Instituutiot

Miten instituutioita ylläpidetään?

Yhteiskunnat koostuvat erilaisista instituutioista (hallinto, yritykset,koululaitos, yliopistot jne).

Olen päätynyt siihen johtopäätökseen että tärkein kaikkia instituutioita ja rakenteita ylläpitävä voima on ihmisjoukkojen tavat ja rutiinit joiden opettaminen/ehdollistaminen alkaa usein jo hyvin nuorena ja käytännössä jo silloin kun opitaan puhumaan ja ymmärtämään puhetta eli ns. luonnollista kieltä ja siihen sisäänrakennettuja oletuksia ja uskomuksia.

Sitten ehdollistamista jatketaan koulutuksen ja muiden vastaavien ehdollistamistapojen (media,kulttuuri,tiede) kautta jatkuvasti kunnes instituutiot toimivat mahdollisimman automaattisesti ja mekaanisesti. Tästä syystä missään institutionaalisessa koulutuksessa ei opeteta ajattelemaan itsenäisesti vaan pelkästään omaksumaan vallitsevat käytännöt, tavat ja rutiinit.

Tietyssä mielessä kaikki mahdolliset instituutiot ovat myös tavallaan vankiloita varsinkin mielen tasolla ja ns. vallankumouksellinen tai vallitsevia paradigmoja (=tapoja,rutiineja) rikkova tai kyseenalaistava toiminta tulkitaan jollain tavalla paheksuttavaksi joka joissain instituutioissa määritellään rikolliseksi ja tuomitaan vankilaan tai hoitolaitokseen (esim. Neuvostoliitossa toisin/väärinajattelijat).

Tapa mahdollisimman laajasti ymmärrettynä on ikäänkuin luonnonlaki eli se mahdollistaa käyttäytymisen ennustamisen ja matemaattisen mallintamisen.

Esim. Rupert Sheldrake kutsuukin luonnonlakeja eli niitä kaikkein perustavanlaatuisimpia ja ikuisiksi ja kaikkialla päteviksi oletettuja säännönmukaisuuksia luonnon tavoiksi. Tämä Sheldraken idea on hyvin mielenkiintoinen koska se sisältää oletuksen että myös ne täydellisinä ja ikuisina pidetyt fysiikan kaavat ja vakiot voivat muuttua varsinkin jos luonnon kokonaisjärjestelmä (joka on tavallaan myös instituutio) muuttuu joiltain ratkaisevilta osin.

Tavat ja rutiinit ylläpitävät kaikkea mitä kutsumme fysikaaliseksi ja ylipäätänsä olemassaolevaksi.

Instituutioita myös hajoaa ajoittain kun ne kokonaisuudessaan tai jokin niiden osa lakkaa toimimasta kunnolla usein siitä syystä ettei sen instituution alunperin hyödylliseksi koettu tarkoitus ole enää kunnolla toimiva kokonaisjärjestelmän kannalta.

Instituutioiden hajoamisessa niitä instituutioita ylläpitävistä tavoista ja rutiineista (paradigmat) luovutaan ja pyritään vaihtamaan tilalle toisenlaisia tapoja ja rutiineja ja tällaista muutosta voi kutsua vallankumoukseksi.

Vallankumouksia edeltää luottamuksen väheneminen vallitseviin instituutioihin ja niitä instituutioita johtaviin ja ohjaaviin ihmisiin ja ihmisryhmiin jolloin instituutioiden sisällä alkaa vallita voimakkaita polarisaatioita jotka lopulta hajoittavat koko vallitsevan järjestelmän.

Tietyssä mielessä kyse on usein vain toisenlaiseen vankilaan vaihtamisesta koska mikään instituutioita ylläpitävä idea tai uskomusjärjestelmä ei ole koskaan täydellinen koska sekin vähitellen muuttuu joustamattomaksi tapojen ja rutiinien kokoelmaksi.