääkseni ole mitenkään harvinaista.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Hyvin olet selvillä omasta itsestäsi. Kuulostaa ihan loogiselta.

Itse ole semmoinen sekametelisoppa että en ole jäsennellyt asioita sen enempiä. Kun tulee tilanne päälle, oli se nyt sitten minkälainen vain, ratkaisen sen siten kun se tuntuu oikealta. Sitä enempiä miettimättä.

Olen minäkin yhdestä työpaikasta irtisanoutunut hetken mielijohteesta. Se työ ei tuntunut oikealle. Olen juossut autotielle pelastamaan kaatunutta juoppoa. Olen puuttunut työpaikkakiusaamiseen ottamalla itselleni taakaksi ja ristiksi marttyyrin viitan.

Olen siis hyvinkin impulsiivinen ihminen. Teen mikä tuntuu oikealle. En harkitse tai punnitse asioita.. minä vain tiedän mitä pitää tehdä. Ja teen sen.
Osaan toki olla järkeväkin.. tosin harvemmin.

Sinä kuulostat että osaat tarvittaessa olla hyvinkin järkevä.

Lue lisää

On tässä elämässä ollut tarpeen analysoida itseään ja oppia tuntemaan itsensä. Vaan on siinä omat hyvät puolensa. Mä en (enää nykyään) kykene lainkaan yllättämään itseäni. En muista koska viimeksi olisin huomannut reagoivani jotenkin yllättävällä tavalla. Tarkoitan tapaa, joka olisi itselleni yllättävä. Muut varmasti yllättyvät päätöksistäni edelleen. He yllättyvät molempiin suuntiin - sekä päätösteni järkevyyttä, että niiden järjettömyyttä.

Olen mäkin joskus jokusen persoonallisuustestin tehnyt. Täytyy vaan todeta, että itse en oikein ole koskaan niiden tuloksiin luottanut ja voivat tosiaan antaa varsin vastakkaisiakin tuloksia. Riippuu niin siitä mikä se testitilanne on, mikä elämäntilanteeni sillä hetkellä on, mikä mielentilani on, jne. Mitä luultavimmin läheisenikin kuvaisivat minua jokainen varsin eri tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

On tässä elämässä ollut tarpeen analysoida itseään ja oppia tuntemaan itsensä. Vaan on siinä omat hyvät puolensa. Mä en (enää nykyään) kykene lainkaan yllättämään itseäni. En muista koska viimeksi olisin huomannut reagoivani jotenkin yllättävällä tavalla. Tarkoitan tapaa, joka olisi itselleni yllättävä. Muut varmasti yllättyvät päätöksistäni edelleen. He yllättyvät molempiin suuntiin - sekä päätösteni järkevyyttä, että niiden järjettömyyttä.

Olen mäkin joskus jokusen persoonallisuustestin tehnyt. Täytyy vaan todeta, että itse en oikein ole koskaan niiden tuloksiin luottanut ja voivat tosiaan antaa varsin vastakkaisiakin tuloksia. Riippuu niin siitä mikä se testitilanne on, mikä elämäntilanteeni sillä hetkellä on, mikä mielentilani on, jne. Mitä luultavimmin läheisenikin kuvaisivat minua jokainen varsin eri tavalla.

Lue lisää

Sama juttu, että minua kuvailtaisiin lähes aina erilailla riippuen siitä keneltä kysyy.

Palstakamu kyseli tuossa toisessa keskustelussa sitä että miten sinua kuvailtaisiin, niin minua on kuvailtu niin erilaisilla ja toisistaan poikkeavilla tavoilla, että yhtä selvää vastausta ei ole, paitsi kokoni.

Onko sinulle käynyt koskaan niin että olet itsesi kanssa eri mieltä? Tuleeko sinulle sellaisia toisaalta ja toisaalta mietteitä. Enkä tarkoita pähkäilyä, vaan että sinulla olisi asiasta kaksi erilaista mielipidettä. Minulle tulee. En pysty olemaan kiinteästi yhtä mieltä asioista ja asianhaaran muuttuessa muuttuu mielipiteenikin.

Mutta olet ilmeisen hyvin perillä itsestäsi, mikä näkyy ja tuntuu itsevarmuutena ja sehän nyt on erinomainen ominaisuus. Ja taidat kuitenkin olla analyyttiseen ajatteluun taipuvainen. Minä en. Olen pahimman luokan huithapeli, jos näin asian voipi ilmaista. Happy go lucky.

Testit onkin suuntaa antavia ja noi sun mainitsemat asianhaarat toki vaikuttavat, mutta mun villi veikkaus on että sinullakin on hajontaa " kartallasi". Ja voin olla väärässäkin.. mistäpä minä sinusta voisin tietää...

Joo.. eikös sekin ole elämää jos saa näpeilleen. Parempi sekin kuin elämättä jäänyt elämä.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Joo.. eikös sekin ole elämää jos saa näpeilleen. Parempi sekin kuin elämättä jäänyt elämä.

Jaa, totta ja ei ne tunteet aina osu yksiin. Nyt vanhempana järki on hallitseva piirre ja tunteet sitten seuraa perässä jos palaset osuu kohalleen.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, totta ja ei ne tunteet aina osu yksiin. Nyt vanhempana järki on hallitseva piirre ja tunteet sitten seuraa perässä jos palaset osuu kohalleen.

Toi on yleinen katsanto. Järki tulee hallitsevaksi iän ja kai kokemuksen myötä. Ei enään hönttöillä kun ikää tulee tarpeeksi.
Ja mikä se ikä on? Kai se on yksilöllistä.

Ja esimerkiksi mistä asiasta..? Avaappa vähän..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Ja esimerkiksi mistä asiasta..? Avaappa vähän..

Rakkaudessa ja ihmissuhteissa olen tunneihminen ja luotan intuitioon. Työ- ja opiskeluasioissa ja käytännön asioissa olen järki-ihminen.

Anonyymi kirjoitti:

Rakkaudessa ja ihmissuhteissa olen tunneihminen ja luotan intuitioon. Työ- ja opiskeluasioissa ja käytännön asioissa olen järki-ihminen.

Eli valitset itse kumpaa olet tilanteesta riippuen. Kovin järkevää..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Eli valitset itse kumpaa olet tilanteesta riippuen. Kovin järkevää..

Ei tunteita voi valita. Minähän vain analysoin tässä toimintatapaani eri asioissa. Toki rakkaudessakin voi järkeillä jossain määrin ja se on toivottavaakin.

No niin. Kyllähän ihminen yleensä itseään toiseen ryhmään kuuluvaksi jollakin tavalla luokittelee. Mutta molemmat kuuluvat kaikille yhtä lailla. Osana meitä kaikkia.

Eipä ollut kyse siitä että toinen sulkisi toisen kokonaan pois. Monikin sanoo olevansa sekä että..
Kyllä kaikki ollaan yksilöllisesti jakautuen molempia, mutta kumpaan kastiin itse kokee enempi kuuluvansa.

Voimakas tunneihminen ei kyseenalaista tunteitaan ja järkevä taasen pyrkii hallinnoimaan tunteitaan. Noin yleistäen törkeän karkeasti.

Itse olen tehnyt lukemattomia tyhmyyksiä koska se tuntui oikealta. Kuten vaikkapa rehellisyyteni.. turpiin tulee koko ajan, mutta minusta tuntuu että on minulle oikein olla rehellinen koko ajan. Ei ole helppoa ja tie on kivinen, mutta se tuntuu oikealta.
Aina silloin tällöin pieni valkoinen valhe tuntuu järkevältä, mutta tiedän että se ei ole oikein. Ja minun on tärkeää tuntea tekeväni oikein. Joten hylkään järjen ja teen tunteeni mukaan.

Kysehän koko aloituksessani ei ollut pelkästään järkevistä asioista ja tunnepuolen tuntemisesta. Luonnollisesti tunnepuoleen kuuluu ihmissuhteet ja vaikkapa raha-asiat järjenkäytön puolelle.
Kyse oli miten kokee itsensä...

Pikku-pirpana kirjoitti:

Eipä ollut kyse siitä että toinen sulkisi toisen kokonaan pois. Monikin sanoo olevansa sekä että..
Kyllä kaikki ollaan yksilöllisesti jakautuen molempia, mutta kumpaan kastiin itse kokee enempi kuuluvansa.

Voimakas tunneihminen ei kyseenalaista tunteitaan ja järkevä taasen pyrkii hallinnoimaan tunteitaan. Noin yleistäen törkeän karkeasti.

Itse olen tehnyt lukemattomia tyhmyyksiä koska se tuntui oikealta. Kuten vaikkapa rehellisyyteni.. turpiin tulee koko ajan, mutta minusta tuntuu että on minulle oikein olla rehellinen koko ajan. Ei ole helppoa ja tie on kivinen, mutta se tuntuu oikealta.
Aina silloin tällöin pieni valkoinen valhe tuntuu järkevältä, mutta tiedän että se ei ole oikein. Ja minun on tärkeää tuntea tekeväni oikein. Joten hylkään järjen ja teen tunteeni mukaan.

Kysehän koko aloituksessani ei ollut pelkästään järkevistä asioista ja tunnepuolen tuntemisesta. Luonnollisesti tunnepuoleen kuuluu ihmissuhteet ja vaikkapa raha-asiat järjenkäytön puolelle.
Kyse oli miten kokee itsensä...

Lue lisää

Tunteahan voi vaikka kuinka voimakkaasti, mutta järjellä voi selittää itselleen miksi. Ei tarvitse hallinnoida tunteita, vaan järkeillä mistä ne johtuu ja reagoida sen mukaan.
Mitä vähemmän antaa tunteiden nousta ja piilottaa niitä, sen enemmän ne siellä huutaa. Mitä taas enemmän koittaa kaikkea ajatella vain järjellä, huomaa, ettei se maistukaan.

Tunteet tulee ja elää, järki kertoo että miksi. Ei siis tarvitse erotella niitä, vaan nimenomaan yhdistää. :o)

interlocutrice kirjoitti:

Tunteahan voi vaikka kuinka voimakkaasti, mutta järjellä voi selittää itselleen miksi. Ei tarvitse hallinnoida tunteita, vaan järkeillä mistä ne johtuu ja reagoida sen mukaan.
Mitä vähemmän antaa tunteiden nousta ja piilottaa niitä, sen enemmän ne siellä huutaa. Mitä taas enemmän koittaa kaikkea ajatella vain järjellä, huomaa, ettei se maistukaan.

Tunteet tulee ja elää, järki kertoo että miksi. Ei siis tarvitse erotella niitä, vaan nimenomaan yhdistää. :o)

Lue lisää

Luovasti luovien yhdessä. Sehän on optimi.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Luovasti luovien yhdessä. Sehän on optimi.

No joksiseen asiaan maailmassa on jokin syy.
Ja kaikkea ei voi järjelläkn selittää. Esimerkiksi tunteiden voimaa.
Lapsista sen kyllä näkee, jos ei itse huomaa.

interlocutrice kirjoitti:

No joksiseen asiaan maailmassa on jokin syy.
Ja kaikkea ei voi järjelläkn selittää. Esimerkiksi tunteiden voimaa.
Lapsista sen kyllä näkee, jos ei itse huomaa.

Lue lisää

Tosta olen kyllä erimieltä että kaikelle on syy. Joskus asioita vaan tapahtuu.

Ja todellakin moni asia on järjen ulottumattomissa.

Lapset tosiaan ovat pieniä tunneihmisiä. Varsinkin uhmaikäiset ja teinit. Tosin taitaa olla lähes sama asia.. heh.
Lapset eivät juurikaan järkeile.. tunteella vetävät.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Tosta olen kyllä erimieltä että kaikelle on syy. Joskus asioita vaan tapahtuu.

Ja todellakin moni asia on järjen ulottumattomissa.

Lapset tosiaan ovat pieniä tunneihmisiä. Varsinkin uhmaikäiset ja teinit. Tosin taitaa olla lähes sama asia.. heh.
Lapset eivät juurikaan järkeile.. tunteella vetävät.

Lue lisää

Kyllä kaikelle on syynsä....tapahtumillekin. :o)

Järjen tavoittamaton on usein tapahtumatonta, tai juuri tapahtunutta, menee hetki, ennenkuin kaiken osaa laskea yksi plus yksi. Ja silti voi jotain jäädä huomioimatta... :o)

Lapset ei osaa käsitellä mnitä tunteet sanoo, joskin onpa se vaikeaa aikuisenakin...mutta enemmän meillä on kokemuspohjaa...

interlocutrice kirjoitti:

Kyllä kaikelle on syynsä....tapahtumillekin. :o)

Järjen tavoittamaton on usein tapahtumatonta, tai juuri tapahtunutta, menee hetki, ennenkuin kaiken osaa laskea yksi plus yksi. Ja silti voi jotain jäädä huomioimatta... :o)

Lapset ei osaa käsitellä mnitä tunteet sanoo, joskin onpa se vaikeaa aikuisenakin...mutta enemmän meillä on kokemuspohjaa...

Lue lisää

No sä saat olla sitä mieltä että kaikelle on syy. Itse en usko siihen. Ja uskon asioista ei kannata kiistellä.

No .. ehkä järjen tavoittamattomissa on aika moni asia jota ei tule edes noteerattua. Minulla järki ei ole merkityksellisessä asemassa. Olen sen verran voimakkaasti tunteella ladattu, ettei järki saa sijaa. Eikä tarviikaan. Mun on hyvä olla näin. Jos saan siipeeni, saan siipeeni ja sillä hyvä. En jää itkemään läikkynyttä maitoa.

Opin jo vuosia sitten ettei kaikkea tarvitse ymmärtää.. järkeily on tavallaan asioiden ymmärtämistä. Minä en ihmisenä voita mitään sillä että ymmärtäisin tai että näkisin syy-yhteyden.

Asioita tapahtuu ja niitä tapahtumia ei voi muuttaa jälkikäteen. Jos paska haisee, pitää tuulettaa, eikä jäädä miettimään miksi paska haisee. Miksi on muutenkin maailmankaikkeuden turhin sana mielestäni.
Syyllinen kun pitää aina löytää...

Pikku-pirpana kirjoitti:

No sä saat olla sitä mieltä että kaikelle on syy. Itse en usko siihen. Ja uskon asioista ei kannata kiistellä.

No .. ehkä järjen tavoittamattomissa on aika moni asia jota ei tule edes noteerattua. Minulla järki ei ole merkityksellisessä asemassa. Olen sen verran voimakkaasti tunteella ladattu, ettei järki saa sijaa. Eikä tarviikaan. Mun on hyvä olla näin. Jos saan siipeeni, saan siipeeni ja sillä hyvä. En jää itkemään läikkynyttä maitoa.

Opin jo vuosia sitten ettei kaikkea tarvitse ymmärtää.. järkeily on tavallaan asioiden ymmärtämistä. Minä en ihmisenä voita mitään sillä että ymmärtäisin tai että näkisin syy-yhteyden.

Asioita tapahtuu ja niitä tapahtumia ei voi muuttaa jälkikäteen. Jos paska haisee, pitää tuulettaa, eikä jäädä miettimään miksi paska haisee. Miksi on muutenkin maailmankaikkeuden turhin sana mielestäni.
Syyllinen kun pitää aina löytää...

Lue lisää

No ei toinnakaan vääntää, jokainen elää tavallaan. :o)

Pikku-pirpana kirjoitti:

No sä saat olla sitä mieltä että kaikelle on syy. Itse en usko siihen. Ja uskon asioista ei kannata kiistellä.

No .. ehkä järjen tavoittamattomissa on aika moni asia jota ei tule edes noteerattua. Minulla järki ei ole merkityksellisessä asemassa. Olen sen verran voimakkaasti tunteella ladattu, ettei järki saa sijaa. Eikä tarviikaan. Mun on hyvä olla näin. Jos saan siipeeni, saan siipeeni ja sillä hyvä. En jää itkemään läikkynyttä maitoa.

Opin jo vuosia sitten ettei kaikkea tarvitse ymmärtää.. järkeily on tavallaan asioiden ymmärtämistä. Minä en ihmisenä voita mitään sillä että ymmärtäisin tai että näkisin syy-yhteyden.

Asioita tapahtuu ja niitä tapahtumia ei voi muuttaa jälkikäteen. Jos paska haisee, pitää tuulettaa, eikä jäädä miettimään miksi paska haisee. Miksi on muutenkin maailmankaikkeuden turhin sana mielestäni.
Syyllinen kun pitää aina löytää...

Lue lisää

”Opin jo vuosia sitten ettei kaikkea tarvitse ymmärtää.. järkeily on tavallaan asioiden ymmärtämistä. Minä en ihmisenä voita mitään sillä että ymmärtäisin tai että näkisin syy-yhteyden. ”

Olen samoilla linjoilla. Ihminen vapauttaa itsensä aika isoista kahleista lopettamalla turhanpäiväisen asioiden pilkkomisen ja analysoinnin.

-Palstahessu

Anonyymi kirjoitti:

”Opin jo vuosia sitten ettei kaikkea tarvitse ymmärtää.. järkeily on tavallaan asioiden ymmärtämistä. Minä en ihmisenä voita mitään sillä että ymmärtäisin tai että näkisin syy-yhteyden. ”

Olen samoilla linjoilla. Ihminen vapauttaa itsensä aika isoista kahleista lopettamalla turhanpäiväisen asioiden pilkkomisen ja analysoinnin.

-Palstahessu

Lue lisää

No löytyi siis palstalta minulle sielunveli..
Heh...

Tosiaan, jätän analysoinnin itseäni viisaammille. Minulle on viisainta olla ja elää. Välittämättä siitä miksi asiat tapahtuvat kuin tapahtuvat.
En ymmärrä miten bluetooth toimii, mutta kuuntelen mielelläni musiikkia kaiuttimen kautta.
En ymmärrä miksi kehitysmaissa sairastutaan vielä tänä päivänä polioon, kun kerran rokote on keksitty.
En ymmärrä moniakaan asioita, mutta minä en kykene niille, joten en kanna murhetta. Olen vain yksi murkku isossa avaruudessa. Eli minä en ole mitään.. enkä halua olla. Eli minusta ei tule isona myöskään mitään, joten voin vain olla ja nauttia matkasta.
Tyhmänä ja onnellisena.

Sillä niin olen valinnut elää. Onnellisena.

Pikku-pirpana kirjoitti:

No löytyi siis palstalta minulle sielunveli..
Heh...

Tosiaan, jätän analysoinnin itseäni viisaammille. Minulle on viisainta olla ja elää. Välittämättä siitä miksi asiat tapahtuvat kuin tapahtuvat.
En ymmärrä miten bluetooth toimii, mutta kuuntelen mielelläni musiikkia kaiuttimen kautta.
En ymmärrä miksi kehitysmaissa sairastutaan vielä tänä päivänä polioon, kun kerran rokote on keksitty.
En ymmärrä moniakaan asioita, mutta minä en kykene niille, joten en kanna murhetta. Olen vain yksi murkku isossa avaruudessa. Eli minä en ole mitään.. enkä halua olla. Eli minusta ei tule isona myöskään mitään, joten voin vain olla ja nauttia matkasta.
Tyhmänä ja onnellisena.

Sillä niin olen valinnut elää. Onnellisena.

Lue lisää

"En ymmärrä miten bluetooth toimii, mutta kuuntelen mielelläni musiikkia kaiuttimen kautta."

Kuuntelen musiikkia yrittämättä ymmärtää sen hienoja sointukulkuja tai jousien uljasta sointia. En yritä ymmärtää edes sanoja, ei sillä ole minulle mitään merkitystä mistä joku laulaa. Kuuntelen vaan 😉

"Tyhmänä ja onnellisena." Sitten meitä on ainakin kaksi tällä pallolla 👍💪

-Palstahessu

interlocutrice kirjoitti:

Kyllä kaikelle on syynsä....tapahtumillekin. :o)

Järjen tavoittamaton on usein tapahtumatonta, tai juuri tapahtunutta, menee hetki, ennenkuin kaiken osaa laskea yksi plus yksi. Ja silti voi jotain jäädä huomioimatta... :o)

Lapset ei osaa käsitellä mnitä tunteet sanoo, joskin onpa se vaikeaa aikuisenakin...mutta enemmän meillä on kokemuspohjaa...

Lue lisää

"Kyllä kaikelle on syynsä....tapahtumillekin"

Tähän on pakko kommentoida sivusta.

Joo, riippuu pitkälti siitämiten määrittää sen "kaikelle on syynsä". Jos saa syövän ja kuolee siihen niin syy kuolemaan voi olla se syöpä. Vaan miksi syöpään sairastui? No koska jonkun solun mekanismit sekosivat ja sai syövän. Vaan kuinka moni tarkoittaa silla kysymyksellä tuota?

Itse mekanismi voi olla selvä suuremmassa skaalassa, mutta yksilötasolla asioilla aikaharvoin on mitään selkeää syytä. Jos kuolet hirmumyrskyssä niin kuolinsyysi voi olla selvä. Päällesi saattoi vaikka kaatua puu. Vaan miksi se kävi juuri sinulle ja miksi jotkin vaikkapa sattumat ajoivat sinut juuri siihen kohtaan, jossa se puu kaatui päällesi? Noihin ei läheskään aina löydy selkeää syytä.

Pikku-pirpana kirjoitti:

No löytyi siis palstalta minulle sielunveli..
Heh...

Tosiaan, jätän analysoinnin itseäni viisaammille. Minulle on viisainta olla ja elää. Välittämättä siitä miksi asiat tapahtuvat kuin tapahtuvat.
En ymmärrä miten bluetooth toimii, mutta kuuntelen mielelläni musiikkia kaiuttimen kautta.
En ymmärrä miksi kehitysmaissa sairastutaan vielä tänä päivänä polioon, kun kerran rokote on keksitty.
En ymmärrä moniakaan asioita, mutta minä en kykene niille, joten en kanna murhetta. Olen vain yksi murkku isossa avaruudessa. Eli minä en ole mitään.. enkä halua olla. Eli minusta ei tule isona myöskään mitään, joten voin vain olla ja nauttia matkasta.
Tyhmänä ja onnellisena.

Sillä niin olen valinnut elää. Onnellisena.

Lue lisää

Vaikka tiedostan syy-yhteyden, ei se tarkoita sitä, että minun pitäisi pystyä huomaamaan sitä etukäteen tai järkeillä kaikkea. Itseasiassa se on kuin armahdus. Ja toisaalta luonnollinen selitys tapahtuneelle.

Välillä ihmiset tuntuu ajattelemattomilta mulkuilta ja tuntuu kuin koko universumi olisi minua vastaan. Jos on kiire vaikka, niin kaikki vastustaa. Tyypillistä, eikö? Että pääsee siitä yli ja voisi jopa toimia niin, että siitä selviää mahdollisimman hyvin läpi, kannattaa vähän itse hidastaa ja miettiä mitäs nyt... luultavasti sillä kiirehtimisellä vaan aiheuttaa itselleen hallaa enemmän. Karsii jotain pois ja tekee vain tärkeimmät...

Sitten vaikka tämä täälläkin tuttu jankkaus tästä pariutumisesta. Moni kopsuttaa päätänsä seinään ja selittää satuja jännämiehistä, ätmeistä ja ketmeistä ties mistä...on markkinat ja vaikka mitä. Sika turhaa itsensä latistamista jonkun tarinan edessä. Ja se omassa päässä keksitty tapahtuminen ja kohtalo nähdään vaan muurina. Nimenomaan sitä omaa tunnetta ei osata järjellä selittää. Itse lattiaan lyöty itsetunto näkyy muille, mutta itse ei näe syytä muussa kuin ulkopuolella tapahtuvassa. (Toiset on mulkkuja ja koska itse on mitä on)

Toisinsanoen... tunteet on voimallisia omassa päässä tapahtuvia oletuksiin paljolti perustuvia ilmiöitä, jos niitä ei järkeile ja selitä itselleen ihan maanläheisesti, eikä tiedosta niitä, ne rakentaa sen todellisuuden minkä itse näkee. Ja sitten ne voi olla juuri jotain henkimaailman juttuja. Karmaa, huonojen tähtien alla syntymistä ja muuta lööperiä...

Kaiken tämän järkeilyn ja tunteilun lisäksi, kuin pisteenä iin päälle, meillä on muisti. Muisti joka on erittäin huijaava. Se tallentaa asioita päähän ja luo niistä kokonaiskuvan, mutta se ei aina perustu tosiasioihin, vaan siihen oletukseen. Varsinkin lapsena, meidän ymmärrys on vajavaista, lisäksi aivot ei toimi samoin, kuin aikuisilla. Silti tämä muisti on rakentanut esimerkiksi jonkinlaisen ”oman kuvan” itsestä lapsena, teininä, alle 25 vuotiaana, jolloin aivot eivät ole kehittyneet ja kokemusta tunteiden tiedostamiselle ei ole paljoa.

Eli: Se syy, ei tarkoita sitä, että olisi ”syyllistä”. Mutta se selittää seurauksen...ja minun paljon kuuluttsma oma vastuu siitä, on sen ymmärtäminen, hyväksyminen ja sitä kautta sen kierteen katkaisemisen mahdollisuus.

Ja maailmassa silti tapahtuu vaikka mitä... eikä siihen paljoa pystytä ennakolta vaikuttamaan, mutta siihen voidaan vaikuttaa, miten se kaikki otetaan vastaan. 😊

Olipas tarina. 😀

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä kaikelle on syynsä....tapahtumillekin"

Tähän on pakko kommentoida sivusta.

Joo, riippuu pitkälti siitämiten määrittää sen "kaikelle on syynsä". Jos saa syövän ja kuolee siihen niin syy kuolemaan voi olla se syöpä. Vaan miksi syöpään sairastui? No koska jonkun solun mekanismit sekosivat ja sai syövän. Vaan kuinka moni tarkoittaa silla kysymyksellä tuota?

Itse mekanismi voi olla selvä suuremmassa skaalassa, mutta yksilötasolla asioilla aikaharvoin on mitään selkeää syytä. Jos kuolet hirmumyrskyssä niin kuolinsyysi voi olla selvä. Päällesi saattoi vaikka kaatua puu. Vaan miksi se kävi juuri sinulle ja miksi jotkin vaikkapa sattumat ajoivat sinut juuri siihen kohtaan, jossa se puu kaatui päällesi? Noihin ei läheskään aina löydy selkeää syytä.

Lue lisää

Selosti tätä auki jo tuossa aika pitkässä kertonuksessa. Mutta kun otit esimerkiksi tuon syövän, niin moni ottaa sen niinkin, että ”olisi pitänyt elää terveellisemmin”.... mikä minusta on turhaa spekulointia ja jälkiviisautta. Terveillä elämäntavoillakin voi saada syövän. Merkitys on ehkä sillä, että miten sen elämän on elänyt...

Ja kuten tuossa pidemmässä vastauksessa Pirppikselle vastasin, merkitys on pitkälti siinä, miten vaikka tälläisen syövän esimerkiksi ottaa vastaan.

Huomaan monen ihmisen sekoittavan syyn ja syyllisyyden. Vastuukin kuullostaa menevän monelle jotenkin velvoittavana ja syyllistävänä asiana.

Ehkä varsinkin, jos tutkii omaa elämistään itse, voisi defensseistä päästää irti...

Anonyymi kirjoitti:

"En ymmärrä miten bluetooth toimii, mutta kuuntelen mielelläni musiikkia kaiuttimen kautta."

Kuuntelen musiikkia yrittämättä ymmärtää sen hienoja sointukulkuja tai jousien uljasta sointia. En yritä ymmärtää edes sanoja, ei sillä ole minulle mitään merkitystä mistä joku laulaa. Kuuntelen vaan 😉

"Tyhmänä ja onnellisena." Sitten meitä on ainakin kaksi tällä pallolla 👍💪

-Palstahessu

Lue lisää

Mä olen huomannut, että musiikki on kuin ”tyhjä taulu”, jonka voi maalata joka kerta erinäköiseksi. Sama biisi voi sntaa erilaisia tuntemuksia joka kerta, kun sille antaa sen mahdollisuuden. 😊👌

interlocutrice kirjoitti:

Selosti tätä auki jo tuossa aika pitkässä kertonuksessa. Mutta kun otit esimerkiksi tuon syövän, niin moni ottaa sen niinkin, että ”olisi pitänyt elää terveellisemmin”.... mikä minusta on turhaa spekulointia ja jälkiviisautta. Terveillä elämäntavoillakin voi saada syövän. Merkitys on ehkä sillä, että miten sen elämän on elänyt...

Ja kuten tuossa pidemmässä vastauksessa Pirppikselle vastasin, merkitys on pitkälti siinä, miten vaikka tälläisen syövän esimerkiksi ottaa vastaan.

Huomaan monen ihmisen sekoittavan syyn ja syyllisyyden. Vastuukin kuullostaa menevän monelle jotenkin velvoittavana ja syyllistävänä asiana.

Ehkä varsinkin, jos tutkii omaa elämistään itse, voisi defensseistä päästää irti...

Lue lisää

"Mutta kun otit esimerkiksi tuon syövän, niin moni ottaa sen niinkin, että ”olisi pitänyt elää terveellisemmin”.... mikä minusta on turhaa spekulointia ja jälkiviisautta. Terveillä elämäntavoillakin voi saada syövän."

Nimenomaan, kerroit juuri sen miten sen syvempää syytä ei välttämättä ole. Syövän "syy" on se seonnut solu, mutta solun sekoamiseen ei välttämättä ole sen syvällisempää syytä. Mutaatiot ovat ihan luonnollinen osa prosessia ja ne voivat olla sattumanvaraisia. Syytä ei siis välttämämättä e olemassa, vaan kyse voi olla täysin sattumasta.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta kun otit esimerkiksi tuon syövän, niin moni ottaa sen niinkin, että ”olisi pitänyt elää terveellisemmin”.... mikä minusta on turhaa spekulointia ja jälkiviisautta. Terveillä elämäntavoillakin voi saada syövän."

Nimenomaan, kerroit juuri sen miten sen syvempää syytä ei välttämättä ole. Syövän "syy" on se seonnut solu, mutta solun sekoamiseen ei välttämättä ole sen syvällisempää syytä. Mutaatiot ovat ihan luonnollinen osa prosessia ja ne voivat olla sattumanvaraisia. Syytä ei siis välttämämättä e olemassa, vaan kyse voi olla täysin sattumasta.

Lue lisää

No onhan siinä syy. Mutaatioonkin on syy, vaikka se olisi radonsäteilyn osuminen soluun... 🤷‍♂️
Ei se solumuutoskaan ihan täysin sattumalta tapahdu. Kyllä sille on tietyt muuttujat osuttava kohdalleen, että yhtälö täyttyy.

Näin tuossa alkuviikosta kolarin. Työpaikkani valvontaksmerat tallensivat sen. Etsin sen tarkoituksella, jos virkavalta tarvitsee matskua. Ja erittäin mahdoton tilanne välttää. Liikenteessä kaikki tapahtuu sekunneissa, jopa alle sekunnin... ei sitä normaali ihminen kerkeä reagoimaan.

Mietin, että ainoa mahdollisuus tuon tapahtuman tapahtumattomuuteen olisi ollut joku kokemus tai maltti? Mutta nuorelta skootterikuskilta sitä ei ehkä löydy ja jos autokuskilta olisi löytynyt sitä, olisiko seuraavalla sitä ollut? Olisiko käynyt vielä pahemmin? 🤷‍♂️

Historiaa ei voi muuttaa, eikä tulevaisuutta ennustaa. Nämä ovat rajat ja lisäksi niin monta muuttujaa siinä välilläkin, että usein sitä eletään aika veitsen terällä täällä. Mutta syyt löytyy aina tapahtuneelle. Ja niitä on usein paljon.

Anonyymi kirjoitti:

"En ymmärrä miten bluetooth toimii, mutta kuuntelen mielelläni musiikkia kaiuttimen kautta."

Kuuntelen musiikkia yrittämättä ymmärtää sen hienoja sointukulkuja tai jousien uljasta sointia. En yritä ymmärtää edes sanoja, ei sillä ole minulle mitään merkitystä mistä joku laulaa. Kuuntelen vaan 😉

"Tyhmänä ja onnellisena." Sitten meitä on ainakin kaksi tällä pallolla 👍💪

-Palstahessu

Lue lisää

Oletko sinäkin yksinäinen avaruusmatkailija ratsastaen elämän aallokossa? Naatiskelija.. ilman paineita olla itseään enemmän..?

Taisin tosiaan löytää sukulaissielun..

interlocutrice kirjoitti:

Vaikka tiedostan syy-yhteyden, ei se tarkoita sitä, että minun pitäisi pystyä huomaamaan sitä etukäteen tai järkeillä kaikkea. Itseasiassa se on kuin armahdus. Ja toisaalta luonnollinen selitys tapahtuneelle.

Välillä ihmiset tuntuu ajattelemattomilta mulkuilta ja tuntuu kuin koko universumi olisi minua vastaan. Jos on kiire vaikka, niin kaikki vastustaa. Tyypillistä, eikö? Että pääsee siitä yli ja voisi jopa toimia niin, että siitä selviää mahdollisimman hyvin läpi, kannattaa vähän itse hidastaa ja miettiä mitäs nyt... luultavasti sillä kiirehtimisellä vaan aiheuttaa itselleen hallaa enemmän. Karsii jotain pois ja tekee vain tärkeimmät...

Sitten vaikka tämä täälläkin tuttu jankkaus tästä pariutumisesta. Moni kopsuttaa päätänsä seinään ja selittää satuja jännämiehistä, ätmeistä ja ketmeistä ties mistä...on markkinat ja vaikka mitä. Sika turhaa itsensä latistamista jonkun tarinan edessä. Ja se omassa päässä keksitty tapahtuminen ja kohtalo nähdään vaan muurina. Nimenomaan sitä omaa tunnetta ei osata järjellä selittää. Itse lattiaan lyöty itsetunto näkyy muille, mutta itse ei näe syytä muussa kuin ulkopuolella tapahtuvassa. (Toiset on mulkkuja ja koska itse on mitä on)

Toisinsanoen... tunteet on voimallisia omassa päässä tapahtuvia oletuksiin paljolti perustuvia ilmiöitä, jos niitä ei järkeile ja selitä itselleen ihan maanläheisesti, eikä tiedosta niitä, ne rakentaa sen todellisuuden minkä itse näkee. Ja sitten ne voi olla juuri jotain henkimaailman juttuja. Karmaa, huonojen tähtien alla syntymistä ja muuta lööperiä...

Kaiken tämän järkeilyn ja tunteilun lisäksi, kuin pisteenä iin päälle, meillä on muisti. Muisti joka on erittäin huijaava. Se tallentaa asioita päähän ja luo niistä kokonaiskuvan, mutta se ei aina perustu tosiasioihin, vaan siihen oletukseen. Varsinkin lapsena, meidän ymmärrys on vajavaista, lisäksi aivot ei toimi samoin, kuin aikuisilla. Silti tämä muisti on rakentanut esimerkiksi jonkinlaisen ”oman kuvan” itsestä lapsena, teininä, alle 25 vuotiaana, jolloin aivot eivät ole kehittyneet ja kokemusta tunteiden tiedostamiselle ei ole paljoa.

Eli: Se syy, ei tarkoita sitä, että olisi ”syyllistä”. Mutta se selittää seurauksen...ja minun paljon kuuluttsma oma vastuu siitä, on sen ymmärtäminen, hyväksyminen ja sitä kautta sen kierteen katkaisemisen mahdollisuus.

Ja maailmassa silti tapahtuu vaikka mitä... eikä siihen paljoa pystytä ennakolta vaikuttamaan, mutta siihen voidaan vaikuttaa, miten se kaikki otetaan vastaan. 😊

Olipas tarina. 😀

Lue lisää

Hyvin kirjoitettu.

Mutta edelleen olen erimieltä.. en tarvitse selitystä tai syytä asioille. On äärettömän vapauttavaa antaa asioiden mennä omalla painollaan. Rationaalisoimatta ja analysoimatta.

Minulla on vahva ja terve itsetunto ilmankin. En koe tarvitsevani syytä kaikelle pahalle jota olen saanut kokea, sen enempää kuin kaikelle hyvällekään.
Mikään ei muuta sitä tosiasiaa että " tässä olen, enkä muuta voi" .
En saa itselleni mitään siitä tiedosta että sairastuin parantumattomaan sairauteen tavallisen flunssaviruksen jälkitautina. Entä sitten? Paska tsäkä!

Se että tiedän syyn sairastumiseeni ei muuta sitä faktaa että olen sairas eikä toivoa huomisesta ole, jos näin asian saa ilmaista.

Joten paskaakos sitä enää märehtimään kun on jo paskat housussa. Paree elää sitten näin ja ottaa kaikki irti mitä elämästä lähtee. Se että suuri osa ihmisistä on märehtijöitä ei tarkoita että kaikki ovat.

Se syy-yhteys on niille jotka haluavat olla jotakin. Olla parempia itsejään tai jotain. Minä olen jo paras versio itsestäni, eli en mitään.. ja siihen olen tyytyväinen. En tarvitse syytä ja seurausta.. en järkeilyä.. en myöskään kenenkään muun hyväksyntää itselleni. Koska minun on jo hyvä olla. Oloani ei tarvitse parantaa, minun ei tarvitse olla tämän parempi, sillä olen jo hyvä tälläisenään.

Toki muokkaudun elämän myötä, mutta se tulee omalla painollaan.
Eikä siinä järkeilyssä ole mitään pahaa tai huonoa - ei vaan sovi minulle. Ollaan erilaisia. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Hyvin kirjoitettu.

Mutta edelleen olen erimieltä.. en tarvitse selitystä tai syytä asioille. On äärettömän vapauttavaa antaa asioiden mennä omalla painollaan. Rationaalisoimatta ja analysoimatta.

Minulla on vahva ja terve itsetunto ilmankin. En koe tarvitsevani syytä kaikelle pahalle jota olen saanut kokea, sen enempää kuin kaikelle hyvällekään.
Mikään ei muuta sitä tosiasiaa että " tässä olen, enkä muuta voi" .
En saa itselleni mitään siitä tiedosta että sairastuin parantumattomaan sairauteen tavallisen flunssaviruksen jälkitautina. Entä sitten? Paska tsäkä!

Se että tiedän syyn sairastumiseeni ei muuta sitä faktaa että olen sairas eikä toivoa huomisesta ole, jos näin asian saa ilmaista.

Joten paskaakos sitä enää märehtimään kun on jo paskat housussa. Paree elää sitten näin ja ottaa kaikki irti mitä elämästä lähtee. Se että suuri osa ihmisistä on märehtijöitä ei tarkoita että kaikki ovat.

Se syy-yhteys on niille jotka haluavat olla jotakin. Olla parempia itsejään tai jotain. Minä olen jo paras versio itsestäni, eli en mitään.. ja siihen olen tyytyväinen. En tarvitse syytä ja seurausta.. en järkeilyä.. en myöskään kenenkään muun hyväksyntää itselleni. Koska minun on jo hyvä olla. Oloani ei tarvitse parantaa, minun ei tarvitse olla tämän parempi, sillä olen jo hyvä tälläisenään.

Toki muokkaudun elämän myötä, mutta se tulee omalla painollaan.
Eikä siinä järkeilyssä ole mitään pahaa tai huonoa - ei vaan sovi minulle. Ollaan erilaisia. Kumpikaan tapa ei ole toista parempi.

Lue lisää

Et sinä tavallaan ole sen erityisemmin erimieltä...😄

Tarkastellaan vaan samaa asiaa eri kohdalta aikajanaa. 🤔

Esimerkiksi sun asenne elämään on minusta ihan huikea. Ei siihen tarvitsekaan miettimällä miettiä syitä. Sulla on valmis paketti, millä mennä mihin vaan. Mutta etpähän paljoa marisekaan mistään. 😁

Mutta kaikilla ei ole sitä. Katkeroidutaan ja synkistellään, masennutaan vaikeuksiin. Joko syytetään itseä tai muita, tai molempia, eikä osata nähdä mahdollisuuksia vaikuttaa siihen itse mitenkään. Koitetaan vaikka juurikin manipuloida omia tunteita ja nieleskellään niitä. Koteloidutaan ja suojellaan itseämme itseltä.

Sitten jos joku tulee ja sanoo, että kaikkeen on aina syy, nousee niskavillat ja defenssit nousee... se syy jää kaiken epäoleellisen alle, eikä mikään tulekaan muuttumaan.

interlocutrice kirjoitti:

Et sinä tavallaan ole sen erityisemmin erimieltä...😄

Tarkastellaan vaan samaa asiaa eri kohdalta aikajanaa. 🤔

Esimerkiksi sun asenne elämään on minusta ihan huikea. Ei siihen tarvitsekaan miettimällä miettiä syitä. Sulla on valmis paketti, millä mennä mihin vaan. Mutta etpähän paljoa marisekaan mistään. 😁

Mutta kaikilla ei ole sitä. Katkeroidutaan ja synkistellään, masennutaan vaikeuksiin. Joko syytetään itseä tai muita, tai molempia, eikä osata nähdä mahdollisuuksia vaikuttaa siihen itse mitenkään. Koitetaan vaikka juurikin manipuloida omia tunteita ja nieleskellään niitä. Koteloidutaan ja suojellaan itseämme itseltä.

Sitten jos joku tulee ja sanoo, että kaikkeen on aina syy, nousee niskavillat ja defenssit nousee... se syy jää kaiken epäoleellisen alle, eikä mikään tulekaan muuttumaan.

Lue lisää

No jos tolta kannalta sitä haluaa katsoa. Itse en taas nähnyt itseni ulkopuolelle. Tyypillinen minä-moka.


On tosiasia että useat sortuu siihen syyttelyyn vaikka pitäisi vaan katsoa kortteja jotka on elämässä jaettu ja pelata niillä. Häviävillä korteilla ei voiteta, sehän on selviö. Silti peli voi olla hyvinkin antoisa vaikka tappio olisikin varma. Mutta kun menttaliteetti on että minä haluan voittaa. Ja jos ei ole saatu niitä voittavia kortteja, niin pistetään se elämän, naisten, miesten tai hitto soikoon yksisarvisten syyksi. Ei nähdä pelissä mitään järkeä jos ei voita.

Ongelma on se hiton "minä" ja "haluan".
Kas vain, kun aina sitä haluta saa.. se vain ettei juuri koskaan saa sitä haluamaansa. Ja sekös harmittaa.. kuin lasta karkkikaupassa. Ja sitten pitää löytää se syy tai syyllinen. Ja hyviä tekosyitä kyllä löytyy ja toki tekosyyllisiä, mutta tosiasiassa vika lienee minässä ja haluamisessa.

Halutaan aina enemmän, lisää, parempi, isompi, kauniimpi.. eikä koskaan olla tyytyväisiä. Jos saavutetaan jokin halu, kohta halutaan lisää. Ainainen, kyltymätön halu jostakin paremmasta. Sille on sanakin -ahneus.

Minä olen onnellinen sillä olen saanut kaiken haluamani. Mutta haluni ovatkin olleet vaatimattomia. Haluan vain sellaisia pikkuasioita jotka voin realistisesti saavuttaa. Ja se on yksi tekijä joka tekee minusta onnellisen.

Nyt minun on jano ja haluan kylmää ja puhdasta vettä juodakseni. Ja olen onnellinen kun olen suomalainen, sillä sitä saa suoraan hanasta. Luksusta.

interlocutrice kirjoitti:

No onhan siinä syy. Mutaatioonkin on syy, vaikka se olisi radonsäteilyn osuminen soluun... 🤷‍♂️
Ei se solumuutoskaan ihan täysin sattumalta tapahdu. Kyllä sille on tietyt muuttujat osuttava kohdalleen, että yhtälö täyttyy.

Näin tuossa alkuviikosta kolarin. Työpaikkani valvontaksmerat tallensivat sen. Etsin sen tarkoituksella, jos virkavalta tarvitsee matskua. Ja erittäin mahdoton tilanne välttää. Liikenteessä kaikki tapahtuu sekunneissa, jopa alle sekunnin... ei sitä normaali ihminen kerkeä reagoimaan.

Mietin, että ainoa mahdollisuus tuon tapahtuman tapahtumattomuuteen olisi ollut joku kokemus tai maltti? Mutta nuorelta skootterikuskilta sitä ei ehkä löydy ja jos autokuskilta olisi löytynyt sitä, olisiko seuraavalla sitä ollut? Olisiko käynyt vielä pahemmin? 🤷‍♂️

Historiaa ei voi muuttaa, eikä tulevaisuutta ennustaa. Nämä ovat rajat ja lisäksi niin monta muuttujaa siinä välilläkin, että usein sitä eletään aika veitsen terällä täällä. Mutta syyt löytyy aina tapahtuneelle. Ja niitä on usein paljon.

Lue lisää

Kuten yllä jo sanoin, niin riippuu täysi siitä miten sen "kaikkeen on syy". Yleisellä tasoa kyllä, mutta yksilön tasolla harvoin. Se mutaatio ei tarvitse mitään säteilyä syntyäkseen. Erilaiset tekijät lisäävät todennäköisyyttä, mutta kyse voi myös olla täysin sattumasta. Ei tarvitse olla olla olemassa yhtään mitään syytä miksi ko. mutaatio osuu juuri johinkin yksilöön. Ihan yhtälailla kuin vaikka siinä hirmumyrskyssä voit kuolla sattuman oikusta, vaikka olisit kuinka suojatunut oikeaoppisesti. Kuolemallesi on olemassa syy eli päällesi kaatunut puu, mutta sille miksi juuri se puu kaatui ja miksi juuri sillä hetkellä ja juuri sillä tavalla, että se osui juuri sinun päällesi ei ole olemassa varsinaista syytä. Se on sattumaa ja jo sekunnin muutos kaatumisen ajankohdassa olisi voinut säästää henkesi.

Pikku-pirpana kirjoitti:

No jos tolta kannalta sitä haluaa katsoa. Itse en taas nähnyt itseni ulkopuolelle. Tyypillinen minä-moka.


On tosiasia että useat sortuu siihen syyttelyyn vaikka pitäisi vaan katsoa kortteja jotka on elämässä jaettu ja pelata niillä. Häviävillä korteilla ei voiteta, sehän on selviö. Silti peli voi olla hyvinkin antoisa vaikka tappio olisikin varma. Mutta kun menttaliteetti on että minä haluan voittaa. Ja jos ei ole saatu niitä voittavia kortteja, niin pistetään se elämän, naisten, miesten tai hitto soikoon yksisarvisten syyksi. Ei nähdä pelissä mitään järkeä jos ei voita.

Ongelma on se hiton "minä" ja "haluan".
Kas vain, kun aina sitä haluta saa.. se vain ettei juuri koskaan saa sitä haluamaansa. Ja sekös harmittaa.. kuin lasta karkkikaupassa. Ja sitten pitää löytää se syy tai syyllinen. Ja hyviä tekosyitä kyllä löytyy ja toki tekosyyllisiä, mutta tosiasiassa vika lienee minässä ja haluamisessa.

Halutaan aina enemmän, lisää, parempi, isompi, kauniimpi.. eikä koskaan olla tyytyväisiä. Jos saavutetaan jokin halu, kohta halutaan lisää. Ainainen, kyltymätön halu jostakin paremmasta. Sille on sanakin -ahneus.

Minä olen onnellinen sillä olen saanut kaiken haluamani. Mutta haluni ovatkin olleet vaatimattomia. Haluan vain sellaisia pikkuasioita jotka voin realistisesti saavuttaa. Ja se on yksi tekijä joka tekee minusta onnellisen.

Nyt minun on jano ja haluan kylmää ja puhdasta vettä juodakseni. Ja olen onnellinen kun olen suomalainen, sillä sitä saa suoraan hanasta. Luksusta.

Lue lisää

No en minä kaikkia ahneudestakaan lähtisi moittimaan ja siitä, ettei osaa ”pelata” niillä korteilla mitä on. 🤔

Valitanhan mäkin ja varmaan sinäkin jostain? 😬
Mutta tokko jäädään siihen kiinni.

Mä just mietin, että vaikka sulla on ollut aika rankka lapsuus, niin olet saanut sen mukana tuon elämänssenteen ja olet sen itse hoksannutkin. Mulla taas on ollut lapsuus aika kultainen, mutta mun taas on pitänyt kaivaakin pää hanurista sitten myöhemmällä iällä. 😁🙁

Ja mulle siis oppiminen tuntemaan tunteita on yks steppi ollut, toinen sitten ymmärtämään niitä (sitä teen yhä) ja kaikki käy järkeenkin. 😀

Anonyymi kirjoitti:

Kuten yllä jo sanoin, niin riippuu täysi siitä miten sen "kaikkeen on syy". Yleisellä tasoa kyllä, mutta yksilön tasolla harvoin. Se mutaatio ei tarvitse mitään säteilyä syntyäkseen. Erilaiset tekijät lisäävät todennäköisyyttä, mutta kyse voi myös olla täysin sattumasta. Ei tarvitse olla olla olemassa yhtään mitään syytä miksi ko. mutaatio osuu juuri johinkin yksilöön. Ihan yhtälailla kuin vaikka siinä hirmumyrskyssä voit kuolla sattuman oikusta, vaikka olisit kuinka suojatunut oikeaoppisesti. Kuolemallesi on olemassa syy eli päällesi kaatunut puu, mutta sille miksi juuri se puu kaatui ja miksi juuri sillä hetkellä ja juuri sillä tavalla, että se osui juuri sinun päällesi ei ole olemassa varsinaista syytä. Se on sattumaa ja jo sekunnin muutos kaatumisen ajankohdassa olisi voinut säästää henkesi.

Lue lisää

Kyllä. Samaa mieltä. 😬👌

Jossittelu on turhaa. Siihen minun ajatus, että ”kaikkeen aina löytyy syy” -ajatus ei puutukkaan, se on liian suuri yhtälö, missä sattumaksi nimettyjä muuttujia on aivan liikaa mietittäväksi, sekä onkin mahdotonta sanoa, mikä vaikuttaa lopputulokseen ja miten. 🤔

Aloituksen aiheeseen viitaten, se tunne saattaa eksyttää miettimään asiaa sinne ”jos”-sektorille, mikä taas ei palvele lopputulosta tapahtuneelle. Sillä on korjeintaan merkitystä sille mikä kokemus siitä jää. Toisaalta siitä voi jäädä pelko, trauma, mikä estää elämästä jatkossa, jos ei ymmärrä oikeaa syy/seuraus-suhdetta.

interlocutrice kirjoitti:

No en minä kaikkia ahneudestakaan lähtisi moittimaan ja siitä, ettei osaa ”pelata” niillä korteilla mitä on. 🤔

Valitanhan mäkin ja varmaan sinäkin jostain? 😬
Mutta tokko jäädään siihen kiinni.

Mä just mietin, että vaikka sulla on ollut aika rankka lapsuus, niin olet saanut sen mukana tuon elämänssenteen ja olet sen itse hoksannutkin. Mulla taas on ollut lapsuus aika kultainen, mutta mun taas on pitänyt kaivaakin pää hanurista sitten myöhemmällä iällä. 😁🙁

Ja mulle siis oppiminen tuntemaan tunteita on yks steppi ollut, toinen sitten ymmärtämään niitä (sitä teen yhä) ja kaikki käy järkeenkin. 😀

Lue lisää

No kaikki valittaa jostakin joskus.. selviö.
Mut just se et jääkö siihen kiinni..?
Mä en jaksa ainakaan. Energian haaskuuta.

Olen sitä mieltä että kun elämä potkii päähän ja siitä selviää hengissä.. se vain vahvistaa.
Ne jotka marisee eivät ole oikeasti saaneet elämältä turpaansa. Voin toki olla väärässä. Ihan mutu.

Nooh.. sä nyt olet suurten tunteiden mies..
Sun pitääkin vähän osata tunteitasi tai muuten pää sanoo poks. Luulemma..

Mutta hei " Ei elämästä selviä hengissä!"

Pikku-pirpana kirjoitti:

No kaikki valittaa jostakin joskus.. selviö.
Mut just se et jääkö siihen kiinni..?
Mä en jaksa ainakaan. Energian haaskuuta.

Olen sitä mieltä että kun elämä potkii päähän ja siitä selviää hengissä.. se vain vahvistaa.
Ne jotka marisee eivät ole oikeasti saaneet elämältä turpaansa. Voin toki olla väärässä. Ihan mutu.

Nooh.. sä nyt olet suurten tunteiden mies..
Sun pitääkin vähän osata tunteitasi tai muuten pää sanoo poks. Luulemma..

Mutta hei " Ei elämästä selviä hengissä!"

Lue lisää

No vielä tuohon marinaan...

Muistan kun olin ihan poikki ekssta lapsesta. Yöheräilyt ja kaikki... kyllä marisin, vaikka itseasiassa lapsi oli todella ”helppo”. Toinrn olikin jo haastavampi ja marisin taas. 😂
Silti kumpikaan ei ollut koliikkeja ja olivat terveitä.

Jälkeenpäin kaikkea helppo sanoa ja pähkiä, mutta kun vaan itsekin osaisi nauttia siitä, että asiat on ihan ok ja ongelmat on pieniä. Joku pieni stressi ja kiire on pientä, kun ei ole tekemässä henkilökohtaista konkurssia ja virittele hamppuköyttä jo kaulaan. 😁

Pikku-pirpana kirjoitti:

No kaikki valittaa jostakin joskus.. selviö.
Mut just se et jääkö siihen kiinni..?
Mä en jaksa ainakaan. Energian haaskuuta.

Olen sitä mieltä että kun elämä potkii päähän ja siitä selviää hengissä.. se vain vahvistaa.
Ne jotka marisee eivät ole oikeasti saaneet elämältä turpaansa. Voin toki olla väärässä. Ihan mutu.

Nooh.. sä nyt olet suurten tunteiden mies..
Sun pitääkin vähän osata tunteitasi tai muuten pää sanoo poks. Luulemma..

Mutta hei " Ei elämästä selviä hengissä!"

Lue lisää

Niin, siis kuulun siihen ryhmään, jotka ei ole saanut tarpeeksi kovaa koulutusta elämältä, mutta en haluakaan. Haluan silti oppia ja uskon, että sitä voisi oppia ilman, että jossain menee ihan sinne päätyyn asti, että tajuaa.

interlocutrice kirjoitti:

No vielä tuohon marinaan...

Muistan kun olin ihan poikki ekssta lapsesta. Yöheräilyt ja kaikki... kyllä marisin, vaikka itseasiassa lapsi oli todella ”helppo”. Toinrn olikin jo haastavampi ja marisin taas. 😂
Silti kumpikaan ei ollut koliikkeja ja olivat terveitä.

Jälkeenpäin kaikkea helppo sanoa ja pähkiä, mutta kun vaan itsekin osaisi nauttia siitä, että asiat on ihan ok ja ongelmat on pieniä. Joku pieni stressi ja kiire on pientä, kun ei ole tekemässä henkilökohtaista konkurssia ja virittele hamppuköyttä jo kaulaan. 😁

Lue lisää

Tai ole menettämässä terveyttään tai rakkaitaan.

Marina on vähän kuin varoventtiili.. päästää ylimääräisiä paineita pois.
Jos varoventtiilin kiertää kokonaan kiinni, sanoo pian riks, räks ja poks.
Mutta jos koko ajan syntyy ylipainetta, vika ei ole varoventtiilissä, vaan ihan jossakin muualla. Varoventtiili vain ilmaisee sen että jossakin on vikaa. Jatkuva paineiden tasaus kuluttaa ja vika lieneen parasta etsiä.

Minäkin marisen pienistä, mutta minulle riittää kun päästän sen höyryn kerran ulos. Se on sillä käsitelty.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Tai ole menettämässä terveyttään tai rakkaitaan.

Marina on vähän kuin varoventtiili.. päästää ylimääräisiä paineita pois.
Jos varoventtiilin kiertää kokonaan kiinni, sanoo pian riks, räks ja poks.
Mutta jos koko ajan syntyy ylipainetta, vika ei ole varoventtiilissä, vaan ihan jossakin muualla. Varoventtiili vain ilmaisee sen että jossakin on vikaa. Jatkuva paineiden tasaus kuluttaa ja vika lieneen parasta etsiä.

Minäkin marisen pienistä, mutta minulle riittää kun päästän sen höyryn kerran ulos. Se on sillä käsitelty.

Lue lisää

Joo. Joskus auttaa burana, mutta jos niitä joutuu vetämään kaksin käsin, eikä muutosta tule, on vika isompi kuin hetkittäinen kipu.

interlocutrice kirjoitti:

Niin, siis kuulun siihen ryhmään, jotka ei ole saanut tarpeeksi kovaa koulutusta elämältä, mutta en haluakaan. Haluan silti oppia ja uskon, että sitä voisi oppia ilman, että jossain menee ihan sinne päätyyn asti, että tajuaa.

Lue lisää

No niin. Minä olen joutunut sukeltamaan pää edellä matalaan päätyyn liian monta kertaa ja en suosittele sitä.
Sullahan on kyllä hyvä draivi tossa sun hommassa ja hyvällä mallilla olet. Olet hyvä ihminen, hyvä isä ja hyvä ystävä. Varmaan olet kumppaninakin ihan hyvä.
Hienoa onkin että sinä yrität olla parempi tänään kuin olit eilen. Ihailtavaa.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Oletko sinäkin yksinäinen avaruusmatkailija ratsastaen elämän aallokossa? Naatiskelija.. ilman paineita olla itseään enemmän..?

Taisin tosiaan löytää sukulaissielun..

Lue lisää

Kohti auringonlaskua ratsastava desperado, joka on jättänyt väliin punaisen tuvan, perunamaan, kultaisen noutajan ja hienon farmariauton johon mahtuvat kaikki mukavasti. Valitsin nauttimisen suorittamisen sijaan.

Näin keski-iässä ei ole enää mitään tarvetta esittää tai näyttää kenellekään yhtään mitään, sen kun on vaan ja antaa muidenkin olla vaan yrittämättä puuttua heidän asioihinsa tai elämäänsä.

-Palstahessu

Pikku-pirpana kirjoitti:

No niin. Minä olen joutunut sukeltamaan pää edellä matalaan päätyyn liian monta kertaa ja en suosittele sitä.
Sullahan on kyllä hyvä draivi tossa sun hommassa ja hyvällä mallilla olet. Olet hyvä ihminen, hyvä isä ja hyvä ystävä. Varmaan olet kumppaninakin ihan hyvä.
Hienoa onkin että sinä yrität olla parempi tänään kuin olit eilen. Ihailtavaa.

Lue lisää

Joo. No mä joskus mietin tuota, kun jotkut mainitsivat, että hyvähän mun on tehdä vaikka mitä, kun ei ole sattunut kaikenlaista p.skaa elämässä... Mutta toisaalta hirvitti ajatus siitä, että milloin ja missä yhteydessä se sitten tulee se p.ska elämään... Sitten imisin peukkua ja vollottaisin omassa kusilätäkössä...ei houkuttele...

Tiedostan kyllä pienemmilläkin vastoinkäymisillä, että tosipaljon huonomminkin voi mennä ja välillä huomaamattaankin sitä juuri vaistää jonkun sudenkuopan...
Mutta uskon, että sen mitä voin ja kykenen, oon kuitenkin tään laivan kippari nyt ja joka päivä paremmin. En matkustaja. :o)

Anonyymi kirjoitti:

Kohti auringonlaskua ratsastava desperado, joka on jättänyt väliin punaisen tuvan, perunamaan, kultaisen noutajan ja hienon farmariauton johon mahtuvat kaikki mukavasti. Valitsin nauttimisen suorittamisen sijaan.

Näin keski-iässä ei ole enää mitään tarvetta esittää tai näyttää kenellekään yhtään mitään, sen kun on vaan ja antaa muidenkin olla vaan yrittämättä puuttua heidän asioihinsa tai elämäänsä.

-Palstahessu

Lue lisää

Älähän ny. Ollaan samiksia. Minä olen se yksinäinen susi joka ei kaipaa laumaa. Pistäppä toi mun nikki korvan taa ja tule toistekin juttelemaan. Oikeasti.

Minä kiinnostuin sinusta. Ollaan hyvin samoilla aalloilla luulisin. Voipi tulla hyviäkin keskusteluja aikaiseksi. Tai sit ei. Mistäpä tuosta tietää näin etukäteen.

interlocutrice kirjoitti:

Joo. No mä joskus mietin tuota, kun jotkut mainitsivat, että hyvähän mun on tehdä vaikka mitä, kun ei ole sattunut kaikenlaista p.skaa elämässä... Mutta toisaalta hirvitti ajatus siitä, että milloin ja missä yhteydessä se sitten tulee se p.ska elämään... Sitten imisin peukkua ja vollottaisin omassa kusilätäkössä...ei houkuttele...

Tiedostan kyllä pienemmilläkin vastoinkäymisillä, että tosipaljon huonomminkin voi mennä ja välillä huomaamattaankin sitä juuri vaistää jonkun sudenkuopan...
Mutta uskon, että sen mitä voin ja kykenen, oon kuitenkin tään laivan kippari nyt ja joka päivä paremmin. En matkustaja. :o)

Lue lisää

Ehkä sä olet poikkeus paskasäännössä.. heh. Ei sellaista olekaan. Nyt menee hörhöilyn puolelle kun sanon että luoja ei suo enempää vastuksia kuin jaksaa kantaa.. en toki ole uskovainen mutta sanonnassa on perää.

Itse näen vastoinkäymiset elämässä kasvun paikkoina. Oppimisen välineinä. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Sä pärjäät opintielläsi ihan fine ilman että paskaa sataa taivaan täydeltä. Minä kun olen tälläinen hieman tyhmän puoleinen, niin tarvinnut sitä paskaa kasvaakseni ihmisenä siksi mikä olen. Olen oppinut aimo annoksen nöyryyttä ja anteeksiantamista tämän elämän aikana.

Ja karma ON olemassa. Siitä voisin lyödä pääni pantiksi.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Ehkä sä olet poikkeus paskasäännössä.. heh. Ei sellaista olekaan. Nyt menee hörhöilyn puolelle kun sanon että luoja ei suo enempää vastuksia kuin jaksaa kantaa.. en toki ole uskovainen mutta sanonnassa on perää.

Itse näen vastoinkäymiset elämässä kasvun paikkoina. Oppimisen välineinä. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Sä pärjäät opintielläsi ihan fine ilman että paskaa sataa taivaan täydeltä. Minä kun olen tälläinen hieman tyhmän puoleinen, niin tarvinnut sitä paskaa kasvaakseni ihmisenä siksi mikä olen. Olen oppinut aimo annoksen nöyryyttä ja anteeksiantamista tämän elämän aikana.

Ja karma ON olemassa. Siitä voisin lyödä pääni pantiksi.

Lue lisää

No itse olen niin rationaalinen ihminen, ettei mulle karmat ja sen sellaiset oikeasti mene läpi. Mutta esimerkiksi karman voi selittää monin tavoin... mutta se siitä...

Kyllä minäkin olen vähän sellainen, että minunkin pitää oppia kaikenlaista ihan kantapään kautta, mutta ehkä sitten ihan suurempiin kikkailuihin en ole vaan lähtenyt mukaan. :oD

interlocutrice kirjoitti:

No itse olen niin rationaalinen ihminen, ettei mulle karmat ja sen sellaiset oikeasti mene läpi. Mutta esimerkiksi karman voi selittää monin tavoin... mutta se siitä...

Kyllä minäkin olen vähän sellainen, että minunkin pitää oppia kaikenlaista ihan kantapään kautta, mutta ehkä sitten ihan suurempiin kikkailuihin en ole vaan lähtenyt mukaan. :oD

Lue lisää

Juu eipä tarvitse uskoa karmaan. Minä uskon koska olen nähnyt sen. Tavallaan. Sitä saa mitä tilaa...

Eihän ny meidän onneksi tarvitse olla samanmielisiä. Kyllä sitä keskustelua voi käydä vaikka olisikin erilaiset näkemykset.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Juu eipä tarvitse uskoa karmaan. Minä uskon koska olen nähnyt sen. Tavallaan. Sitä saa mitä tilaa...

Eihän ny meidän onneksi tarvitse olla samanmielisiä. Kyllä sitä keskustelua voi käydä vaikka olisikin erilaiset näkemykset.

Lue lisää

No olen minäkin nähnyt, että joku saa sitä mitä tilaa, mutta sen voi kyllä ymmärtää ihan tavallisilla sosiaalisilla lainalaisuuksilla ja toisaalta toisen ihmisen välinpitämättömyydelläkin. :o)

Mutta ei sillä väliä, onko se syy tapahtumiin karma, vai looginen tapahtumaketju....tapaushan tapahtuu kuitenkin. :oD

interlocutrice kirjoitti:

No olen minäkin nähnyt, että joku saa sitä mitä tilaa, mutta sen voi kyllä ymmärtää ihan tavallisilla sosiaalisilla lainalaisuuksilla ja toisaalta toisen ihmisen välinpitämättömyydelläkin. :o)

Mutta ei sillä väliä, onko se syy tapahtumiin karma, vai looginen tapahtumaketju....tapaushan tapahtuu kuitenkin. :oD

Lue lisää

Niin se tapahtuu mikä on tapahtuakseen. Mutta on se omalla tavalla jännää nähdä kun niin käy...

Minulla oli kerran sairaalassa potilastoveri jonka nimi oli Karma. Joten Karma on olemassa. Heh..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Niin se tapahtuu mikä on tapahtuakseen. Mutta on se omalla tavalla jännää nähdä kun niin käy...

Minulla oli kerran sairaalassa potilastoveri jonka nimi oli Karma. Joten Karma on olemassa. Heh..

Lue lisää

No meidän porukoitten talossa asui joskus taas Pervo.... :oD Se kylläkin sitten vaihtoi sukunimensä. :o)

interlocutrice kirjoitti:

No meidän porukoitten talossa asui joskus taas Pervo.... :oD Se kylläkin sitten vaihtoi sukunimensä. :o)

Ylläri. Olisin minäkin vaihtanut ..
Kaikkea sitä kuulee kun vanhaksi elää.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Ylläri. Olisin minäkin vaihtanut ..
Kaikkea sitä kuulee kun vanhaksi elää.

No tuokin sana taitaa olla varsin uusi... joten joskus tuo nimi ei ollut ihmeellisempi kuin Tervo...

interlocutrice kirjoitti:

No tuokin sana taitaa olla varsin uusi... joten joskus tuo nimi ei ollut ihmeellisempi kuin Tervo...

Slangisana kai se pervo onkin.
Mieti nyt oikeasti jos sukunimesi olisi pervo.. hei c'moon. Urpokaan ei ole niin paha.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Slangisana kai se pervo onkin.
Mieti nyt oikeasti jos sukunimesi olisi pervo.. hei c'moon. Urpokaan ei ole niin paha.

Niin englannin kielestä lähtöisin, mutta vakiinnuttanut nyt aika vahvasti paikkansa tarkoituksessaan. :oD

interlocutrice kirjoitti:

Niin englannin kielestä lähtöisin, mutta vakiinnuttanut nyt aika vahvasti paikkansa tarkoituksessaan. :oD

Kiitos taas mukavasta keskusteluhetkestä.. minä alan kohta iltapuuhille. Minulla herätys töihin kukonlaulun aikaan. Joten hyvää työyötä. Toivottavasti vuorosi menee ripeästi.. ja jos vaikka saisit sinäkin tirsat..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Kiitos taas mukavasta keskusteluhetkestä.. minä alan kohta iltapuuhille. Minulla herätys töihin kukonlaulun aikaan. Joten hyvää työyötä. Toivottavasti vuorosi menee ripeästi.. ja jos vaikka saisit sinäkin tirsat..

Lue lisää

No eiköhän tämä tästä livahda.... Ja torkkunen pikkuisen ihan varmaan....

Öitä vaan sinne. :o)

interlocutrice kirjoitti:

No olen minäkin nähnyt, että joku saa sitä mitä tilaa, mutta sen voi kyllä ymmärtää ihan tavallisilla sosiaalisilla lainalaisuuksilla ja toisaalta toisen ihmisen välinpitämättömyydelläkin. :o)

Mutta ei sillä väliä, onko se syy tapahtumiin karma, vai looginen tapahtumaketju....tapaushan tapahtuu kuitenkin. :oD

Lue lisää

Tästä teidän keskustelusta tuli mieleeni kun kerran postasit mulle oikein kunnon valitusvirsimarinaviestin alkaen jostain pöntöstä autokoulunopettajasta johdatellen ties minne.

Nauroin veet silmissä :-D

*elämä on*

interlocutrice kirjoitti:

Mä olen huomannut, että musiikki on kuin ”tyhjä taulu”, jonka voi maalata joka kerta erinäköiseksi. Sama biisi voi sntaa erilaisia tuntemuksia joka kerta, kun sille antaa sen mahdollisuuden. 😊👌

Lue lisää

Musiikissa on se hyvä juttu, että jokainen voi nauttia siitä omalla tavallaan 👍

-Palstahessu

elisakettu kirjoitti:

Tästä teidän keskustelusta tuli mieleeni kun kerran postasit mulle oikein kunnon valitusvirsimarinaviestin alkaen jostain pöntöstä autokoulunopettajasta johdatellen ties minne.

Nauroin veet silmissä :-D

*elämä on*

Lue lisää

Mikähän lie juttu ollut, mutta kyllä mä osaan marista ja narista ihan kunnolla. Ja joskus yhä oon sitä mieltä hetken, että koko universumi on mua vastaan. :oD

Jotenkin nyttenkin on likipitäen buukannut vapaat täyteen kaikkea... ja sitten oon töissä taas ensviikolla ihan töttöröö taas... Ja syykin on selvä....kurkkasee vaan peiliin, niin näkee kuka perhana buukkaa kaikille päiville jotain....mulukku! ;oD

Anonyymi kirjoitti:

Musiikissa on se hyvä juttu, että jokainen voi nauttia siitä omalla tavallaan 👍

-Palstahessu

Jep ja jokainen kuulee siitä ihan oman versionsa. :o)

interlocutrice kirjoitti:

Mikähän lie juttu ollut, mutta kyllä mä osaan marista ja narista ihan kunnolla. Ja joskus yhä oon sitä mieltä hetken, että koko universumi on mua vastaan. :oD

Jotenkin nyttenkin on likipitäen buukannut vapaat täyteen kaikkea... ja sitten oon töissä taas ensviikolla ihan töttöröö taas... Ja syykin on selvä....kurkkasee vaan peiliin, niin näkee kuka perhana buukkaa kaikille päiville jotain....mulukku! ;oD

Lue lisää

Säpossa se oli. Hauska. Mutta maailma taisi olla sua vastaan silloin.

Ymmärrän sua silti. On vain "pakko" tehdä sitä ja tätä. Mulla on loma mennyt siinä mielessä putkeen, että puoliakaan hommista ei ole tullut tehtyä, mitä suunnitteli. Ja aina se syyllisyys - se on sietämätöntä. En taida ikinä kasvaa niin isoksi, että osaisin pitää sen aisoissa. Toisaalta, olen tyytyväinen tehdystäkin. Kummasti tuo mielihyvää.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Älähän ny. Ollaan samiksia. Minä olen se yksinäinen susi joka ei kaipaa laumaa. Pistäppä toi mun nikki korvan taa ja tule toistekin juttelemaan. Oikeasti.

Minä kiinnostuin sinusta. Ollaan hyvin samoilla aalloilla luulisin. Voipi tulla hyviäkin keskusteluja aikaiseksi. Tai sit ei. Mistäpä tuosta tietää näin etukäteen.

Lue lisää

"Minä olen se yksinäinen susi joka ei kaipaa laumaa."
Se on jännä, kuinka laumassakin voi tuntea itsensä vieraaksi. Tulee tunne että on ihan väärässä paikassa.

Kyllä outolintu toisensa tunnistaa ;) Palataan taasen joskus.

-Palstahessu

elisakettu kirjoitti:

Säpossa se oli. Hauska. Mutta maailma taisi olla sua vastaan silloin.

Ymmärrän sua silti. On vain "pakko" tehdä sitä ja tätä. Mulla on loma mennyt siinä mielessä putkeen, että puoliakaan hommista ei ole tullut tehtyä, mitä suunnitteli. Ja aina se syyllisyys - se on sietämätöntä. En taida ikinä kasvaa niin isoksi, että osaisin pitää sen aisoissa. Toisaalta, olen tyytyväinen tehdystäkin. Kummasti tuo mielihyvää.

Lue lisää

No mä en erityisemmin mitään edes suunnitellut tekeväni, mutta tuli tehtyä vaikka mitä... :oD

Mutta ois pitänyt jotain kivaakin tehdä enempi, tosin oli aika pask.t kelit...ja teinhän mä puita. :o)

Anonyymi kirjoitti:

"Minä olen se yksinäinen susi joka ei kaipaa laumaa."
Se on jännä, kuinka laumassakin voi tuntea itsensä vieraaksi. Tulee tunne että on ihan väärässä paikassa.

Kyllä outolintu toisensa tunnistaa ;) Palataan taasen joskus.

-Palstahessu

Lue lisää

Kyllä joskus otetaan ja jutellaan.. totta totisesti. Outolintuna toiselle...

Vaikka noin. Aina voi asiat nähdä myös yksioikoisesti.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Vaikka noin. Aina voi asiat nähdä myös yksioikoisesti.

Joo, voi tuota jaottelua myös yksioikoiseksi kutsua.

-flowersreally-

Aika hyvä, tuohon voin sanoa että ei hullumpi yhteenveto. Saako ton varastaa?

Kaikilla on molemmat aina käytössä. Mitenhän moraali sijoittuu tällä skaalalla. Moraaliin tarvitaan aimo annos kumpaakin.

Mars mars hammaspesulle. Tämä on hätätila rei'itys peikot ovat töissä, paha haju nousee ilmaan ilmaston rikkikaasut poksahtelevat. Nyt sinun on koskettava hammasharjaan ja pyörivin liikkein hierottavat peikoit pois ja hammas kerrallaan.

Höh.. hyvä biisi. Hörhöilymusaa.

Jännä.. ensimmäinen koko ketjussa, joka uskaltaa sanoa ettei tiedä..
Hienoa.
Minä aina sanon olevani tunneihminen enempi, mutta ei se ole niin sanottu että oikeasti olisin. Minä pidän itseäni tunneihmisenä.. se että olenko sitä onkin eri juttu. Haluaisin sanoa että tunnen itseni riittävän hyvin, mut jos en sitten kuitenkaan.
Ja kuka määrittelee millainen on tunneihminen? Minun kohdalla minä itse. Joten on vaarana että elän jonkinmoisessa itsepetoksessa...

Kyllä sinä tiedät analyyttisesti, eihän noita voi sillein erotella keskenään. tunteet ne on ensisijainen sitten järkihän mukaan vahvistuu rinnalla läpielämän.
toiset voi olla välinpitämättöä koko elämän. Lapsetkin toimii juurikin flliksen eli tunteen pohjalta, kasvattaja on se järjen ääni ja sit tulee se aika kun esim haluaa, että järkikin tulisi siihen touhuihin mukaan että lapsi ottaisi vastuuta, ettei nyt vaan fliilsen pohjalta mennä.
Tunteetkin kasvaa siinä samalla pystyä oppia hallitsemaan käytöstään tarvitsee sitä moraalin ääntä.

Mutta hei.. julmuus ja kuolema ovat todellisia... joten aika kompa.

Joo olet hauska..

Jos asian määrittää noin niin sitten lähes jokainen parisuhteessa elävä on tunneihminen. Jokainen kun taatusti tietää sen, että järkeä siinä paljaalla vetämisessä ei lähes koskaan ole. Kukaan ei voi esim. ikinä varmuudella tietä keiden muiden kanssa puoliso paljaalla harrastaa. Oikeastaan ainoa tilanne, jossa paljaan voi perustella järjellä on, jos yritetään saada jälkikasvua.

Sehän tuli kuin apteekin hyllyltä.. hyvät sulle. Selvät sävelet.

Ihan hyvä näkemys tuokin.

Järki-ihmisiksi luokittelevilla on usein tunteet hukassa tai he kieltävät ne kokonaan, vaikka tietysti tunteita on kaikilla.

- Sheena

Anonyymi kirjoitti:

Järki-ihmisiksi luokittelevilla on usein tunteet hukassa tai he kieltävät ne kokonaan, vaikka tietysti tunteita on kaikilla.

- Sheena

Sanoisin, että järki-ihmiset eivät piiloudu tunneperäisten päätösten suojaan. Selitykseksi ei kelpaa, että se vaan tapahtui.

No sitä on, jos siihen uskoo.. omasta halusta uskoa siihen se on kiinni.

Nice.. hyvin osuvasti heitetty.
Onko siis kaikki kumminkin järjellä selitettävissä?

Omalla kohdalla voin sanoa että joskus itsekin syyllistyn tuohon. Fiiliksellä mennään ja järki huutaa äly hoi älä jätä! silti sitä vaan painaa menemään ja jälkeenpäin järjellä sitten siloitellaan pahimmat rypyt. Itsepetoksella.

Eikö tuossa paremmin ole kyse siitä, että tunteet vie mennessään ja määräilee/johtaa sinua, et sinä itse?

- Sheena

Pikku-pirpana kirjoitti:

Nice.. hyvin osuvasti heitetty.
Onko siis kaikki kumminkin järjellä selitettävissä?

Omalla kohdalla voin sanoa että joskus itsekin syyllistyn tuohon. Fiiliksellä mennään ja järki huutaa äly hoi älä jätä! silti sitä vaan painaa menemään ja jälkeenpäin järjellä sitten siloitellaan pahimmat rypyt. Itsepetoksella.

Lue lisää

Tunteella tehtyjä päätöksiä voi jälkikäteen analysoida ja järkeillä mikä niihin johti. Pyrin välttämään itsepetosta mutta huonojen ratkaisujen suhteen voi olla itselleen sillai armollinen, että ymmärtää olosuhteet ja lähtökohdat jotka niihin johtivat.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö tuossa paremmin ole kyse siitä, että tunteet vie mennessään ja määräilee/johtaa sinua, et sinä itse?

- Sheena

Ei oikeastaan. Kyse on mielestäni siitä että järjen käyttö tai ajattelu on ensinnäkin vaivalloista, minkä vuoksi aina ei jaksa ja toiseksi hidasta. Järjen käyttöön ei aina ole aikaa, joten silloin on mentävä tunteella. Joihinkin asioihin voi tietenkin etukäteen miettiä skenaarioita, jolloin päätökset erilaisiin vaihtoehtoihin ovat valmiina. Mutta ei kaikkea myöskään jaksa suunnitella etukäteen.

Hö höö!
Lady-E. Kuis minun palstamentorilleni kuuluu?
Ei älä vastaa.. en haluakaan tietää. Tulisin kai taas vaan surulliseksi..

Mutta läsnäolosi palstalla saa minulle sellaisen ihmeellisen naamanilmeen että silmät menee sirralleen ja suupielet venyvät kohti korvia.

Sinun arvovaltaista olemustasi olen odottanutkin.
Ja olet oikeassa. Kaikki käytämme koko ajan molempia, niin järkeä kuin tunnetta. Jos sinun pitäisi valita kumpi olet enemmän, niin kumman valitsisit ja olisiko valintasi se mitä olet vai haluaisit olla enemmän?

Pikku-pirpana kirjoitti:

Hö höö!
Lady-E. Kuis minun palstamentorilleni kuuluu?
Ei älä vastaa.. en haluakaan tietää. Tulisin kai taas vaan surulliseksi..

Mutta läsnäolosi palstalla saa minulle sellaisen ihmeellisen naamanilmeen että silmät menee sirralleen ja suupielet venyvät kohti korvia.

Sinun arvovaltaista olemustasi olen odottanutkin.
Ja olet oikeassa. Kaikki käytämme koko ajan molempia, niin järkeä kuin tunnetta. Jos sinun pitäisi valita kumpi olet enemmän, niin kumman valitsisit ja olisiko valintasi se mitä olet vai haluaisit olla enemmän?

Lue lisää

Palstamentori? Hiihii, melkoinen titteli, thanks. :-D

Oot kyllä ihqu. Hei, kyllä tässä pärjätään, ei uutta auringon alla. Se mistä viimeksi puhuttiin, ei onneksi ollutkaan pahentunut, vaan kantasolusiirron jälkeisiä vaikutuksia ilmeisesti. Mutta kun elimistö ei tuota kaikkia tarvittavia verisoluja tarpeeksi ja arvot vaan putoo... alkaa taas pelkäämään uutta tautia, kuten luuytimessä. Mie pelkäsin, todella. Vaikeimpina aikoina kun en antanut sen hallita, ei ollut varaa siihen. Me juteltiin muuten asioista.

Kyllä mie oon vahvasti tunneihminen, olen aina ollut. Erään vaikean ihmissuhdepelleilyn ansiosta otin aseeksi järkeilyn, josta on ollut apua, mutta toisaalta taas huomasin sen etäännyttävän minua ymmärtämästä ihmisiä. Siitä oli vain haittaa.

elisakettu kirjoitti:

Palstamentori? Hiihii, melkoinen titteli, thanks. :-D

Oot kyllä ihqu. Hei, kyllä tässä pärjätään, ei uutta auringon alla. Se mistä viimeksi puhuttiin, ei onneksi ollutkaan pahentunut, vaan kantasolusiirron jälkeisiä vaikutuksia ilmeisesti. Mutta kun elimistö ei tuota kaikkia tarvittavia verisoluja tarpeeksi ja arvot vaan putoo... alkaa taas pelkäämään uutta tautia, kuten luuytimessä. Mie pelkäsin, todella. Vaikeimpina aikoina kun en antanut sen hallita, ei ollut varaa siihen. Me juteltiin muuten asioista.

Kyllä mie oon vahvasti tunneihminen, olen aina ollut. Erään vaikean ihmissuhdepelleilyn ansiosta otin aseeksi järkeilyn, josta on ollut apua, mutta toisaalta taas huomasin sen etäännyttävän minua ymmärtämästä ihmisiä. Siitä oli vain haittaa.

Lue lisää

Sinulla kun on erityinen paikka minun palstailusydämessä. Tulin ujona ja arkana sinkut palstalle ja sinä toivotit minut avosylin vastaan.

No hitsin hyvä juttu. Jos voi sanoa että on onnellinen toisen puolesta niin nyt olen.
Ai juttelitte? Loistavaa. Ei varmaan ollut pahaksi.

No höh.. mua alkoi itkettämään..

Joips.. mainoskatkolle...

Pikku-pirpana kirjoitti:

Sinulla kun on erityinen paikka minun palstailusydämessä. Tulin ujona ja arkana sinkut palstalle ja sinä toivotit minut avosylin vastaan.

No hitsin hyvä juttu. Jos voi sanoa että on onnellinen toisen puolesta niin nyt olen.
Ai juttelitte? Loistavaa. Ei varmaan ollut pahaksi.

No höh.. mua alkoi itkettämään..

Joips.. mainoskatkolle...

Lue lisää

*halaa*

elisakettu kirjoitti:

Palstamentori? Hiihii, melkoinen titteli, thanks. :-D

Oot kyllä ihqu. Hei, kyllä tässä pärjätään, ei uutta auringon alla. Se mistä viimeksi puhuttiin, ei onneksi ollutkaan pahentunut, vaan kantasolusiirron jälkeisiä vaikutuksia ilmeisesti. Mutta kun elimistö ei tuota kaikkia tarvittavia verisoluja tarpeeksi ja arvot vaan putoo... alkaa taas pelkäämään uutta tautia, kuten luuytimessä. Mie pelkäsin, todella. Vaikeimpina aikoina kun en antanut sen hallita, ei ollut varaa siihen. Me juteltiin muuten asioista.

Kyllä mie oon vahvasti tunneihminen, olen aina ollut. Erään vaikean ihmissuhdepelleilyn ansiosta otin aseeksi järkeilyn, josta on ollut apua, mutta toisaalta taas huomasin sen etäännyttävän minua ymmärtämästä ihmisiä. Siitä oli vain haittaa.

Lue lisää

Ja ohjelma jatkuu taas..

Järki on hyvä palvelija tunneihmiselle, mutta aika huono isäntä.
Mutta aika valveutunutta jos sen pystyy vaan ottamaan käyttöön. Minulla tunteet vie ja järki vikisee. Kuten tuolla aiemmin mainitsin olen huithapeli ihmisenä. Mun touhussa ei ole mitään järkee. Hyvä esimerkki oli toi ero exästä. Suhteessa ei juurikaan ollut mitään vikaa, mutta se ahdisti eikä tuntunut enää oikealle. Joten erosin.

Hepsankeikkaa ja olen sinkku. En tosin kadu - olen taas löytämässä omaa identiteettiäni ihmisenä. Ehkä tuli sen myötä tilaa myös rakkaudelle.. jää nähtäväksi tuleeko se ollenkaan tämän elämän aikana..

Pikku-pirpana kirjoitti:

Ja ohjelma jatkuu taas..

Järki on hyvä palvelija tunneihmiselle, mutta aika huono isäntä.
Mutta aika valveutunutta jos sen pystyy vaan ottamaan käyttöön. Minulla tunteet vie ja järki vikisee. Kuten tuolla aiemmin mainitsin olen huithapeli ihmisenä. Mun touhussa ei ole mitään järkee. Hyvä esimerkki oli toi ero exästä. Suhteessa ei juurikaan ollut mitään vikaa, mutta se ahdisti eikä tuntunut enää oikealle. Joten erosin.

Hepsankeikkaa ja olen sinkku. En tosin kadu - olen taas löytämässä omaa identiteettiäni ihmisenä. Ehkä tuli sen myötä tilaa myös rakkaudelle.. jää nähtäväksi tuleeko se ollenkaan tämän elämän aikana..

Lue lisää

Suhde ahdisti? Kyllä siinä vikaa oli. Sähän passasit sen melkein suuhun asti.

Ehkä tunteen kylkeen tuli kuitenkin järki?

elisakettu kirjoitti:

Suhde ahdisti? Kyllä siinä vikaa oli. Sähän passasit sen melkein suuhun asti.

Ehkä tunteen kylkeen tuli kuitenkin järki?

No niin passasin. Totta. Kyökkipiika sanoi faijakin. Mutta kai se oli kun oli niin tottunut siihen jo.

Otin silti riskin, sillä terveyteni pettää jonakin päivänä ja sitten olen yksin. Saan pärjätä omillani.

No se päivä ei ole tänään ja murehdin sitä sitten kun sen aika on. Nyt olen onnellinen.

Pikku-pirpana kirjoitti:

No niin passasin. Totta. Kyökkipiika sanoi faijakin. Mutta kai se oli kun oli niin tottunut siihen jo.

Otin silti riskin, sillä terveyteni pettää jonakin päivänä ja sitten olen yksin. Saan pärjätä omillani.

No se päivä ei ole tänään ja murehdin sitä sitten kun sen aika on. Nyt olen onnellinen.

Lue lisää

Ihana kuulla että olet onnellinen.

Oletko kirjoittanut noista terveysasioista jossain ketjussa? Tai siis, en tiennyt.

elisakettu kirjoitti:

Ihana kuulla että olet onnellinen.

Oletko kirjoittanut noista terveysasioista jossain ketjussa? Tai siis, en tiennyt.

Aika vähän. Disse nyt tietää ja vissiin kai Jan.
Kerroin joskus poistetussa ketjussa KynäM:lle. Kun meillä oli kilpavarustelu kurjuudesta.

En ole halunnut niitä pahemmin julkituoda kun se menee niin herkästi marinaksi. Eikä jaksa marista.

Kai se on aika tulla kaapista minunkin..

Minulla on multippelisclerosis.. parantumaton, etenevä neurologinen sairaus joka johtaa invalidisaatioon. Paremmin tunnetaan nimellä ms-tauti. Tällähetkellä sairauteni on remissiossa ja aivovaurioiden määrä on vähäinen.

Eli en voi luvata että huomenna kävelen tai pystyn muutoin toimimaan normaalisti. Joten elän kuin viimeistä päivää, sillä se todella voi olla viimeiseni terveenä ja toimintakykyisenä. Toimintakykyni on noin 98 % normaalista.
Heikoimmillaan se on ollut 17 - 20 %.

Eli ei mitään uutta auringon alla täälläkään :)
Kurjuutta kummempaa.

Paljastin tämän vain koska sinä kysyit.

Pikku-pirpana kirjoitti:

Aika vähän. Disse nyt tietää ja vissiin kai Jan.
Kerroin joskus poistetussa ketjussa KynäM:lle. Kun meillä oli kilpavarustelu kurjuudesta.

En ole halunnut niitä pahemmin julkituoda kun se menee niin herkästi marinaksi. Eikä jaksa marista.

Kai se on aika tulla kaapista minunkin..

Minulla on multippelisclerosis.. parantumaton, etenevä neurologinen sairaus joka johtaa invalidisaatioon. Paremmin tunnetaan nimellä ms-tauti. Tällähetkellä sairauteni on remissiossa ja aivovaurioiden määrä on vähäinen.

Eli en voi luvata että huomenna kävelen tai pystyn muutoin toimimaan normaalisti. Joten elän kuin viimeistä päivää, sillä se todella voi olla viimeiseni terveenä ja toimintakykyisenä. Toimintakykyni on noin 98 % normaalista.
Heikoimmillaan se on ollut 17 - 20 %.

Eli ei mitään uutta auringon alla täälläkään :)
Kurjuutta kummempaa.

Paljastin tämän vain koska sinä kysyit.

Lue lisää

Toivottavasti en mennyt liian pitkälle. Mulla on tapana kysyä suoraan. Kaikki eivät pidä siitä, menee liian henkilökohtaiseksi, aralle alueelle.

Tiedän sairauden kyllä. Olen pahoillani, mutta en ala marisemaan minäkään.

*luja halaus pirppikselle*

Meillon muuten melkoinen palstaväki, kun alkaa miettimään.

elisakettu kirjoitti:

Toivottavasti en mennyt liian pitkälle. Mulla on tapana kysyä suoraan. Kaikki eivät pidä siitä, menee liian henkilökohtaiseksi, aralle alueelle.

Tiedän sairauden kyllä. Olen pahoillani, mutta en ala marisemaan minäkään.

*luja halaus pirppikselle*

Meillon muuten melkoinen palstaväki, kun alkaa miettimään.

Lue lisää

No, jos olisit mennyt liian pitkälle, olisin sen sanonut.
Monikaan jaksa lukea näin pitkälle ketjuun, ni se tieto jää vain harvoille.

Ja en ole piiloitellut sairauttani, kukaan ei vaan ole kysynyt. Joten sinä kysyit, minä vastasin.

En halua todellakaan ratsastaa sillä, ja sikseen kun harva oikeasti tietää siitä mitään, niin ei vaan jaksa selittää.
Ja selittely kuulostaa helposti marinalta.

Ja mitä palstaväkeen tulee.. aikamoinen joukkio. Että on sattunutkin vaivainen rykelmä.. heh.. oikeastaan aika surkuhupaisaa.

Pikku-pirpana kirjoitti:

No, jos olisit mennyt liian pitkälle, olisin sen sanonut.
Monikaan jaksa lukea näin pitkälle ketjuun, ni se tieto jää vain harvoille.

Ja en ole piiloitellut sairauttani, kukaan ei vaan ole kysynyt. Joten sinä kysyit, minä vastasin.

En halua todellakaan ratsastaa sillä, ja sikseen kun harva oikeasti tietää siitä mitään, niin ei vaan jaksa selittää.
Ja selittely kuulostaa helposti marinalta.

Ja mitä palstaväkeen tulee.. aikamoinen joukkio. Että on sattunutkin vaivainen rykelmä.. heh.. oikeastaan aika surkuhupaisaa.

Lue lisää

Kukaan ei ole selvinnyt ilman tragedioita. Kun lukee näitä ja ihmisistä tulee jotenkin "tuttujakin" - kyllä se kolahtaa.

Olen kertonut omista asioistani enempi taannoin. Sitten suljin suuni muutamaksi vuodeksi. Nyt on taas tullut paljasteltua. Yhtä aloitustani kadun. Ihmiset tulkitsivat sen virheellisesti. Mutta en jaksanut alkaa enää selittelemään.

elisakettu kirjoitti:

Kukaan ei ole selvinnyt ilman tragedioita. Kun lukee näitä ja ihmisistä tulee jotenkin "tuttujakin" - kyllä se kolahtaa.

Olen kertonut omista asioistani enempi taannoin. Sitten suljin suuni muutamaksi vuodeksi. Nyt on taas tullut paljasteltua. Yhtä aloitustani kadun. Ihmiset tulkitsivat sen virheellisesti. Mutta en jaksanut alkaa enää selittelemään.

Lue lisää

No korjaa se sitten kun tuntuu siltä. Jos tuntuu.
Mutta elämähän on tragikomediaa. Sen minä olen jo oppinut. Kehtaappa leijua niin heti iskee joku tragedia.

Mutta niin mukavaa kuin olisikin tutustua sinuun enempi.. minun on aika ruveta valmistautumaan yöpuulle. Ehkä jaksat joskus taas suoda minulle arvovaltaista palstaseuraasi.. :) olisi kiva. Tykkäisin.

Nyt hyvää yötä.

Pikku-pirpana kirjoitti:

No korjaa se sitten kun tuntuu siltä. Jos tuntuu.
Mutta elämähän on tragikomediaa. Sen minä olen jo oppinut. Kehtaappa leijua niin heti iskee joku tragedia.

Mutta niin mukavaa kuin olisikin tutustua sinuun enempi.. minun on aika ruveta valmistautumaan yöpuulle. Ehkä jaksat joskus taas suoda minulle arvovaltaista palstaseuraasi.. :) olisi kiva. Tykkäisin.

Nyt hyvää yötä.

Lue lisää

Nuku hyvin pikkuinen :)

Tykkäisin minäkin.

Olet ihastuttava.. matemaattis-loogisella tavalla...

Pikku-pirpana kirjoitti:

Olet ihastuttava.. matemaattis-loogisella tavalla...

Sinä ole niin elävä, pikkuinen.

Carl-Gustaf kirjoitti:

Sinä ole niin elävä, pikkuinen.

Kiitos, tuo oli kauniisti sanottu. Yritän olla.

Kun tekee kuolemaa oppii elämään. Ja jokainen meistä on kuolevainen.. jopa matemaattis-loogisella tavalla. Etenkin sillä tavalla...

Jee! Niin minäkin.. ollaanko yhdessä kaikkea..? Molemmat omassa universumissaan siis..

"Se menee suunnilleen niin, että tunne tekee päätökset ja järki keksii jälkikäteen perustelut ja selittelyt."

Sanoi eräs viisas mies.

Tätäkö tarkoitit?

Pikku-pirpana kirjoitti:

"Se menee suunnilleen niin, että tunne tekee päätökset ja järki keksii jälkikäteen perustelut ja selittelyt."

Sanoi eräs viisas mies.

Tätäkö tarkoitit?

Lue lisää

Sano sille viisaalle miehelle, että kannattaa pitää pidempi tauko siinä tuntee kokemisen ja päätöksen teon välillä.

-kvm-

Anonyymi kirjoitti:

Sano sille viisaalle miehelle, että kannattaa pitää pidempi tauko siinä tuntee kokemisen ja päätöksen teon välillä.

-kvm-

Eiköhän tuo osaa lukea palstaa. En taida siitä sen enempää.

Eli olet järki-ihminen?

Pikku-pirpana kirjoitti:

Eiköhän tuo osaa lukea palstaa. En taida siitä sen enempää.

Eli olet järki-ihminen?

Kukaan ihminen tuskin on pelkästään jompaa kumpaa. Jotta päätökset perustuisivat pelkkään kylmään loogiseen päättelyyn, niin siihen tarvitaan kone, ihminen ei siihen kykene ainakaan toistaiseksi.

Aina kun suuri tunne nousee, pyrin hidastamaan päätöksentekoa tai reagointia ylipäätään. Tätä voi harjoitella koko elämänsä.

-kvm-

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ihminen tuskin on pelkästään jompaa kumpaa. Jotta päätökset perustuisivat pelkkään kylmään loogiseen päättelyyn, niin siihen tarvitaan kone, ihminen ei siihen kykene ainakaan toistaiseksi.

Aina kun suuri tunne nousee, pyrin hidastamaan päätöksentekoa tai reagointia ylipäätään. Tätä voi harjoitella koko elämänsä.

-kvm-

Lue lisää

Tuli mieleen Saga Norén. Hän vetelee päättelyt aika konemaisesti.
(Olen tässä kattelemassa uusintana sarjaa Bron | Broen (Silta, The bridge)

Anonyymi kirjoitti:

Kukaan ihminen tuskin on pelkästään jompaa kumpaa. Jotta päätökset perustuisivat pelkkään kylmään loogiseen päättelyyn, niin siihen tarvitaan kone, ihminen ei siihen kykene ainakaan toistaiseksi.

Aina kun suuri tunne nousee, pyrin hidastamaan päätöksentekoa tai reagointia ylipäätään. Tätä voi harjoitella koko elämänsä.

-kvm-

Lue lisää

Mä annan mielummin palaa. Menköön syteen tai saveen. Mutta hienoa jos sä pystyt himmaamaan tarvittaessa tunteitasi. Aika jalo taito.

Joo, se on jännä miten toisista oikein huokuu se hyvän olon tunne ja ikäväkseni pitää myöntää, että ne negatiivisetkin huokuvat. Välttelen pahantahtoisia ihmisiä. Heistä välittyy niin tunkkainen ja ahdistava ilmapiiri.