Ovatko keskimmäiset lapset aina reppanoita perheessä?

nuorimmat ja keskimmäiset niiilä ongelmia enempi kuin vanhimmilla

Tämä keskimmäinen ei ainakaan ole koskaan ollut reppana. Kaukana siitä!
Se voi kyllä pitää paikkansa, että keskimmäinen jää jollain tapaa vähemmälle huomiolle, kun nuorommainen on perheen silmäterä ja vanhin se muuten vaan tärkein. Meillä äiti suosi vanhinta ja nuorinta, mutta minä sain isältä tarpeeksi huomiota ollen hänen "lellikkinsä". Jokaisessa koko peheen valokuvassa olen hänen sylissään.
Olin aika impulsiivinen, jota myös isäni oli joten meillä oli hyvinkin samanlainen tapa elää ja kommunikoida.

Nyt puhut pukille keskimäisistä.Eka kersa on lellivauvaa saa kaiken. keskimäinen vedetään sinä mukana ,kuin joukon jatkeena kun olmas sytyy .Eka päsee kaikesta kuin kora veräjästä.Keskimäinen panaan dunin hoitaa sit kolmatta ja vahtii. kolmas sakin elää kuin elopellossa.

Määrittele ensin mitä tarkoitat reppanalla.

Keskimmäisten väitetään yleensä olevan niitä, jotka jäävät eniten huomiosta paitsi. Esikoisten väitetään olevan huolehtivaisia ja ottavan usein vanhemman roolin suhteessa nuorempiin sisaruksiin. Ja nuorimman sanotaan usein olevan sisaruskatraan lellikki joka ei koskaan kasva aikuiseksi koska oppii jo lapsena olevansa tosiaan se sisaruskatraan nuorin.

Mutta se miten vanhemmat kohtelevat eri sisaruksia vaikuttaa asiaan enemmän kuin syntymäjärjestys.

Itse olen kolmesta lapsesta keskimmäinen. Minä ja vanhempi siskoni olimme kuin kaksoset. Meitä oli fyysisesti kolme lasta mutta vanhempien mielessä meitä oli vain kaksi. Tytöt ja pikkusisko. Tytöt olimme me kaksi vanhempaa siskoa. Me muodostimme ikään kuin vain yhden henkilön kaksi puolta. Pikkusisko oli asia erikseen.

Isä oli monilapsisesta sisarusparvesta nuorin. Hänellä oli pahoja lapsuustraumoja liittyen nuorempien sisarusten syrjintään. Hän korjasi oman lapsuutensa vikoja sitten omien lastensa kohdalla niin, että meitä kahta vanhempaa sisarusta koski eri säännöt kuin nuorimpaa. Nuorinta hemmoteltiin ja hän sai kaiken periksi mitä ikinä halusi.

Ja se näkyykin sitten nyt aikuisiässä. Pikkusiskosta kasvoi dominantti jyrä jonka täytyy määrätä kaikesta, saada tahtonsa periksi. Muut tanssivat hänen pillinsä mukaan kun hän määrää kaapin paikan ja sanelee mistä se kana kusee. Hän tietää kaiken parhaiten, osaa kaiken parhaiten, ja on kaikin tavoin parempi kuin muut. Ja sitten hän kääntelee kaikki tilanteet niinpäin että me muut yritämme muka jotenkin määräillä häntä. Pikkusisko on kohonnut sata kilometriä meisän kahden vanhemman sisaruksen yläpuolelle. Hän esittää olevansa se aikuinen tässä sisarusparvessa ja yrittää pakottaa meitä kahta vanhempaa siskoa jotenkin epäkypsiksi ja lapsellisiksi. Hänellä on holhoava asenne meihin kahteen vanhempaan sisarukseen.

Minä voisin siis kysyä ovatko nuorimmat sisaret aina kateellisia ja katkeria, vaikeita tapauksia? Tuskin se syntymäjärjestyksestä on kiinni. Vanhempien toiminta lapsuudessa muokkaa sisarussuhteita paljon enemmän. Mutta jossain vaiheessa aikuisikää pitäisi ihmiselle tulle omaa arvostelukykyä ja järkeä sinne korvien väliin. Pitäisi oppia katsomaan omaa lapsuutta, vanhempia ja heidän edesottamuksiaan kriittisesti. Kuin myös itseään ja omaa asennemaailmaansa. Toisille sitä vaihetta ei koskaan tule.

Kun en koskaan ollut hyväksytty,olin vain olemassa. Niin jatkui loppuun asti. Vanhin sai kaiken ,rahat,huomion ensin, sitten nuorin . Minä orjana vedättää eukkoa satoja kilometrejä ja passata,omalla autollani tietysti,ei killinkiäkään palkkaa. Bensakin olisi minun pitänyt ostaa,vaikka autoanikin kulutin ja aikaani. Kun en maksanut,viskasi rahat kuin koiralle luun. Minä en saanut mitään,ennen kuin perintönä sitten vähän. Antamisensa kahdelle siskolleni kehuskeli minulle vain. Enkä olisi saanut tädin luona 300 km päässä edes mitään sanoa,kuului heti: kun ei saa haastella...Olin työssä ja olisi aika kulunut lomallani ollessa mieheni kanssa muualla..

Olen suuren sisarussarjan keskimmäinen. Vanhimmat sisaret olivat jo isoja ja pienemät olivat liian "pieniä". Siispä minua mopattiin. Olin juuri sopivan kokoinen komenneltavaksi. Minun piti tehdä kaikenlaisia palveluksia, jotka oli määrätty esikoisen tehtäväksi. Muistan hyvin kun kieltäydyin hommsta, jonka huoltaja oli määrännyt vanhimman muksun tehtäväksi. Moista uppiniskaisuutta hän ei suvainnut, vaan haki vitsan ja piiskasi minut kunnolla. Olin tuolloin luultavasti 14-vuotias.

Lieneekö pelkkää sattumaa että sain piiskaa, mutta ketään muuta en muista hänen piiskanneen. Olin sopivan kokoinen ruipelo siihenkin.

1 lapsi lelitään. toka lapsi mene sinä huomamatomana kolmas lapsi kun sytyy. Eka lapsi ei vaadita mitään,keskimäinen laitetan hoitaa ole ole sen kolmanen kanssa.Eli keskimäinen jouttu kaikki tekee.

Ei pidä paikkaansa. Meidän perheessä vanhin lapsi on katkerin.

Yleistykset yleensä johtaa harhoihin. Ehkä ihmiset aistii toisen käytöksiä ja jos sinulla on tällainen oletus heistä, totuus jää monesti silloin toisarvoiseksi.