Teen pientä tutkimusta/selvitystä Torniojokilaakson koulujen eroista Suomen ja Ruotsin puolella.
Olen kuullut jo joitakin huhuja..
Olisin kiinnostunut KAIKISTA mielipiteistä ja ajatuksista aiheeseen liittyen.
Kummalla puolella jokea toivoisit lastesi käyvän koulua? Millaisia eroja on koulujen välillä? Mistä nämä erot johtuvat? tms.
Lehdissäkin on kuulemma aiheesta kirjoiteltu..
Olen kuullut jo joitakin huhuja..
Olisin kiinnostunut KAIKISTA mielipiteistä ja ajatuksista aiheeseen liittyen.
Kummalla puolella jokea toivoisit lastesi käyvän koulua? Millaisia eroja on koulujen välillä? Mistä nämä erot johtuvat? tms.
Lehdissäkin on kuulemma aiheesta kirjoiteltu..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kysele Pellon kunnan ala-asteen opettajilta ovat tehneet yhteistyötä useamman vuoden Ruotsin kanssa. Siellä pitäisi olla vieläkin menossa yhteinen kouluhanke. Lapset kulkevat Ruotsissa koulua jotain sen tyylistä tuli tv- ohjelmakin siitä.
Språåkskuulaniin Haaparannalle. Pellon kielikoulu on kopioitu Tornio-Haaparannan esimerkistä, joten kannattaa tutustua alkuperäiseen eikä kopioon.
HapTossa kielikoulu on toiminut jo pitkän toistakymmentä vuotta. Ensimmäiset koko kielikouluputken läpikäyneet on kirjoittaneet ylioppilaiksikin aikoja sitten. Vertailuaineistoa hyödyistä ja haitoista löytyy ihan eri tavalla kun ensimmäiset kielikoulun oppilaat ovat ehtineet jo kypsään aikuiseen ikään ja parhaimmat työelämäänkin.
ruotsin puolella peruskoulut eivät kuulemma ole niin vaativia kuin suomen puolella.
Kiitokset vinkeistä!
Jotakin oli kuulemma kirjoiteltu lehdissäkin...
Suomen puolella panostetaan esim. matikkaan PALJON enemmän ja taso korkeampi.. ja Ruotsissa on luontoa, retkeilyä, kokeilevaa oppimista, leikkimistä jne.
Ruotsissa on ylemmät tahot huolissaan matikan osaamisen tasosta, Suomessa taas kyseinen osaaminen on suuri ylpeyden aihe. Ei kait tarvitse syitä kaukaa hakea...
ne ruåtsalaiset pärjää kuin meikäläisetkin.
Mitä sillä matikalla maailmalla tekee? Voiko sitä myydä?
Kannattaisiko sittenkin parantaa sosiaalisiin taitoihin ja "luontoretkiin" enemmän? Nimittäin turhan usein näyttää käyvän niin, että matikkanero suomalainen keksii keksinnön mutta ei saa sitä markkinoille ja näivettyy pois. Ruotsalainen ostaa suomalaisen uppfinningin puoli ilmaiseksi konkkapesästä pois ja myy sen koko maailmalle uutena ruotsalaisena keksintönä ja tienaa hyvät rahat.
Että semmoinen tapaus.