Rentouttava perjantai

Onpas kiva olo. Muksu nukkuu. Takassa on tuli. Kävin saunassa, laitoin hiusnaamion ja saunan jälkeen kosteuttavan kasvonaamion. Teki muuten hyvää noiden parin pakkaspäivän jälkeen vähän tehokosteuttaa. Hiukset ja iho on ihanan pehmeet. Voisin ehkä tässä vielä hoitaa kädet ja jalatkin kunnolla. Tee on hautumassa. Istun hetkeksi ja katselen jotain sarjaa ja sitten tutimaan. 😀

-möhköfantti-

p.s. Jeps, mä en ihan jumalattoman tylsä kotihiiri.
4195
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 41

Vanhimmat

Onko möhköfantti nainen?

Äänestä
  • No ei sille taidettu sukupuolta kertoa. Alottaja on kyllä.

    Äänestä

  • Huoh

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Huoh

    Mietin hetken itsekin samaa, mutta eihän sitä voi ikinä olla varma.

    -mf-

    Äänestä

  • Ainakin kova kertoon epätptuuksia!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ainakin kova kertoon epätptuuksia!

    Mikäs tuossa oli epätotta ja mitenkäs ajattelit perustella ja todistaa sen?

    Tosin voidaanhan me kaikki olla kytkettynä johonkin koneisiin, eikä mikään ole totta.

    -mf-

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ainakin kova kertoon epätptuuksia!

    No niin kai sellainen henkilö on joka esiintyy toisena henkilönä mitä hän oikeasti on. Jos erimerkiksi sinä eläisit sellaisessa mielikuvitusrakennelmassa, että aina yksi ja sama hlö kirjoittaa kaikki aloitukset ja et jotain muksuasiaa tunnista, niin etkö pääsisi helpommalla elämässäsi kun toteaisin itsellesi, että ehkä hän ei ole se sama jota jatkuvasti tänne liimaat kuin hallusinaation hurmoksessa? Ihan oikeasti, koita hyvä ihminen ryhdistäytyä.

    Äänestä

Hiukset ja iho ihanan pehmeet, jäi leijumaan näkimiini. Takka ritisee, tuo lämpöä tupaan ja kai sulla on jotain glögiä tjn?

Äänestä
  • Tuleen tuijottelu on hyvää sielunhoitoa. On tuolla kaapissa glögiäkin, mutta juon mielummin teetä. En varsinaisesti ole makeiden juomien ystävä.

    -mf-

    Äänestä

  • Trollimiehen yksinpuhelua, kyllä nyt alkoi meinaan kiinnostaan

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuleen tuijottelu on hyvää sielunhoitoa. On tuolla kaapissa glögiäkin, mutta juon mielummin teetä. En varsinaisesti ole makeiden juomien ystävä.

    -mf-

    Se on kyllä totta. Aikoinaan keräsin isot keot pihasta risuja ja muuta huonoa puuta, tein kunnon kokon niistä pellolle ja nautin tulesta. Sen lämmöstä ja liekkiin tuijottelusta.

    Äiti kysyikin joskus puolihuolissaan, et kai sä ole pyromaani, kun vietät aikaasi jatkuvasti tulia tehden ja tunteja tuijotellen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Trollimiehen yksinpuhelua, kyllä nyt alkoi meinaan kiinnostaan

    Mulle meinas puhjeta runo noista pehmeistä hiuksista ja ihosta, mut sitten se katos.

    Äänestä

  • JasuM kirjoitti:

    Se on kyllä totta. Aikoinaan keräsin isot keot pihasta risuja ja muuta huonoa puuta, tein kunnon kokon niistä pellolle ja nautin tulesta. Sen lämmöstä ja liekkiin tuijottelusta.

    Äiti kysyikin joskus puolihuolissaan, et kai sä ole pyromaani, kun vietät aikaasi jatkuvasti tulia tehden ja tunteja tuijotellen.

    Sillon kun mulla ei ollut takkaa niin tuijottelin aina kynttilän liekkiä. Tulen katselu rentouttaa. Muksuna istuin aina mökillä iltamyöhään nuotion tai takan ääressä isän kanssa. Tuojotettiin vaan hiljaa tulta. 😂

    -mf-

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Trollimiehen yksinpuhelua, kyllä nyt alkoi meinaan kiinnostaan

    No ainakin yksi trollimies näköjään hyökkäs heti paikalle. Totean (taas) heti tähän alkuun, että mä en edelleenkään ole hän johon olet niin epätoivosen (yksipuolisen) ihastunut.

    -mf-

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sillon kun mulla ei ollut takkaa niin tuijottelin aina kynttilän liekkiä. Tulen katselu rentouttaa. Muksuna istuin aina mökillä iltamyöhään nuotion tai takan ääressä isän kanssa. Tuojotettiin vaan hiljaa tulta. 😂

    -mf-

    Kuulostaa mukavalta. 😄

    En olekkaan ennen tainnut jutella kenenkään kanssa, joka olisi ainakaan kertonut tulen terapeuttisesta puolesta, rentouttamisesta. En ainakaan muista.

    Siinä on jotain liki hypnoottista, jotenkin kirkastuu olo tuleen tuijottelun jälkeen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No ainakin yksi trollimies näköjään hyökkäs heti paikalle. Totean (taas) heti tähän alkuun, että mä en edelleenkään ole hän johon olet niin epätoivosen (yksipuolisen) ihastunut.

    -mf-

    Heh. Wohoo, onko joku muhunkin ihastunut?!?!

    Kipasen piirtää x seinään. Trolli Ollin x. 😂

    Äänestä

  • JasuM kirjoitti:

    Kuulostaa mukavalta. 😄

    En olekkaan ennen tainnut jutella kenenkään kanssa, joka olisi ainakaan kertonut tulen terapeuttisesta puolesta, rentouttamisesta. En ainakaan muista.

    Siinä on jotain liki hypnoottista, jotenkin kirkastuu olo tuleen tuijottelun jälkeen.

    Se on ... mä jumitan aina tohon ikuisuuksiksi tuojottelemaan, kun sytytän tulta.

    En tiiä onko tuleentuijottelua tutkittu. Luulis että olis. Kyllä ainakin noi eräihmiset tuntuu valtaosin olevan myös tuleentuijottelijoita.

    Sen tiedän, että akvaarion (tai oikeemmin kalojen liikkeen) tuijottelun rentouttavaa vaikutusta on ihan tutkittu. Ja kyllä musta sekin on aidosti rentoittavaa. Siinä on jotain samaa kun tulen liikkeessä. Se nollaa päätä paljon paremmin kun kalsarikännit.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Se on ... mä jumitan aina tohon ikuisuuksiksi tuojottelemaan, kun sytytän tulta.

    En tiiä onko tuleentuijottelua tutkittu. Luulis että olis. Kyllä ainakin noi eräihmiset tuntuu valtaosin olevan myös tuleentuijottelijoita.

    Sen tiedän, että akvaarion (tai oikeemmin kalojen liikkeen) tuijottelun rentouttavaa vaikutusta on ihan tutkittu. Ja kyllä musta sekin on aidosti rentoittavaa. Siinä on jotain samaa kun tulen liikkeessä. Se nollaa päätä paljon paremmin kun kalsarikännit.

    Löysin aiheeseen liittyen tällaista tekstiä.

    "Biologisen antropologian professori Christopher D. Lynn vastaa puheluun toimistoltaan Alabaman yliopistolta. Lynn on tutkinut viimeiset 15 vuotta ihmisen tulen tuijottelua evoluutiobiologian näkökulmasta. Hänen mukaansa viehtymyksemme tuleen on satojentuhansien vuosien saatossa muovautunut ominaisuus, josta on kehkeytynyt määrittävä lajityypillinen piirre. ”Ihminen on käyttänyt tulta hyväkseen koko olemassaolonsa ajan”, Lynn kertoo. Myös muut hominid-sukuun kuuluvat kädelliset, homo erectus ja neandertalinihminen käyttivät tulta. ”Mutta nykyisin ihminen on maailman ainoa laji, joka osaa tulenteon taidon ja samalla ainoa laji, jota tuli kiehtoo”, Lynn kertoo. ”Jos simpanssit näkevät tulta, ne eivät jää tuijottamaan sitä. Vain ihminen sytyttää tulia huvin ja urheilun vuoksi.”

    Todisteita hominidien tulenkäytöstä on löydetty yli 800 000 vuoden takaa. Tulen tenhovoima kietoutuu sen lukuisiin hyödyllisiin käyttötarkoituksiin. ”Se on tarjonnut lämpöä, suojaa petoja vastaan, pidentänyt valollaan päivää ja antanut mahdollisuuden kypsentää ruokaa,” Lynn luettelee. Viimeisin syy on erityisen olennainen. Lynn viittaa kädellisten tutkija Richard Wranghamin teoriaan, jonka mukaan ruuan kypsentäminen on saattanut olla avain ihmislajin poikkeukselliseen älylliseen kehitykseen. Kypsennetty ruoka on tarjonnut enemmän energiaa ja vaatinut ruuansulatukselta vähemmän työtä. ”Tämä mahdollisti aivojen kasvun niin suureksi, että korkeampi ajattelu ja tietoisuus kehittyivät. Itse uskon tähän Wranghamin teoriaan”, Lynn kertoo

    Koska tuli on ollut avaintekijä lajikehityksessämme, kiinnostus sitä kohtaan on koodattu syvälle geeniperimäämme. Evoluution valintapaine on suosinut yksilöitä, joita tuli ja siihen liittyvien taitojen opettelu on kiehtonut. Se ei kuitenkaan vielä selitä sitä, miksi tykkäämme tuijotella liekkejä. Professori Lynn on tutkimusryhmineen hakenut empiirisillä kokeilla vastauksia kysymykseen, mitä meille oikein tapahtuu, kun katsomme tulta.

    Koetilanteissa ihmiset on laitettu katselemaan takkatuli- ja nuotiovideoita, ja tutkijat ovat mitanneet koehenkilöiden verenpaineen sekä ennen että jälkeen. Samalla kokeissa on seurattu myös ihmisten uppoutumista tulen katseluun ja sen jälkeistä käytöstä eleiden ja kasvojen ilmeiden perusteella. Tulokset osoittavat, että tulen katseleminen todella rentouttaa ja laskee ihmisten verenpainetta sekä lisää pro-sosiaalisuutta eli myönteistä sosiaalista kanssakäymistä. Tulen tuijottelu tekee meistä siis rennompia ja mukavampia lajitovereita toisillemme.

    Mistä vaikutukset sitten johtuvat? Olennaista rentouttavassa vaikutuksessa on Lynnin mukaan se, että tuli stimuloi kaikkia aistejamme kerralla: se kiinnittää silmämme hypnoottisella liikkeellä, räiskähtelee ja rätisee korviimme, tuo palaneen tuoksun nenäämme ja tuntuu lämpönä ihollamme. ”Moniaistisuus tekee siitä voimakkaan kokemuksen. Lisäksi tulenkäyttöön liittyy vahvasti sosiaalisia elementtejä; sen ympärille keräännytään olemaan yhdessä.”

    Tulen sosiaalisen roolin ymmärtämisessä keskeinen havainto on Lynnin mukaan se, että satojatuhansia vuosia meidän piti pitää tulta yllä yhteistyöllä. ”Vaikka hominidien tulenkäytöstä on todisteita jo 800 000 vuoden takaa, merkkejä tulensytyttämisen taidosta löytyy vasta noin 70 000 vuoden takaa”, hän kertoo. Se tarkoittaa, että todennäköisesti jopa satoja tuhansia vuosia olimme satunnaisesti syttyvien tulien varassa, joita piti ylläpitää, vaalia ja vartioida yhdessä. ”Tulen ylläpitäminen ja hallitseminen on vaatinut hurjasti yhteistyötä, sopimista ja sosiaalisuutta – kukaan ei jaksa yksin valvoa tulen ääressä loputtomiin.”

    Entäpä sitten tulen hypnotisoiva vaikutus – miksi uppoudumme niin syvästi tulenkatseluun? Tämän Lynn esittää olevan adaptiivinen ominaisuus, joka on seurausta kookkaiden aivojen varjopuolesta. ”Korkeammalle kehittyneen sosiaalisen tietoisuuden hintana on ahdistus. Mitä enemmän tiedämme, sitä enemmän meitä ahdistaa. Siksi ihmisen on pitänyt kehittää evoluution mukana adaptiivisia tapoja hiljentää ajattelumme ja rentoutua.”

    Hypnoottisten leirinuotioiden tuijottelu on hänen mukaansa tarjonnut luonnollisen meditatiivisen pakoreitin jättiaivojen pyörittämistä huolista ja murheista. ”Tulen äärellä rentoutuminen auttaa meitä unohtamaan murheemme. Se on tapa tasapainottaa yliaktiivisen mielen haittoja.”

    Lynnin mukaan samaa tarkoitusta ajavat myös monet muutkin tavat: uskonnolliset rituaalit, rukous, meditaatio – tai vaikkapa televisio ja nykypäivän älylaitteet. ”Tuli oli paleoliittisen kauden iphone.”"

    Lähde: https://www.veikkaus.fi/fi/x/tuleen-tuijottelijat

    Kyllä tuo teksti ihan järkeen käy, mitäs tuumaat siitä? 🙂

    Äänestä

  • JasuM kirjoitti:

    Löysin aiheeseen liittyen tällaista tekstiä.

    "Biologisen antropologian professori Christopher D. Lynn vastaa puheluun toimistoltaan Alabaman yliopistolta. Lynn on tutkinut viimeiset 15 vuotta ihmisen tulen tuijottelua evoluutiobiologian näkökulmasta. Hänen mukaansa viehtymyksemme tuleen on satojentuhansien vuosien saatossa muovautunut ominaisuus, josta on kehkeytynyt määrittävä lajityypillinen piirre. ”Ihminen on käyttänyt tulta hyväkseen koko olemassaolonsa ajan”, Lynn kertoo. Myös muut hominid-sukuun kuuluvat kädelliset, homo erectus ja neandertalinihminen käyttivät tulta. ”Mutta nykyisin ihminen on maailman ainoa laji, joka osaa tulenteon taidon ja samalla ainoa laji, jota tuli kiehtoo”, Lynn kertoo. ”Jos simpanssit näkevät tulta, ne eivät jää tuijottamaan sitä. Vain ihminen sytyttää tulia huvin ja urheilun vuoksi.”

    Todisteita hominidien tulenkäytöstä on löydetty yli 800 000 vuoden takaa. Tulen tenhovoima kietoutuu sen lukuisiin hyödyllisiin käyttötarkoituksiin. ”Se on tarjonnut lämpöä, suojaa petoja vastaan, pidentänyt valollaan päivää ja antanut mahdollisuuden kypsentää ruokaa,” Lynn luettelee. Viimeisin syy on erityisen olennainen. Lynn viittaa kädellisten tutkija Richard Wranghamin teoriaan, jonka mukaan ruuan kypsentäminen on saattanut olla avain ihmislajin poikkeukselliseen älylliseen kehitykseen. Kypsennetty ruoka on tarjonnut enemmän energiaa ja vaatinut ruuansulatukselta vähemmän työtä. ”Tämä mahdollisti aivojen kasvun niin suureksi, että korkeampi ajattelu ja tietoisuus kehittyivät. Itse uskon tähän Wranghamin teoriaan”, Lynn kertoo

    Koska tuli on ollut avaintekijä lajikehityksessämme, kiinnostus sitä kohtaan on koodattu syvälle geeniperimäämme. Evoluution valintapaine on suosinut yksilöitä, joita tuli ja siihen liittyvien taitojen opettelu on kiehtonut. Se ei kuitenkaan vielä selitä sitä, miksi tykkäämme tuijotella liekkejä. Professori Lynn on tutkimusryhmineen hakenut empiirisillä kokeilla vastauksia kysymykseen, mitä meille oikein tapahtuu, kun katsomme tulta.

    Koetilanteissa ihmiset on laitettu katselemaan takkatuli- ja nuotiovideoita, ja tutkijat ovat mitanneet koehenkilöiden verenpaineen sekä ennen että jälkeen. Samalla kokeissa on seurattu myös ihmisten uppoutumista tulen katseluun ja sen jälkeistä käytöstä eleiden ja kasvojen ilmeiden perusteella. Tulokset osoittavat, että tulen katseleminen todella rentouttaa ja laskee ihmisten verenpainetta sekä lisää pro-sosiaalisuutta eli myönteistä sosiaalista kanssakäymistä. Tulen tuijottelu tekee meistä siis rennompia ja mukavampia lajitovereita toisillemme.

    Mistä vaikutukset sitten johtuvat? Olennaista rentouttavassa vaikutuksessa on Lynnin mukaan se, että tuli stimuloi kaikkia aistejamme kerralla: se kiinnittää silmämme hypnoottisella liikkeellä, räiskähtelee ja rätisee korviimme, tuo palaneen tuoksun nenäämme ja tuntuu lämpönä ihollamme. ”Moniaistisuus tekee siitä voimakkaan kokemuksen. Lisäksi tulenkäyttöön liittyy vahvasti sosiaalisia elementtejä; sen ympärille keräännytään olemaan yhdessä.”

    Tulen sosiaalisen roolin ymmärtämisessä keskeinen havainto on Lynnin mukaan se, että satojatuhansia vuosia meidän piti pitää tulta yllä yhteistyöllä. ”Vaikka hominidien tulenkäytöstä on todisteita jo 800 000 vuoden takaa, merkkejä tulensytyttämisen taidosta löytyy vasta noin 70 000 vuoden takaa”, hän kertoo. Se tarkoittaa, että todennäköisesti jopa satoja tuhansia vuosia olimme satunnaisesti syttyvien tulien varassa, joita piti ylläpitää, vaalia ja vartioida yhdessä. ”Tulen ylläpitäminen ja hallitseminen on vaatinut hurjasti yhteistyötä, sopimista ja sosiaalisuutta – kukaan ei jaksa yksin valvoa tulen ääressä loputtomiin.”

    Entäpä sitten tulen hypnotisoiva vaikutus – miksi uppoudumme niin syvästi tulenkatseluun? Tämän Lynn esittää olevan adaptiivinen ominaisuus, joka on seurausta kookkaiden aivojen varjopuolesta. ”Korkeammalle kehittyneen sosiaalisen tietoisuuden hintana on ahdistus. Mitä enemmän tiedämme, sitä enemmän meitä ahdistaa. Siksi ihmisen on pitänyt kehittää evoluution mukana adaptiivisia tapoja hiljentää ajattelumme ja rentoutua.”

    Hypnoottisten leirinuotioiden tuijottelu on hänen mukaansa tarjonnut luonnollisen meditatiivisen pakoreitin jättiaivojen pyörittämistä huolista ja murheista. ”Tulen äärellä rentoutuminen auttaa meitä unohtamaan murheemme. Se on tapa tasapainottaa yliaktiivisen mielen haittoja.”

    Lynnin mukaan samaa tarkoitusta ajavat myös monet muutkin tavat: uskonnolliset rituaalit, rukous, meditaatio – tai vaikkapa televisio ja nykypäivän älylaitteet. ”Tuli oli paleoliittisen kauden iphone.”"

    Lähde: https://www.veikkaus.fi/fi/x/tuleen-tuijottelijat

    Kyllä tuo teksti ihan järkeen käy, mitäs tuumaat siitä? 🙂

    Kyllä tuossa ihan järkeä on. Itse en tosin ehkä niele kaikkia noita tulen hyödyllisyyteen liittyviä selityksiä. Ne selittävät kyllä taatusti sen, että emme pelkää tulta, mutta en jotenkin usko sen liittyvän tuijotteluun. Mä olen itsekin miettinyt tuota moniaistillisuutta ja sitä että tuli tavallaan "ylikuormittaa" juuri sopivalla tasolla. Itselleni (ja ilmeisesti monille muillekin) akaarioissa ja kalaparven liikkeissä on sitä samaa. Varmaan myös joku iso lintuparvi vois luoda saman vaikutuksen, jos sellasta vois pidempään katsella.

    1Äänestä

  • JasuM kirjoitti:

    Löysin aiheeseen liittyen tällaista tekstiä.

    "Biologisen antropologian professori Christopher D. Lynn vastaa puheluun toimistoltaan Alabaman yliopistolta. Lynn on tutkinut viimeiset 15 vuotta ihmisen tulen tuijottelua evoluutiobiologian näkökulmasta. Hänen mukaansa viehtymyksemme tuleen on satojentuhansien vuosien saatossa muovautunut ominaisuus, josta on kehkeytynyt määrittävä lajityypillinen piirre. ”Ihminen on käyttänyt tulta hyväkseen koko olemassaolonsa ajan”, Lynn kertoo. Myös muut hominid-sukuun kuuluvat kädelliset, homo erectus ja neandertalinihminen käyttivät tulta. ”Mutta nykyisin ihminen on maailman ainoa laji, joka osaa tulenteon taidon ja samalla ainoa laji, jota tuli kiehtoo”, Lynn kertoo. ”Jos simpanssit näkevät tulta, ne eivät jää tuijottamaan sitä. Vain ihminen sytyttää tulia huvin ja urheilun vuoksi.”

    Todisteita hominidien tulenkäytöstä on löydetty yli 800 000 vuoden takaa. Tulen tenhovoima kietoutuu sen lukuisiin hyödyllisiin käyttötarkoituksiin. ”Se on tarjonnut lämpöä, suojaa petoja vastaan, pidentänyt valollaan päivää ja antanut mahdollisuuden kypsentää ruokaa,” Lynn luettelee. Viimeisin syy on erityisen olennainen. Lynn viittaa kädellisten tutkija Richard Wranghamin teoriaan, jonka mukaan ruuan kypsentäminen on saattanut olla avain ihmislajin poikkeukselliseen älylliseen kehitykseen. Kypsennetty ruoka on tarjonnut enemmän energiaa ja vaatinut ruuansulatukselta vähemmän työtä. ”Tämä mahdollisti aivojen kasvun niin suureksi, että korkeampi ajattelu ja tietoisuus kehittyivät. Itse uskon tähän Wranghamin teoriaan”, Lynn kertoo

    Koska tuli on ollut avaintekijä lajikehityksessämme, kiinnostus sitä kohtaan on koodattu syvälle geeniperimäämme. Evoluution valintapaine on suosinut yksilöitä, joita tuli ja siihen liittyvien taitojen opettelu on kiehtonut. Se ei kuitenkaan vielä selitä sitä, miksi tykkäämme tuijotella liekkejä. Professori Lynn on tutkimusryhmineen hakenut empiirisillä kokeilla vastauksia kysymykseen, mitä meille oikein tapahtuu, kun katsomme tulta.

    Koetilanteissa ihmiset on laitettu katselemaan takkatuli- ja nuotiovideoita, ja tutkijat ovat mitanneet koehenkilöiden verenpaineen sekä ennen että jälkeen. Samalla kokeissa on seurattu myös ihmisten uppoutumista tulen katseluun ja sen jälkeistä käytöstä eleiden ja kasvojen ilmeiden perusteella. Tulokset osoittavat, että tulen katseleminen todella rentouttaa ja laskee ihmisten verenpainetta sekä lisää pro-sosiaalisuutta eli myönteistä sosiaalista kanssakäymistä. Tulen tuijottelu tekee meistä siis rennompia ja mukavampia lajitovereita toisillemme.

    Mistä vaikutukset sitten johtuvat? Olennaista rentouttavassa vaikutuksessa on Lynnin mukaan se, että tuli stimuloi kaikkia aistejamme kerralla: se kiinnittää silmämme hypnoottisella liikkeellä, räiskähtelee ja rätisee korviimme, tuo palaneen tuoksun nenäämme ja tuntuu lämpönä ihollamme. ”Moniaistisuus tekee siitä voimakkaan kokemuksen. Lisäksi tulenkäyttöön liittyy vahvasti sosiaalisia elementtejä; sen ympärille keräännytään olemaan yhdessä.”

    Tulen sosiaalisen roolin ymmärtämisessä keskeinen havainto on Lynnin mukaan se, että satojatuhansia vuosia meidän piti pitää tulta yllä yhteistyöllä. ”Vaikka hominidien tulenkäytöstä on todisteita jo 800 000 vuoden takaa, merkkejä tulensytyttämisen taidosta löytyy vasta noin 70 000 vuoden takaa”, hän kertoo. Se tarkoittaa, että todennäköisesti jopa satoja tuhansia vuosia olimme satunnaisesti syttyvien tulien varassa, joita piti ylläpitää, vaalia ja vartioida yhdessä. ”Tulen ylläpitäminen ja hallitseminen on vaatinut hurjasti yhteistyötä, sopimista ja sosiaalisuutta – kukaan ei jaksa yksin valvoa tulen ääressä loputtomiin.”

    Entäpä sitten tulen hypnotisoiva vaikutus – miksi uppoudumme niin syvästi tulenkatseluun? Tämän Lynn esittää olevan adaptiivinen ominaisuus, joka on seurausta kookkaiden aivojen varjopuolesta. ”Korkeammalle kehittyneen sosiaalisen tietoisuuden hintana on ahdistus. Mitä enemmän tiedämme, sitä enemmän meitä ahdistaa. Siksi ihmisen on pitänyt kehittää evoluution mukana adaptiivisia tapoja hiljentää ajattelumme ja rentoutua.”

    Hypnoottisten leirinuotioiden tuijottelu on hänen mukaansa tarjonnut luonnollisen meditatiivisen pakoreitin jättiaivojen pyörittämistä huolista ja murheista. ”Tulen äärellä rentoutuminen auttaa meitä unohtamaan murheemme. Se on tapa tasapainottaa yliaktiivisen mielen haittoja.”

    Lynnin mukaan samaa tarkoitusta ajavat myös monet muutkin tavat: uskonnolliset rituaalit, rukous, meditaatio – tai vaikkapa televisio ja nykypäivän älylaitteet. ”Tuli oli paleoliittisen kauden iphone.”"

    Lähde: https://www.veikkaus.fi/fi/x/tuleen-tuijottelijat

    Kyllä tuo teksti ihan järkeen käy, mitäs tuumaat siitä? 🙂

    https://m.youtube.com/watch?v=KeLEmwUu1pg

    On tehty laulukin jossa puhutaan tuleen tuijottelusta😉😉

    "Liehuva liekinvarsi"

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä tuossa ihan järkeä on. Itse en tosin ehkä niele kaikkia noita tulen hyödyllisyyteen liittyviä selityksiä. Ne selittävät kyllä taatusti sen, että emme pelkää tulta, mutta en jotenkin usko sen liittyvän tuijotteluun. Mä olen itsekin miettinyt tuota moniaistillisuutta ja sitä että tuli tavallaan "ylikuormittaa" juuri sopivalla tasolla. Itselleni (ja ilmeisesti monille muillekin) akaarioissa ja kalaparven liikkeissä on sitä samaa. Varmaan myös joku iso lintuparvi vois luoda saman vaikutuksen, jos sellasta vois pidempään katsella.

    Ehkä tulen katselu on ollut hyödyllistä, ettei tuli pääse vaan sammumaan? Ja evoluutio on siten suosinut tuleen tuijottajia.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    https://m.youtube.com/watch?v=KeLEmwUu1pg

    On tehty laulukin jossa puhutaan tuleen tuijottelusta😉😉

    "Liehuva liekinvarsi"

    Juu, muistan tämän biisin. Vaikka tulehen tuijottelusta tykkää, niin onneksi ei puukkohipasta kuitenkaan. 😄

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä tuossa ihan järkeä on. Itse en tosin ehkä niele kaikkia noita tulen hyödyllisyyteen liittyviä selityksiä. Ne selittävät kyllä taatusti sen, että emme pelkää tulta, mutta en jotenkin usko sen liittyvän tuijotteluun. Mä olen itsekin miettinyt tuota moniaistillisuutta ja sitä että tuli tavallaan "ylikuormittaa" juuri sopivalla tasolla. Itselleni (ja ilmeisesti monille muillekin) akaarioissa ja kalaparven liikkeissä on sitä samaa. Varmaan myös joku iso lintuparvi vois luoda saman vaikutuksen, jos sellasta vois pidempään katsella.

    Akvaarion kuva näytönsäästäjänä, elävä teema ainakin saa katsomaan kuvaa. Ja kyllä sitä helposti tulee harpottua akvaariota katselemaan, jos jossain julkisessa tilassa sellainen on. Välillä on tullut liiketiloissa vastaan akvaarioita melkoisen kokoisiakin.

    Että joo. Joku siinäkin kiehtoo.

    Äänestä

  • Palstakamu kirjoitti:

    Ehkä tulen katselu on ollut hyödyllistä, ettei tuli pääse vaan sammumaan? Ja evoluutio on siten suosinut tuleen tuijottajia.

    Ilmankos tässä onkin joskus vahvasti olo, että on ihan evoluution huippua ja huipulla. 🤣😇

    Äänestä

  • JasuM kirjoitti:

    Ilmankos tässä onkin joskus vahvasti olo, että on ihan evoluution huippua ja huipulla. 🤣😇

    Haha. Tuosta tuli mieleen ihan aiheen vierestä, että aina huonoina hetkinä muistutan itseäni, että olin se vahvin siittiö joka voitti uimakilpailun. #voittajafiilis

    Äänestä

  • Palstakamu kirjoitti:

    Haha. Tuosta tuli mieleen ihan aiheen vierestä, että aina huonoina hetkinä muistutan itseäni, että olin se vahvin siittiö joka voitti uimakilpailun. #voittajafiilis

    En haluaisi romuttaa lohdukettasi, mutta ei se kuulemma niin menekkään. Uinti kilpailuna, vaan naisen keho valikoi minkä/mitkä siittiöt pääsevät maaliin. Eli naisille on annettu valta valikoimiseen tässäkin asiassa.

    Huonot siittiöt jää odottamaan viimeistä hännän nytkäystä ja poistumista kilpakentältä.

    Äänestä

  • JasuM kirjoitti:

    En haluaisi romuttaa lohdukettasi, mutta ei se kuulemma niin menekkään. Uinti kilpailuna, vaan naisen keho valikoi minkä/mitkä siittiöt pääsevät maaliin. Eli naisille on annettu valta valikoimiseen tässäkin asiassa.

    Huonot siittiöt jää odottamaan viimeistä hännän nytkäystä ja poistumista kilpakentältä.

    "Ei ole täysin sattumaa, mikä siittiö hedelmöittää munasolun – Tuoreen tutkimuksen mukaan naisen elimistö valitsee geneettisesti sopivien miesten siittiöitä Itä-Suomen yliopiston kahdessa tuoreessa tutkimuksessa ilmeni, että naisen elimistön sisällä tapahtuu geneettistä valintaa."

    Lähde:https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006607267.html

    Toinen lähde.

    https://yle.fi/uutiset/3-11505054

    " Aiemmin on ollut vallalla käsitys, että on sattumaa, mikä siittiö hedelmöittää munasolun. Aiemmassa tutkimuksessa on keskitytty esimerkiksi siittiöiden laatuun ja nopeuteen, ei niinkään naisen lisääntymiselimistön osuuteen hedelmöityksessä tai mahdollisuuteen, että se valikoisi siittiöitä niiden yhteensopivuuden perusteella.

    – Jostakin syystä tutkimuksessa ei ole huomioitu, että ihmisillä voisi esiintyä tällaista sukusolujen välistä valintaa, vaikka eläinkunnassa kehon ulkopuolella hedelmöittävillä eläinlajeilla ilmiöstä on todisteita.

    – Perinteisesti on ajateltu, että siittiöt kilpailevat keskenään ja naisen lisääntymiselimistön on oletettu olevan niiden passiivinen vastaanottaja. Tuloksemme viittaavat siihen, että asia voi olla päinvastoin, pohtii apulaisprofessori Jukka Kekäläinen.

    Siittiön näkökulmasta naisen lisääntymiselimistö on pitkä.

    – On viitteitä siitä, että naisen lisääntymiselimistö valikoi siittiöitä rankallakin kädellä. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että siittiöistä vain noin yksi miljoonasta pääsee edes munanjohtimeen, ja näistäkin vain osa munasolun lähelle.

    On kuitenkin suuri mysteeri, miten valikoiminen molekyylitasolla lisääntymisjärjestelmässä tapahtuu. Se kuitenkin osoitettiin, että geeniperimältään yhteensopivien miesten siittiöt liikkuivat merkittävästi paremmin ja elivät selvästi pidempään naisen kohdunkaulan limassa ja munarakkulanesteessä.

    – Emme voi eettisistä syistä tutkia itse hedelmöittymistapahtumaa ihmisellä, mutta pääsimme erittäin lähelle sitä tässä tutkimuksessa, toteaa Kekäläinen."

    Äänestä

  • JasuM kirjoitti:

    "Ei ole täysin sattumaa, mikä siittiö hedelmöittää munasolun – Tuoreen tutkimuksen mukaan naisen elimistö valitsee geneettisesti sopivien miesten siittiöitä Itä-Suomen yliopiston kahdessa tuoreessa tutkimuksessa ilmeni, että naisen elimistön sisällä tapahtuu geneettistä valintaa."

    Lähde:https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006607267.html

    Toinen lähde.

    https://yle.fi/uutiset/3-11505054

    " Aiemmin on ollut vallalla käsitys, että on sattumaa, mikä siittiö hedelmöittää munasolun. Aiemmassa tutkimuksessa on keskitytty esimerkiksi siittiöiden laatuun ja nopeuteen, ei niinkään naisen lisääntymiselimistön osuuteen hedelmöityksessä tai mahdollisuuteen, että se valikoisi siittiöitä niiden yhteensopivuuden perusteella.

    – Jostakin syystä tutkimuksessa ei ole huomioitu, että ihmisillä voisi esiintyä tällaista sukusolujen välistä valintaa, vaikka eläinkunnassa kehon ulkopuolella hedelmöittävillä eläinlajeilla ilmiöstä on todisteita.

    – Perinteisesti on ajateltu, että siittiöt kilpailevat keskenään ja naisen lisääntymiselimistön on oletettu olevan niiden passiivinen vastaanottaja. Tuloksemme viittaavat siihen, että asia voi olla päinvastoin, pohtii apulaisprofessori Jukka Kekäläinen.

    Siittiön näkökulmasta naisen lisääntymiselimistö on pitkä.

    – On viitteitä siitä, että naisen lisääntymiselimistö valikoi siittiöitä rankallakin kädellä. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että siittiöistä vain noin yksi miljoonasta pääsee edes munanjohtimeen, ja näistäkin vain osa munasolun lähelle.

    On kuitenkin suuri mysteeri, miten valikoiminen molekyylitasolla lisääntymisjärjestelmässä tapahtuu. Se kuitenkin osoitettiin, että geeniperimältään yhteensopivien miesten siittiöt liikkuivat merkittävästi paremmin ja elivät selvästi pidempään naisen kohdunkaulan limassa ja munarakkulanesteessä.

    – Emme voi eettisistä syistä tutkia itse hedelmöittymistapahtumaa ihmisellä, mutta pääsimme erittäin lähelle sitä tässä tutkimuksessa, toteaa Kekäläinen."

    Tämän mä jo tiesinkin, omakohtaisen kokemuksen kautta.

    "Selittämätön lapsettomuus on aika yleistäkin. Tuloksemme voisivat auttaa ymmärtämään myös, miksi osa ihmisistä saa paria vaihtamalla lapsen, vaikka oman kumppanin kanssa lapsen saaminen ei aina onnistu. Tietääkseni aiemmin ei ole osoitettu, että immuunipuolustuksen geenit voivat vaikuttaa näin vahvasti, sanoo Kekäläinen.

    Vaikka uusi tieto ei tuo suoraa apua lapsettomuushoitoihin, se saattaa tuoda lohtua tilanteeseen, jossa lapsettomuuden syitä ei löydetä."

    Kumppanin vaihtuminen ja vieläpä satojen kilsojen päästä löytynyt kumppani takasi kaiketi sopivat geenit, sopivan erilaiset ja lapsia alkoi tulla ihan vaan napsauttamalla. 😆

    Äänestä

  • JasuM kirjoitti:

    En haluaisi romuttaa lohdukettasi, mutta ei se kuulemma niin menekkään. Uinti kilpailuna, vaan naisen keho valikoi minkä/mitkä siittiöt pääsevät maaliin. Eli naisille on annettu valta valikoimiseen tässäkin asiassa.

    Huonot siittiöt jää odottamaan viimeistä hännän nytkäystä ja poistumista kilpakentältä.

    No voi räkä :/

    Äänestä

  • Palstakamu kirjoitti:

    No voi räkä :/

    Pitkälti siihen liittyy kyllä. Limaan.

    Äänestä

  • JasuM kirjoitti:

    Tämän mä jo tiesinkin, omakohtaisen kokemuksen kautta.

    "Selittämätön lapsettomuus on aika yleistäkin. Tuloksemme voisivat auttaa ymmärtämään myös, miksi osa ihmisistä saa paria vaihtamalla lapsen, vaikka oman kumppanin kanssa lapsen saaminen ei aina onnistu. Tietääkseni aiemmin ei ole osoitettu, että immuunipuolustuksen geenit voivat vaikuttaa näin vahvasti, sanoo Kekäläinen.

    Vaikka uusi tieto ei tuo suoraa apua lapsettomuushoitoihin, se saattaa tuoda lohtua tilanteeseen, jossa lapsettomuuden syitä ei löydetä."

    Kumppanin vaihtuminen ja vieläpä satojen kilsojen päästä löytynyt kumppani takasi kaiketi sopivat geenit, sopivan erilaiset ja lapsia alkoi tulla ihan vaan napsauttamalla. 😆

    Juu, kokemusta on tuosta ihan henkilökohtasella tasolla. Ensiksi kymmenisen vuotta yritystä turhaan yhden kumppanin kanssa. Sitten eron jälkeen muutaman vuoden päästä molemmilla on lapsi. Kaikki eivät saa yhdessä jälkikasvua (ainakaan ilman hoitoja). Saa ainakin mut miettimään myös sitä, että mitä kaikkia ongelmia hedelmöityshoidot voivat mahdollisesti aiheuttaa. Eiköhän luonto kuitenkin ole luonut nuo esteet tarkotuksella. En siis vastusta hedelmöityshoitoja. Toivon kuitenkin, että asiaa tutkittaisiin enemmän.

    1Äänestä

  • Palstakamu kirjoitti:

    Ehkä tulen katselu on ollut hyödyllistä, ettei tuli pääse vaan sammumaan? Ja evoluutio on siten suosinut tuleen tuijottajia.

    Onhan tuokin tietysti mahdollista. Laumaeläimellä luulis kuitenkin, ettei etu olis noin suuri. Kai ne tuijottelemattomatkin ovat selvinneet siinä samalla.

    Noissa akvaarion rauhoittavaan vaikutukseen liittyvissä tutkimuksissa sen on todettu liittyvän siihen liikkeeseen. Sellaseen tavallaan samanlaisena toistuvaan arvaamattomuuteen En nyt kuollaksenikaan muista mikä hieno nimitys sillä aaltomuodolla oli, jolla sitä kuvattiin. Sitä samaa aaltoa tulee jos katselee kun sellaset isot lumihiutaleen putoilee tai kuplat kulkee vedessä ylöspäin. Noita muuten aikakin lemmikkieläimet myös katselevat.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Juu, kokemusta on tuosta ihan henkilökohtasella tasolla. Ensiksi kymmenisen vuotta yritystä turhaan yhden kumppanin kanssa. Sitten eron jälkeen muutaman vuoden päästä molemmilla on lapsi. Kaikki eivät saa yhdessä jälkikasvua (ainakaan ilman hoitoja). Saa ainakin mut miettimään myös sitä, että mitä kaikkia ongelmia hedelmöityshoidot voivat mahdollisesti aiheuttaa. Eiköhän luonto kuitenkin ole luonut nuo esteet tarkotuksella. En siis vastusta hedelmöityshoitoja. Toivon kuitenkin, että asiaa tutkittaisiin enemmän.

    Näinpä. Samoja olen miettinyt minäkin. Ja kyllähän ne hormonihoidot aiheuttaa ongelmiakin. Ei ole ihan harmittomia.

    Itse olin kyllä jo tyytynyt kohtalooni olla lapseton ja itseasiassa oikeasti nautinkin lapsettomuudesta, sillä tiesin ja tiedostin vapauden hyvät puolet. Mutta olin ja olen onnellinen noista muksuistanikin. Nyt kun ne tuossa on, se on ihan huippua. Ne tekee elämästä toisella tapaa mielenkiintoisen ja antoisan. Persoonina.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Se on ... mä jumitan aina tohon ikuisuuksiksi tuojottelemaan, kun sytytän tulta.

    En tiiä onko tuleentuijottelua tutkittu. Luulis että olis. Kyllä ainakin noi eräihmiset tuntuu valtaosin olevan myös tuleentuijottelijoita.

    Sen tiedän, että akvaarion (tai oikeemmin kalojen liikkeen) tuijottelun rentouttavaa vaikutusta on ihan tutkittu. Ja kyllä musta sekin on aidosti rentoittavaa. Siinä on jotain samaa kun tulen liikkeessä. Se nollaa päätä paljon paremmin kun kalsarikännit.

    kalojen sulkeminen muutaman kymmenen litran kusivesialtaaseen, ihan vain, että sitä voi sitten tuijotella ja rentouttaa on just inhimillistä. Ei mitään väliä miten se porukka siellä _oikeasti_-lajinomaisesti- voi. Ei olis akvaarioita. Pidentyykö niiden elämä, onko terveys parempi? joidenkin lajien kohdalla ehkäpä jopa. valtaosa ei todellakaan. Tuijottakaa pimeyttä ihan suoraan mieluumin. T:eläinoikeustaistelija

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    kalojen sulkeminen muutaman kymmenen litran kusivesialtaaseen, ihan vain, että sitä voi sitten tuijotella ja rentouttaa on just inhimillistä. Ei mitään väliä miten se porukka siellä _oikeasti_-lajinomaisesti- voi. Ei olis akvaarioita. Pidentyykö niiden elämä, onko terveys parempi? joidenkin lajien kohdalla ehkäpä jopa. valtaosa ei todellakaan. Tuijottakaa pimeyttä ihan suoraan mieluumin. T:eläinoikeustaistelija

    Näkee, ettet tiedä mitään oikeasta akvaarioharrastuksesta. Tuossa tekstissäsi on niin monta kohtaa pielessä, että mä en jaksa edes lähteä korjailemaan niitä kaikkia.

    Mulla oli yksi varsin tavallista akvaariokalalajia oleva kala, joka eli parikymmentä vuotta. Se on noin tuplamäärä mitä noille yleensä voi luonnossa ennustaa. Noin yleisesti ottaen hyvin hoidetussa akvaariossa kalat eläväkin huomattavasti pidempään kuin luonnossa.

    Äänestä

Mikä on hiusnaamio en ole ennen kuullutkaan ja mitä kasvonaamio sisältää tuore kurkkujako silmillä

Äänestä
  • Google osaa varmasti valistaa sua parhaiten. En ala mainostaa, joten jätän käyttämäni merkit sanomatta. Ainesosaluetteloakaan en jaksa alkaa tähän kopioida. Ei kuulu tuorekurkkuja, eikä muutakaan silmille. En mä jaksa pitää silmiäni muuten vaan kiinni niin kauaa.

    -mf-

    Äänestä

Onko ilta runkkaus suoritettu.

Äänestä

:)

jotenkin, maailmaa on liian paljon rikottu ja rikki, laitettu,

ihan ammoisista ajoista, saakka,

ja, jos, olen ihan rehellinen, niin, jokaisen, ihmisen joka haluaa, hyvän

elämän ja on hyvä sydämeltään ja sielultaan, kuten monet ihmiset,

ovat, niin, ovat ansainneet hyvän ja hienon elämän,

Elämän pitäisi olla, jonain päivänä olla kuin parhaimmasta

STAR TREK, sarjasta, eli, ei sellaista, maailmaa enää,

jossa on köyhiä ja rikkaita,

vaan, sellainen maailma, jossa luontoa, on vielä yllin kyllin,

ja, jokaisella on turvallista ja mukavaa, olla,

ja, jokaisella on parhaimmat mahdollisuudet olla henkisesti

ja fyysisesti paras versio itsestään,

eli, suojelemalla, rakkainta luontoamme, pelastamme itsemme

ja, maailmamme,

ja, samalla kun pelastamme maailman pelastamalla luontoa,

silloin samalla pelastamme, itsemme, luomalla, itsellemme,

mahdollisimman turvallisen ja meille kaikille oikeuden mukaisen,

maailman, ja valtioiden, välisen maailman,

jossa, poliisi on kaikkien ystävä,

ja, rakkain ystävämme, jossa korruptio, ei enää koskaan,

loista, tai kukoista,

ja, niin, tehdessä, suurimman utopian, maailman, uskomattoman luonnon,

ja, samalla jokaisen ihmisen turvallisuuden ja onnellisuuden samalla,

panostamalla, luontoon ja poliiseihin, aivan ennen näkemättömällä voimalla,

kuin, koskaan, milloinkaan ihmiskunta ei, koskaan nähnyt ole,

niin, tehdessämme,

luomme samalla, utopian eteemme, kaikella, materiaalilla, joka vaatii,

vanhaa tuttua, ja, sitäkin konkreettisempaa, rahaa vain,

ja, luomalla luonnon ja poliisit, aivan uusiksi, ja samalla vanhoiksi,

luomme, loputtomat rahavirrat,

joilla, saamme tieteen kukoistukseen ja loistoon,

ja, sillä rahalla, luomme jokaiselle, hyvää ja kaunista rakastavalle,

valtiolle utopian,

jossa, ei enää koskaan köyhiä tai rikkaita, ole, vaan, kaikki ovat rikkaita,

ja, samalla, luomme, uuden luvun ihmiskuntaan,

ja, ihmiskunta, ei enää milloinkaan ole enää "ihmiskunta",

vaan, sanan mukaisesti, ihmiskunta,

N

Äänestä

No hyvä kun joku nuori äiti on löytänyt oikean tavan nauttia elämästä, harmoonisesti siitä hyvää ajatellen. Toisin mitä Marin:)
Takkatuli ja rentouttava musiikki auttavat harmonian löytämisessä.

https://www.youtube.com/watch?v=QJN9yysPzGc

AV

Äänestä
  • Mä en lähtis määrittämään oikeaa tai väärää tapaa nauttia elämästä. Musta oikea on se, joka tuntuu itsestä hyvältä, eikä satuta muita. Mä nyt en vaan ole erityisen sosiaalinen yksilö ja "juhlimisesta" en ole tykännyt edes teininä. Tai no, sosiaalisuuskin on suhteellista. En tykkää suurista ihmisjoukoista, mutta pienessä porukassa viihdyn kyllä ja tykkään jutella asiaa.

    -mf-

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Onpas kiva olo. Muksu nukkuu. Takassa on tuli. Kävin saunassa, laitoin hiusnaamion ja saunan jälkeen kosteuttavan kasvonaamion. Teki muuten hyvää noiden parin pakkaspäivän jälkeen vähän tehokosteuttaa. Hiukset ja iho on ihanan pehmeet. Voisin ehkä tässä vielä hoitaa kädet ja jalatkin kunnolla. Tee on hautumassa. Istun hetkeksi ja katselen jotain sarjaa ja sitten tutimaan. 😀

-möhköfantti-

p.s. Jeps, mä en ihan jumalattoman tylsä kotihiiri.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu