Oikeanlainen hengittäminen

Oon kuullu, että oikeaoppinen hengittäminen olis, että pitäis hengittää suun kautta ulos ja nenän kautta sisään.. Pitääkö paikkaansa??

mmk kirjoitti:

Oon kuullu, että oikeaoppinen hengittäminen olis, että pitäis hengittää suun kautta ulos ja nenän kautta sisään.. Pitääkö paikkaansa??

näinhän se on....nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. nenäkarvat suodattaa, ja suun kautta helpommin.... aika järkeenkäypä ja yksinkertainen juttu jonka älysivät jo muinaiset foinikialaiset:)

mut eihän nykyään kukaan hiffaa mitään tässä holhoavassa yhteiskunnassa, omien aivojen käyttö estetty, ajatella saa vain työasioita joihin on koulutettu.

kypärät, polvisuojat ja kyynärsuojat päähän juoksulenkille!!!!!

HERAPOMMI kirjoitti:

näinhän se on....nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. nenäkarvat suodattaa, ja suun kautta helpommin.... aika järkeenkäypä ja yksinkertainen juttu jonka älysivät jo muinaiset foinikialaiset:)

mut eihän nykyään kukaan hiffaa mitään tässä holhoavassa yhteiskunnassa, omien aivojen käyttö estetty, ajatella saa vain työasioita joihin on koulutettu.

kypärät, polvisuojat ja kyynärsuojat päähän juoksulenkille!!!!!

Ei juostessa voi nenän kautta hengittää, tai sit vauhtia ei oo yhtään. Kyllä se hengitys optimoituu niinku koko juoksutekniikkakin, kun tarpeeks on baanannut. Niitä virheitä ei nimittäin enää jaksa tehdä, kun tosissaan tekee. Kaikki noi naistenlehtien pitää pystyä puhumaan-vinkit on arsesta. Ei se kunto nouse, jos ei hengästy ja väsy kunnolla. Rasvanpolttohölkkä on tietysti eri asia...

Elmo kirjoitti:

Ei juostessa voi nenän kautta hengittää, tai sit vauhtia ei oo yhtään. Kyllä se hengitys optimoituu niinku koko juoksutekniikkakin, kun tarpeeks on baanannut. Niitä virheitä ei nimittäin enää jaksa tehdä, kun tosissaan tekee. Kaikki noi naistenlehtien pitää pystyä puhumaan-vinkit on arsesta. Ei se kunto nouse, jos ei hengästy ja väsy kunnolla. Rasvanpolttohölkkä on tietysti eri asia...

Näin se on. Sydämen iskutilavuus kasvaa rasituksen noustessa ja saavuttaa riittävän tason peruskestävyyden kehittymiseen syketasolla 120-130. Alle aerobisen kynnyksen teholla harjoitteleminen lisää peruskestävyyttä, sydämen iskutilavuutta, hiussuonistoa ja parantaa rasva-aineenvaihduntaa ja palauttaa elimistöä kovista harjoituksista. Naistenlehdet antavat sellaisen kuvan että lenkkeillessä tärkeintä olisi sopivan alhainen teho. Kuntoilijoille sääntö on ihan hyvä, hapenottokykyä tarvitaan enemmänkin kilpaurheilussa jossa määrää ei kannata tehdä laadun kustannuksella. Jos joka lenkillä väsyy kunnolla ja lenkkejä on tarpeeksi tiheästi niin ylirasitus on taattu. Huippumaileritki tekee kevyitä lenkkejä ja määrätietoisessa ja hyvin suunnitellussa valmennuksessa jokaisella harjoituksella on tarkoituksensa, kukaan menestyvä juoksija ei tee pelkkiä tehoharjoituksia. Kevyet lenkit ei siis ole turhia.