"nuorena virsta väännettävä" tämä sananlasku on peräisin ajalta jolloin pientenkin lasten piti taivaltaa kansakouluun reppu selässään suksella hiihtäen jopa yli kymmenenkin kilometrin matkoja pimeitä korpitaipaleita vaikeissa olosuhteissa, niin silloin ei auttanut valittaan matkan vaikeutta vaan vanhempi väki rohkaisi vaan pientä kulkijaa että "nuorena virsta väännettävä sanoo sananlasku" tästä samasta sanalaskusta syntynyt on sitten muunnelma myöhemmältä ajalta jolloin kansakoulussa järjestettiin paljon hiihtokilpailuja ja voittajille jaettiin palkintolusikoita ja omenoita ja appelsiinenja palkinnoiksi niin silloin kun hiihtokilpailun jälkeen piti käydä siinä Doping-testissä niin silloin aina terveyssisar joka otti näytteitä sanoi että "nuorena virtsa väännettävä sanoo sanalasku" ja piti vääntää se näyte siihen kuppiin ja sitten vielä se kun oli niitä raittiuskilpakirjoituksia niin niihin piti kirjoittaa jotakin hauskaa ja niin se oli sitten se sanalasku että nuorena vitsi väännettävä
Sananlaskuilla on todellisuus tausta
kansakoulun käynyt
134650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minulla oli kansakouluun matkaa vähän toista virstaa. En tiedä, mitä tuo olisi poronkusemina, mutta saatoinpa joskus ainakin itse lirauttaa "helmeilevät huomenvirtsat" (sanonta Veikko Huovisen?) polun tai ladun varteen.
Koulun alettua ei kannattanut juuri enää lähteä vastametsään - olisi saattanut olla samaan syssyyn vastoinkäymisiä tiedossa! Koulun vihdoin päättyessä kevään korvalla ei ollut senkään vertaa asiaa vihdantekoon: koivut vasta hiirenkorvalla.
Vastanteossa kannattaa kesälläkin vääntää se sidevitsa kunnolla! Nuoresta koivusta se vasta hyvä tulee.
Asun osoitteessa, jonka kadunnimi on Riukutie. Vitsaskujalle ei kuitenkaan ole matkaa kuin pari sataa metriä. Minä se vasta tiedän nämä vihtajutut!
Kyllä kansakoulussa opetettiin kirjoittamaan yhdyssanat yhteen. Ja siellä kyllä opetettiin käyttämään isoja kirjaimia ja välimerkkejä. Et siis varmaankaan oikeasti kirjoita kansakoulupohjalta.
Taidat muutenkin naputella höpönhöpöjuttuja, sillä sepittämäsi selitys sananparrelle "selittää" jotain, mitä ei ole olemassa. Sananparsihan puhuu vitsan, ei virstan vääntämisestä.
Virstan (ven. verst) pituudeksi kerrotaan monessakin lähteessä 1,0668 kilometriä (= 500 syltä). Jossakin arvo on yllättäen noin 2,5-kertainen, 2,672 km.
Lähde http://www.genealogia.fi/finnsam/skogfinn/finsksprak/finsksprak2_v.htm mainitsee seuraavaa:
Suomen virsta 1069 m
Ruotsin virsta 2672 m
Venäjän virsta 1067 m
Poronkuseman pituutta en tiedä eikä minulla ole koiraa, joten en osaa sanoa senkään virtsaamisväliä (lyhtypylväältä toiselle?) Veterinääriveteraanit kenties osaisivat kertoa, esiintyykö eläimilläkin sairautta nimeltä ’incontinentia urinae’, joka olisi omiaan lyhentämään noita mittoja radikaalistikin.
Jos varta vasten haluaa katsoa vitsalla sidottuja vihtoja päästäkseen varttaan vastoen kylvehtimään, niin nastolalaiset ovat netittäneet kuvan moisista: http://www.finnvihta.fi/viv.jpg
”The Vihta is made of a bunch of birch twigs neatly tied together” http://www.finnvihta.fi/ (Union Jack click).
Marunasta (Artemisia vulgaris) saa muuten mainiot pujoliivit! Pitäisiköhän ne vihtahousut sitten tilata oikein Nastolasta, jos hyvät haluaisi?
Niin eikös se olekin näin latinaksi se "sisäinen kustumus"? Se kun on mentävä keventämään...
>esiintyykö eläimilläkin sairautta nimeltä
>’incontinentia urinae’, joka olisi omiaan
>lyhentämään noita mittoja radikaalistikin.
--
Kiitoksia muuten komeasta kuvalinkistä! Olipa niin raikkaita vastoja että! Nastolassa taitaa kesä olla 13 kuukautta muuta Suomea edellä?
"Kannattaa käydä kusella aina kun voi". Presidentti Urho Kekkosen lentävä lause.
Lauseen takana taisi olla pikemminkin 'prostatomegalia' kuin 'incontinentia urinae'.
Kerrotaan, että Elitessä ihmeteltiin aikanaan, kun naapuritalon (Lallukan) mies Tauno Palo tuli urinaalikeikaltaan housut märkäroiskeissa. Joko oli mies mennyt siihen kuntoon?
Ei - vaan satunnainen kanssakuseksija oli säikähtänyt ja hätkähtänyt pahan kerran huomatessaan asioivansa kuuluisuuden vierellä!
Lentokoneet eivät ole helppoja paikoja käydä pissalla. Urkkihan matkusti paljon. Hän kävi mm. Amerikassa tapaamassa presidentti Kennedyä, tapaili Hrutshevia ja kiipesi palmuun Kongossa.
Minulle tuli kyllä tämä sanonta nuorena paljon konkreettisemmin tutuksi. Aina kun tein kolttosia niin äiti pisti minut vääntämään pihakoivusta vitsan, joka meillä myös Koivuniemen herrana tunnettiin. Harjaannuin siinä puuhassa varsin taitavaksi vitsan valisijaksi ja vääntäjäksi, mutta niin kehittyi myös äitimuorin silmä ja useasti jouduin hakemaan uuden, pitemmän ja norjemman vitsan :(
Nyt vanhempana, isona korstona vaikka mitä tekisin, ei kukaan ole tullut komentelemaan, että menes vääntämään vitsa tuolta puskasta.
Näin se on, vain nuorena on vitsa väännettävä, vanhempana ei sitä joudu tekemään ;D
Mainio kuvaus Juro! ((( :-D ))) Sillä Koivuniemen herrallahan meitä on kasvatettu kunnon kansalaisiksi!
Olen kuullut tämän sanaparren muodossa "nuorra vitsa väännettävä". Tämä "nuorra" tarkoittaa "nuorena" mutta yksi tavu on jäänyt keskeltä pois. Luulisi, että olisi sanottu: nuorna vitsa jne. mutta n-äänne onkin muuttunut r-äänteeksi. Kuka osaa selittää?
Se "nuorra" taitaa olla murretaustainen tai arkaainen muoto. Se on muodostunut: nuorena> nuorna> nuorra. Viimeisessä vaiheessa on tapahtunut tuo assimilaatio rn>rr.
Yhteydessä "nuorena vitsa väännettävä" saattaisi "nuori" merkitä myös 'notkea'; tunnetaanhan myös tekniikan alalta käsite nuorrutus eli nuorruttaminen (rakenneteräksen päästö, joka parantaa teräksen sitkeyttä). Vrt. myös sanonta "nuori ja norja"
--
Meitä vanhemmat sukupolvet saivat usein hakea puusta koivunoksat vitsoiksi joskus ne olivat ovenkamanan päällä kaiken aikaa varoitukseksi.
Oli kirjoituksia ja piirrettiin. Piirustuksessa tuli olla tupakkaa ja alkoholia. Olin noin 10, kun piirsin palavan tupakan miehen suuhun. En ollut tarkkaan seurannut kumpi puoli sytytettiin filtteri.puoli vai se toinen. Piirustuksessani olin laittanut tulen filtteripuoleen.
Samanikäinen poikaserkkuni naureskeli, kun katseli piirustustani. Silloin opin tämän
"raitis ja reilu, ei horju ei heilu"