miten olette saaneet lapsenne oppimaan polkypyöräilyn ja minkä ikäisinä. oma vesseli träyttri 4v eikä vielä ole oppinut polkemaan.. missä mättää..
isät jä äidit lukekaa
iskä75
71155
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Meillä nuorimmainen toisella luokalla, eikä aja pyörällä. Liikuntaterapeutti sanoi että voi johtua siitä koska poika on notkea kuin mikä. Ja sen takia voi pelätä pyörällä ajoa. Ja toisaalta, miksi pitäisi opetella, jos kerran selvästi pelkää pyöräilemistä?(Siis meidän poika).
Itse ajoin muistaakseni n. 6-vuotiaana ilman apupyöriä, joten aikaa on.
Vanhempi lapsenlapseni oppi polkemaan 1v 10kk ikäisena ja hänen pikkusiskonsa hiukan nuorempana eli 1v 6kk ikäisenä. Kumpikin on tällä hetkellä alle 3v ja ostin heille 12,5" fillarit apupyörillä. Niiden suositusikä on kylläkin vasta 3v, mutta kumpikin on pitkä ikäisekseen ja pyörä on sopivan kokoinen.
Muistui mieleen oma kokemus,olin ~neljävuotias, kokenut kolmipyöräilijä, kun isäni otti pyörästä apupyörät pois ja vei metsäautotielle, juoksi pyörän vierellä tukena ja päästi irti aina hetken ajelun jälkeen.
Kymmenisen kertaa kaaduin ja pari kertaa sain kämmeniin naarmuja kun varmistaja oli liian luottavainen tai jaksanut juosta vierellä, muistan protestoineeni tätä opetusta silloin, mutta tunnin, parin kuluttua pyöräily sujui hyvin ilman apuja.
Eipä tuota pyöräilyä kai muutenkaan voi oppia, sitkeyttä.
Naurettavaa se pyöräilyn opettelu myöhemmin on.
toinen iskä:
En näe yhteyttä valtavan notkeuden ja pyöräilyn pelkäämisen välillä. Irrationaalisista peloista tulee hankkiutua eroon mahdollisimman nopeasti.
Siitä lapsi saa varhaisen itsensä voittamisen tunteen, joka kannustaa yrittämään.
Ehkä et kertonut kaikkia yksityiskohtia, mutta vaikea uskoa että liikuntaterapeutti kannustaisi tuollaiseen pelkojen tukemiseen.
Mummoni kertoo usein, kuinka opetti naapurin ärrävikaisen pojan puhumaan kunnolla.
Pojan kotona vikaa ei yritetty korjata, vaan koko perhe sorautti ärrää aina pojalle puhuessaan. Kun tämä poika oli sitten meillä käymässä, niin keskustellessaan mummoni aina sanoi esimerkiksi, kuinka kuuluu sanoa ja poika toisti.
Vaikka ymmärrykseni on rajallinen, niin luulen että kannattaa uhrata omaa kallista aikaa lapsille, ettei turhaan jätettäisi näitä varhaisia kömpelyyksiä taakoiksi myöhemmälle iälle.
Mooseksellakin oli kankea kieli, kunnes harjoitteli kivien kanssa.
opettaa pyörällä ajoa vähän väliä. POika alkaa itkeä heti kun laitetaan pyörän päälle. On tosin menty vähän jo eteenkin päin asiassa.
Ja täytyy ymöntää että ei se terapeutti tuota tukenutkaan, mutta en viitsi väkäsin istuttaa pitkää aikaa fillarin päällä, koska näkee kuinka poika pelkää pyörällä ajoa.
Ja eikös sitä aikaa voi uhrata muutenkin kuin opettamalla pyörällä ajoa. Liikumme paljon pihalla(metsässä)katselemassa, onkimassa(kesäisin) ja talvella mäkiä laskettelemassa. Tuossa muutama esimerkki. Lisäksi askartelemme aika paljon.
Yksi pojalle mielekäs yhdessä oleminen on se, kun ihan vaan välillä istumme kotona kaksin ja jutellaan tai saunotaan.
Ota fillari sisälle ja laita apupyörät puhelinluettelon päälle ja lapsi siihen polkemaan. saman voi tehdä ulkonakin.
Kokeileppa tätä menetelmää:
Ota lapsen pyörästä pois pedaalit ja laita satula niin alas että lapsesi saa molemmat jalat tukevasti maahan samalla istuen satulassa. Näin pyörästä tulee potkupyörä mikä oli yksi vaihe polkupyörän evoluutiossa. Kun lapsesi tottuu kulkemaan potkimalla eteenpäin, niin pyydä häntä vauhdissa hieman nostamaan jalkoja saadakseen tuntumaa. Seuraava vaihe on tehdä kaaria kumpaankin suuntaan. Olisi hyvä jos pyörässä olisi käsijarru. Tällä menetelmällä lapsi oppii miten pyörää ohjataan, ja tajuaa painopisteen ja kallistuksen merkityksen pyörän käyttäytymiseen. Sitten voit asentaa pedaalit takaisin ja katsoa miten sujuu.
Uskallan väittää että tällä menetelmällä oppii nopeammin kuin apupyörillä, koska monesti näkee lasten ajavan apupyöriä vasten kallistamalla väärälle puolelle. Monesti kun apupyörät ottaa pois niin sitten kaadutaan monta kertaa.
Kannattaa harjoitellessa pukea lapselle paksuja vaatteita ettei satu niin paljoa jos kaatuu.
Onnea ja kärsivällisyyttä !