Alk. 1850 tutkittiin maan nopeuden.
On löydetty että maalla on syklejä jotka menevät 60-, 20-, ja 10 vuosina.
Kaikkea ei olla tutkittu vielä, mitkä asiat vaikuttavat nopeuden kasvuun ja hidastumiseen.
Oletus kuitenkin on, että 20 vuotinen sykli voisi selittyä Kuun liikkeillä kun kuu radan muutos.
60 vuotias sykli selittyy maapallon sisäisellä toiminnalla.
Maan nopeus kasvoi 1930 luvulla ja jatkuu nytkin vaikka 1970 ja 1990 luvuilla vähän hidastui.
Nyt maan nopeus lisääntyy ja samalla sen lämpötila.
Maa on koko ajan elävä, siihen vaikuttavat kaikki asiat, mitä se sisältää.
Leonid Zotov, matemaatikko fyysikko
On löydetty että maalla on syklejä jotka menevät 60-, 20-, ja 10 vuosina.
Kaikkea ei olla tutkittu vielä, mitkä asiat vaikuttavat nopeuden kasvuun ja hidastumiseen.
Oletus kuitenkin on, että 20 vuotinen sykli voisi selittyä Kuun liikkeillä kun kuu radan muutos.
60 vuotias sykli selittyy maapallon sisäisellä toiminnalla.
Maan nopeus kasvoi 1930 luvulla ja jatkuu nytkin vaikka 1970 ja 1990 luvuilla vähän hidastui.
Nyt maan nopeus lisääntyy ja samalla sen lämpötila.
Maa on koko ajan elävä, siihen vaikuttavat kaikki asiat, mitä se sisältää.
Leonid Zotov, matemaatikko fyysikko
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos kehitys jatkuu niin ajasta joudutaan poistamaan yksi sekunti.
On harvinaista, että poistetaan.
Nopeus - kuinka nopeasti maa kiertyy ympäriinsä
päällekkäisiä vaikutuksia voi osua tietyihin aikoihin...kuten 2020 oli
Tähtitieteilijöiden tiedossa olevien Maapallon ratakomponenttien ja astrofyysikkojen mittaamien Maapallon saamien kokonaissäteilyarvojen alati muuttuvassa syklien virrassa olisimme nyt tieteen yhteisymmärryksen mukaan näiden syklien yhteisvaikutukset yhteenlaskettuina menossa kohti hitaasti viilenevää globaalia ilmastoa.
Tässä laskelmassa arvioidaan jääkautemme seuraavan glasiaalin saapuvan noin 50 000 vuoden kuluttua.
tuosta tulikin mieleen... Auringossahan syntyy jatkuvasti raskaampia alkuaineita ja Aurinko myös suurenee koko ajan noin 2 km/t pinta nousee lähemmäksi Maata. Siis kysymykseni on, että tuleeko Aurinko myös raskaammaksi koko ajan itsestään, jos nyt ei oteta huomioon, että sinne sukeltaa yhtenään avaruustavaraa.
Kollimaattori voi pähkäillä Kuun pyörimistä akselinsa ympäri ja jättää tämän kysymyksen viisaammille.
Kuten tiedämme on E = mc^2 ja kun Aurinko säteilee energiaa E ulospäin niin se on pois Auringon massasta m. Auringon säteilytehosta laskemalla selviää että Aurinko kevenee vaivaiset 1.35E17 kg vuodessa. Säteilyn kautta Aurinko ei elinaikanaan menetä edes prosentin kymmenesosaa eli promillea massastaan seuraavan 5 miljardin vuoden kuluessa.
http://solar-center.stanford.edu/FAQ/Qshrink.html