Ranskan presidentti Macron ei aikaillut: Vetosi Saksan uuteen liittokansleri Scholziin EU:n yhteisvelan kasvattamisen puolesta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöi Saksan liittokansleri Olaf Scholzin vierailua vain kaksi päivää Scholzin valinnan jälkeen. Macron halusi taivuttaa EU:n talouskurisääntöjä ja lisätä unionin yhteisvelkaa. Scholz haluaa joustoa talouskuriin, mutta yhteisvelan lisääminen on vaikeampi askel, Politico uutisoi.
EU:n talouskurisääntöjen tulisi astua uudelleen voimaan ensi vuoden jälkeen. Säännöt hyllytettiin koronapandemian ajaksi.
Euroopan komissio vihjaa haluavansa höllentää velka- ja alijäämärajoja. Jäsenmailla saisi olla velkaa korkeintaan 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä budjettialijäämä saisi ylittää kolmea prosenttia.
Italia ja Kreikka raskaissa veloissa
Yli 60 prosentin velkoja tulisi lyhentää siten, että 20 vuoden päästä raja-arvo olisi saavutettu. Tehtävä on käytännössä mahdoton jo pahoin velkaantuneiden Italian ja Kreikan osalta.
Yksi vaihtoehto helpottaa raskaasti velkaisten maiden ahdinkoa on myöntää lisäaikaa velkavuorien sulattamiseen. Toinen vaihtoehto on nostaa velkarajaa. Kyseeseen voivat tulla molemmat keinot, joilla saadaan raskaasti velkaantuneiden EU-maiden velat näyttämään kohtuullisemmilta.
Talouskurista kurittomuuteen
Eteläisten jäsenmaiden viehätys yhteisvelkaan perustuu siihen, etteivät maat joutuisi vastaamaan jatkossa itse omista veloistaan, vaan heidän luotonsaantinsa voisi perustua säntillisemmin velkaan suhtautuvien maiden maineeseen.
Käytännössä eteläiset maat voisivat osin ”vinguttaa pohjoisten maiden luottokorttia”.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöi Saksan liittokansleri Olaf Scholzin vierailua vain kaksi päivää Scholzin valinnan jälkeen. Macron halusi taivuttaa EU:n talouskurisääntöjä ja lisätä unionin yhteisvelkaa. Scholz haluaa joustoa talouskuriin, mutta yhteisvelan lisääminen on vaikeampi askel, Politico uutisoi.
EU:n talouskurisääntöjen tulisi astua uudelleen voimaan ensi vuoden jälkeen. Säännöt hyllytettiin koronapandemian ajaksi.
Euroopan komissio vihjaa haluavansa höllentää velka- ja alijäämärajoja. Jäsenmailla saisi olla velkaa korkeintaan 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä budjettialijäämä saisi ylittää kolmea prosenttia.
Italia ja Kreikka raskaissa veloissa
Yli 60 prosentin velkoja tulisi lyhentää siten, että 20 vuoden päästä raja-arvo olisi saavutettu. Tehtävä on käytännössä mahdoton jo pahoin velkaantuneiden Italian ja Kreikan osalta.
Yksi vaihtoehto helpottaa raskaasti velkaisten maiden ahdinkoa on myöntää lisäaikaa velkavuorien sulattamiseen. Toinen vaihtoehto on nostaa velkarajaa. Kyseeseen voivat tulla molemmat keinot, joilla saadaan raskaasti velkaantuneiden EU-maiden velat näyttämään kohtuullisemmilta.
Talouskurista kurittomuuteen
Eteläisten jäsenmaiden viehätys yhteisvelkaan perustuu siihen, etteivät maat joutuisi vastaamaan jatkossa itse omista veloistaan, vaan heidän luotonsaantinsa voisi perustua säntillisemmin velkaan suhtautuvien maiden maineeseen.
Käytännössä eteläiset maat voisivat osin ”vinguttaa pohjoisten maiden luottokorttia”.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Britit lähti kolhoosista jossa Merkel ja Marcon määräilivät ja taas Marcon haluaa kolhoosin maksavan omia ja Italian, Kreikan, ja Espanian velkoja. Miljardeja on annettu ja lisää pyytävät.