Kehitystä tapahtuu. Eka siirtopumppu meni vaihtoon 115000 km kohdalla ja nyt mittariin tuli jo 140000 km lisää. Ehkä seuraava kestää vielä pitempään. Miksiköhän pakun pumpusssa on niin häijy hinta henkilöauton vastaaviin nähden (370€)ovh. Konehan on samankokoinen 2.0 hdi. Kysymys kuuluukin, jotta miten sen itse vaihtaisi, kun lattiassa ei ole mitään luukkua. Onko tankin irrotus iso operaatio, varsinkin kun se on 80 litran säiliö ja murphyn lain mukaan liki täysi just nyt. En viitsisi rällääkkääkään käyttää.
HDI siirtopumppu (Expert)
make
9
3184
Vastaukset
- tapaa
Olisiko veholla edullisempi pumppu (citroen)?
Entä voiko tuon korvata tankin ulkopuolisella, tavallisen bensa-ruiskukoneen pumpulla. Nuohan maksavat satasen paikkeilla. Kestäisi se tuokin varmaan hetken...- make
Expertin kohdalla kannattaa kyllä vertailla Jumpyn ja Scudonkin osien hintoja. Yleisesti sanotaan että Citikan vastaavat olisi halvempia. Itse vertaillessani esimerkiksi lämppärin puhaltimen hintaa, niin se oli Citikalla 40% kalliimpi. Käsittääkseni Jumpyn siirtopumppu ei sovi suoraan vaan joutuu veistelemään hieman. Toisaalta se kaiketi on uudempi ja kestävämpi versio tähän Expertin vanhaan malliin verrattuna. Lisäksi uusissa Experteissä on kuulemma jo kestävämpi versio, mutta kun se ei sovi tähän ekaan kehitysversioon. Paras hyöty tästä yhteensopivuudesta on se että saa nopeasti osan kun on useita maahantuojia. Näin olen kuullut asioista, mutta varauksella.
- pumpuista
make kirjoitti:
Expertin kohdalla kannattaa kyllä vertailla Jumpyn ja Scudonkin osien hintoja. Yleisesti sanotaan että Citikan vastaavat olisi halvempia. Itse vertaillessani esimerkiksi lämppärin puhaltimen hintaa, niin se oli Citikalla 40% kalliimpi. Käsittääkseni Jumpyn siirtopumppu ei sovi suoraan vaan joutuu veistelemään hieman. Toisaalta se kaiketi on uudempi ja kestävämpi versio tähän Expertin vanhaan malliin verrattuna. Lisäksi uusissa Experteissä on kuulemma jo kestävämpi versio, mutta kun se ei sovi tähän ekaan kehitysversioon. Paras hyöty tästä yhteensopivuudesta on se että saa nopeasti osan kun on useita maahantuojia. Näin olen kuullut asioista, mutta varauksella.
www.ko-csi.hu/katalogus/meat_doria2003_2004.pdf
löytyy kuvia pumpuista... näyttää samalle perusrakenteelle, on sitten bensa tai diesel...
Mikähän näistä hajoaa, jotakin varaosiakin on luettelen alaosassa. Jos ei runko kulu vialliseksi niin luulisi että nämä olisi jotenkin korjattavissakin? - ratkaisu tässä
pumpuista kirjoitti:
www.ko-csi.hu/katalogus/meat_doria2003_2004.pdf
löytyy kuvia pumpuista... näyttää samalle perusrakenteelle, on sitten bensa tai diesel...
Mikähän näistä hajoaa, jotakin varaosiakin on luettelen alaosassa. Jos ei runko kulu vialliseksi niin luulisi että nämä olisi jotenkin korjattavissakin?http://www.dieselveg.com/peugeot_306_hdi.htm
Näyttäisi sille että omistaja olisi kyllästynyt hajoaviin pumppuihin ja tehnyt oman ratkaisunsa... - pisti
pumpuista kirjoitti:
www.ko-csi.hu/katalogus/meat_doria2003_2004.pdf
löytyy kuvia pumpuista... näyttää samalle perusrakenteelle, on sitten bensa tai diesel...
Mikähän näistä hajoaa, jotakin varaosiakin on luettelen alaosassa. Jos ei runko kulu vialliseksi niin luulisi että nämä olisi jotenkin korjattavissakin?atomeiksi 406:n dieselin hajoneen pumpun ja siinä vika oli sähkömoottorin kollektorin loppuun kuluminen. Lienee mahdoton saada avauksen jälkeen enää kasattua?
- Ei tuu mieleen
pisti kirjoitti:
atomeiksi 406:n dieselin hajoneen pumpun ja siinä vika oli sähkömoottorin kollektorin loppuun kuluminen. Lienee mahdoton saada avauksen jälkeen enää kasattua?
Jos kollektori (onko se nyt sitten staattori vaiko roottori...) kuluu loppuun moottorista, on se selvää heikkoutta. Voihan se olla että itse moottorikin kelluu polttoaineessa ja diesel voitelee huonommin, mutta kun bensakoneiden perinteiset bosch-pumput ovat kestäneet ja kestävät sen 200 - 300tkm. Jossakin mättää...
- Rudolf
Ei tuu mieleen kirjoitti:
Jos kollektori (onko se nyt sitten staattori vaiko roottori...) kuluu loppuun moottorista, on se selvää heikkoutta. Voihan se olla että itse moottorikin kelluu polttoaineessa ja diesel voitelee huonommin, mutta kun bensakoneiden perinteiset bosch-pumput ovat kestäneet ja kestävät sen 200 - 300tkm. Jossakin mättää...
Rakenne on kai tosiaan sellainen, että siirtopumpun moottori voidellaan dieselillä. Olisi mielenkiintoista tietää mitä viimeaikainen dieselpolttoaine-kehitys (mm. rikittömyys) on vaikuttanut polttoaineen voiteluominaisuuksiin ja viskositeettiin.
- pisti
Ei tuu mieleen kirjoitti:
Jos kollektori (onko se nyt sitten staattori vaiko roottori...) kuluu loppuun moottorista, on se selvää heikkoutta. Voihan se olla että itse moottorikin kelluu polttoaineessa ja diesel voitelee huonommin, mutta kun bensakoneiden perinteiset bosch-pumput ovat kestäneet ja kestävät sen 200 - 300tkm. Jossakin mättää...
Totta varmasti on, että jossakin mättää, kun kollektori on pehmeämpi kuin hiilet. Ainakin 90-luvun alun bensa-605:ssa oli samankaltaista vikaa. Kun kilometrejä oli n. 200t mittarissa, monesta meni polttoainepumppu. Siellähän nämä polttoaineessa lilluvat, mutta olisiko ne suunniteltu niin, että tarvitsisivat voitelua - enpä oikein usko. Bensa nyt ei ainakaan voitele... Mielestäni materiaalin huonolaatuisuudesta on kysä tai hiilien liian "hyvästä" laadusta, kun sorvaavat kollektorin.
Bosch muistaakseni myy myös irrallaan sitä sähköpumppua, joka on siellä tankissa kiinnitettynä anturihässäkkään. En muista mihin malleihin sitä saa, mutta joihinkin. Hinta taitaa olla silläkin riittävän suolainen. Varmaan joku halpispumppukin sinne kävisi, kun joka vaan tietäisi millainen.
Niin se kollektori on se osa, mihin hiilet "hankaavat". Staattoriksi sanotaan nimensa mukaan varsinkin oikosulkumoottorissa sitä osaa joka on "staattisesti" paikoillaan ja jossa on oikosulkumoottorin käämitys. Vastaavasti roottoriksi sanotaan oikosulkumoottorin pyörivää osaa, jossa on oikosulkuhäkkikäämitys. Tasavirtamoottorissa pyörivää osaa sanotaan ankkuriksi. No tämä nyt oli aivan turhaa selittelyä. - sähkömoottori
Rudolf kirjoitti:
Rakenne on kai tosiaan sellainen, että siirtopumpun moottori voidellaan dieselillä. Olisi mielenkiintoista tietää mitä viimeaikainen dieselpolttoaine-kehitys (mm. rikittömyys) on vaikuttanut polttoaineen voiteluominaisuuksiin ja viskositeettiin.
Ei sinne sähkömoorille kestä mennä polttoainetta, kyllä on ihan kuiva, tiivisteillä eristetty polttoaineesta, jos tiivisteet pettäät, lakkaa välittömasti pyörimästä
Ihan tavallin uppopumppu, sitten pumppuosa, eli hammaspyöräpmppu, sen sitten voitelee polttoaine, kuten vesipuolellakin, itse asissa voitelua ei kaipaakkaan, koska ainoastaan hammaspyörien päädyt hankaavat runkoon, sekin kestää hyvin pitkään nesteessä(vesi/bensa)
Sitten on toisiakin malleja, jotka konehuoneessa(mm.,MB D)siellä sitten siipipumppu, lamellipumppu(kuten alipainepumputkin) se malli ei toimi kuin vain voitelevalla aineella kuten dieselöljy, taas bensalla kalvopumppuja
Eli, uppopumpun etu, lähtee heti nostamaan ainetta pyöriessään, koska pumppu aina nastepinnan alapuolella(ei tarvi "syöttivettä"), ja voi olla pyörimisnopeus pieni, kestää sitten pidempään
Varmaan moni nähnytkin pumppuja auton alustassa, siksi sekin että on nestepinnan alapuolella, lähtee heti nostamaan
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 455851
- 485346
- 483718
- 143675
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise963346- 313126
- 592884
- 572740
- 532400
- 381854