ÄO mainitaan usein ja se tunnetaan myös IQ:na (intelligence quotient) eli älykkyysosamääränä. Olen nähnyt käytettävän myös EQ:ta (emotional quotient) eli tunneälyä joka liittyy sosiaaliseen kanssakäymiseen ja empatiaan.
Sen lisäksi on myös AQ (adaptability quotient) eli sopeutumisosamäärä: https://www.bbc.com/worklife/article/20191106-is-aq-more-important-than-intelligence
Eli kuinka monta älykkyyden osa-aluetta oikeasti löytyy? Jos puhutaan vain ja ainoastaan ÄO:sta niin loogisesta ongelmanratkaisusta niin sehän jää lopun perin melko yksiuloittaiseksi, kyse on sentään yksi monista ihmismielen toiminnoista.
Monien älykkyyksien teoria: https://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_multiple_intelligences
Sen lisäksi on myös AQ (adaptability quotient) eli sopeutumisosamäärä: https://www.bbc.com/worklife/article/20191106-is-aq-more-important-than-intelligence
Eli kuinka monta älykkyyden osa-aluetta oikeasti löytyy? Jos puhutaan vain ja ainoastaan ÄO:sta niin loogisesta ongelmanratkaisusta niin sehän jää lopun perin melko yksiuloittaiseksi, kyse on sentään yksi monista ihmismielen toiminnoista.
Monien älykkyyksien teoria: https://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_multiple_intelligences
Vastaukset 6
Vanhimmat
Naisilta noita löytyy n. ziljoona. Vain mielikuvitus on rajana.
Jokainen kehittää oman testin missä pärjää hyvin.
ÄO ei ole älykkyyden osa-alue, vaan yleisimmin käytetty älykkyyden mittari. Se on sikäli huono mittari, ettei se mitenkään erota toisistaan älykkyyden osa-alueita, vaan yksinkertaistaa kaiken yhdeksi numeroksi.
Erilaisia jaotteluja älykkyyden osa-alueista on useita, joten mitään yksikäsitteistä osa-alueiden lukumäärää ei ole olemassakaan. Käytännössä kaikissa malleissa kuitenkin osa-alueiksi lasketaan
matemaattinen (tai looginen) älykkyys,
sosiaalinen älykkyys (tai tunneäly) ja
kielellinen älykkyys.
Useimmissa myös huomioidaan musikaalinen älykkyys ja visuaalinen älykkyys (hahmotuskyky) jossain muodossa.
Useimmat älykkyystestit painottuvat matemaattis-loogisen älykkyyden mittaamiseen, koska sen mittaaminen luotettavalla tavalla on helpointa, ja koska se korreloi voimakkaimmin muiden älykkyyden osa-alueiden kanssa.
Entä sitten tunneäly? Toki matemaattis-loogista älykkyyttä voidaan käyttää senkin tueksi mutta myös sitä vastaan. Ja jos minulta kysytään, ainakin Suomi24:ssä tarvittaisiin tunneälyä melko lailla enemmän kuin mitä sitä näkyy nyt. Tai edes minkäänlaista älyä nyt ylipäätään.
Mitä älykkyyden mittaamiseen tulee, sen mittaamiseen vain ja ainoastaan ÄO:lla tulisi olla se edellytys että toimii kaikkien vahvuuksien ja heikkouksien mittaamiseen ja siinä alkaa ilmaantua ongelmia. Me emme ole identtisiä, meitä ei siis voi mitata yhdellä ja samalla mittarilla.
Tunneälyhän oli tuossa mainittu jo?
Ei mikään älykkyyden laji ole universaalisti riittävää, vaan on aina tilannekohtaista, millaista älyä tarvitaan.
Matemaattis-looginen älykkyys ei ole sen tärkeämpää tai vähemmän tärkeää kuin mikään muukaan, mutta toisin kuin esimerkiksi tunneälyä, loogista päättelykykyä on mahdollista mitata objektiivisesti. Lisäksi se korreloi vahvasti muiden älykkyyden lajien kanssa, eli se on paras yleisindikaattori älykkyydestä, vaikkei tietenkään täydellinen.
Miksi sosiaaliseen lahjakkuuteen pitää sotkea älykkyys? Älykkyys voisi olla yhtä hyvin älyllisesti lahjakas, jolloin asia ehkä avautuu paremmin. Sitten superlahjakkuuksista noin laajemminkin saatetaan käyttää nimitystä nero. En tosin tiedä käytetäänkö sosiaalisen lahjakkuuden yhteydessä neroa. Voidaanko edes määritellä sosiaalinen nero? Toisaalta esim. psykopaateilla on usein kaiketi kykyjä joiden avulla he kykenevät menestymään sosiaalisessa kanssakäymisessä poikkeuksellisen hyvin. Miten se pitäisi luokitella? Älykkyyttä voi ehkä jossain määrin treenata mutta ei näytellä, ainakaan kovin pitkään.