HDI siirtopumppu (Expert)

Kehitystä tapahtuu. Eka siirtopumppu meni vaihtoon 115000 km kohdalla ja nyt mittariin tuli jo 140000 km lisää. Ehkä seuraava kestää vielä pitempään. Miksiköhän pakun pumpusssa on niin häijy hinta henkilöauton vastaaviin nähden (370€)ovh. Konehan on samankokoinen 2.0 hdi. Kysymys kuuluukin, jotta miten sen itse vaihtaisi, kun lattiassa ei ole mitään luukkua. Onko tankin irrotus iso operaatio, varsinkin kun se on 80 litran säiliö ja murphyn lain mukaan liki täysi just nyt. En viitsisi rällääkkääkään käyttää.
93398
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Olisiko veholla edullisempi pumppu (citroen)?

Entä voiko tuon korvata tankin ulkopuolisella, tavallisen bensa-ruiskukoneen pumpulla. Nuohan maksavat satasen paikkeilla. Kestäisi se tuokin varmaan hetken...

Äänestä
  • Expertin kohdalla kannattaa kyllä vertailla Jumpyn ja Scudonkin osien hintoja. Yleisesti sanotaan että Citikan vastaavat olisi halvempia. Itse vertaillessani esimerkiksi lämppärin puhaltimen hintaa, niin se oli Citikalla 40% kalliimpi. Käsittääkseni Jumpyn siirtopumppu ei sovi suoraan vaan joutuu veistelemään hieman. Toisaalta se kaiketi on uudempi ja kestävämpi versio tähän Expertin vanhaan malliin verrattuna. Lisäksi uusissa Experteissä on kuulemma jo kestävämpi versio, mutta kun se ei sovi tähän ekaan kehitysversioon. Paras hyöty tästä yhteensopivuudesta on se että saa nopeasti osan kun on useita maahantuojia. Näin olen kuullut asioista, mutta varauksella.

    Äänestä

  • make kirjoitti:

    Expertin kohdalla kannattaa kyllä vertailla Jumpyn ja Scudonkin osien hintoja. Yleisesti sanotaan että Citikan vastaavat olisi halvempia. Itse vertaillessani esimerkiksi lämppärin puhaltimen hintaa, niin se oli Citikalla 40% kalliimpi. Käsittääkseni Jumpyn siirtopumppu ei sovi suoraan vaan joutuu veistelemään hieman. Toisaalta se kaiketi on uudempi ja kestävämpi versio tähän Expertin vanhaan malliin verrattuna. Lisäksi uusissa Experteissä on kuulemma jo kestävämpi versio, mutta kun se ei sovi tähän ekaan kehitysversioon. Paras hyöty tästä yhteensopivuudesta on se että saa nopeasti osan kun on useita maahantuojia. Näin olen kuullut asioista, mutta varauksella.

    www.ko-csi.hu/katalogus/meat_doria2003_2004.pdf

    löytyy kuvia pumpuista... näyttää samalle perusrakenteelle, on sitten bensa tai diesel...

    Mikähän näistä hajoaa, jotakin varaosiakin on luettelen alaosassa. Jos ei runko kulu vialliseksi niin luulisi että nämä olisi jotenkin korjattavissakin?

    Äänestä

  • pumpuista kirjoitti:

    www.ko-csi.hu/katalogus/meat_doria2003_2004.pdf

    löytyy kuvia pumpuista... näyttää samalle perusrakenteelle, on sitten bensa tai diesel...

    Mikähän näistä hajoaa, jotakin varaosiakin on luettelen alaosassa. Jos ei runko kulu vialliseksi niin luulisi että nämä olisi jotenkin korjattavissakin?

    http://www.dieselveg.com/peugeot_306_hdi.htm

    Näyttäisi sille että omistaja olisi kyllästynyt hajoaviin pumppuihin ja tehnyt oman ratkaisunsa...

    Äänestä

  • pumpuista kirjoitti:

    www.ko-csi.hu/katalogus/meat_doria2003_2004.pdf

    löytyy kuvia pumpuista... näyttää samalle perusrakenteelle, on sitten bensa tai diesel...

    Mikähän näistä hajoaa, jotakin varaosiakin on luettelen alaosassa. Jos ei runko kulu vialliseksi niin luulisi että nämä olisi jotenkin korjattavissakin?

    atomeiksi 406:n dieselin hajoneen pumpun ja siinä vika oli sähkömoottorin kollektorin loppuun kuluminen. Lienee mahdoton saada avauksen jälkeen enää kasattua?

    Äänestä

  • pisti kirjoitti:

    atomeiksi 406:n dieselin hajoneen pumpun ja siinä vika oli sähkömoottorin kollektorin loppuun kuluminen. Lienee mahdoton saada avauksen jälkeen enää kasattua?

    Jos kollektori (onko se nyt sitten staattori vaiko roottori...) kuluu loppuun moottorista, on se selvää heikkoutta. Voihan se olla että itse moottorikin kelluu polttoaineessa ja diesel voitelee huonommin, mutta kun bensakoneiden perinteiset bosch-pumput ovat kestäneet ja kestävät sen 200 - 300tkm. Jossakin mättää...

    Äänestä

  • Ei tuu mieleen kirjoitti:

    Jos kollektori (onko se nyt sitten staattori vaiko roottori...) kuluu loppuun moottorista, on se selvää heikkoutta. Voihan se olla että itse moottorikin kelluu polttoaineessa ja diesel voitelee huonommin, mutta kun bensakoneiden perinteiset bosch-pumput ovat kestäneet ja kestävät sen 200 - 300tkm. Jossakin mättää...

    Rakenne on kai tosiaan sellainen, että siirtopumpun moottori voidellaan dieselillä. Olisi mielenkiintoista tietää mitä viimeaikainen dieselpolttoaine-kehitys (mm. rikittömyys) on vaikuttanut polttoaineen voiteluominaisuuksiin ja viskositeettiin.

    Äänestä

  • Ei tuu mieleen kirjoitti:

    Jos kollektori (onko se nyt sitten staattori vaiko roottori...) kuluu loppuun moottorista, on se selvää heikkoutta. Voihan se olla että itse moottorikin kelluu polttoaineessa ja diesel voitelee huonommin, mutta kun bensakoneiden perinteiset bosch-pumput ovat kestäneet ja kestävät sen 200 - 300tkm. Jossakin mättää...

    Totta varmasti on, että jossakin mättää, kun kollektori on pehmeämpi kuin hiilet. Ainakin 90-luvun alun bensa-605:ssa oli samankaltaista vikaa. Kun kilometrejä oli n. 200t mittarissa, monesta meni polttoainepumppu. Siellähän nämä polttoaineessa lilluvat, mutta olisiko ne suunniteltu niin, että tarvitsisivat voitelua - enpä oikein usko. Bensa nyt ei ainakaan voitele... Mielestäni materiaalin huonolaatuisuudesta on kysä tai hiilien liian "hyvästä" laadusta, kun sorvaavat kollektorin.

    Bosch muistaakseni myy myös irrallaan sitä sähköpumppua, joka on siellä tankissa kiinnitettynä anturihässäkkään. En muista mihin malleihin sitä saa, mutta joihinkin. Hinta taitaa olla silläkin riittävän suolainen. Varmaan joku halpispumppukin sinne kävisi, kun joka vaan tietäisi millainen.

    Niin se kollektori on se osa, mihin hiilet "hankaavat". Staattoriksi sanotaan nimensa mukaan varsinkin oikosulkumoottorissa sitä osaa joka on "staattisesti" paikoillaan ja jossa on oikosulkumoottorin käämitys. Vastaavasti roottoriksi sanotaan oikosulkumoottorin pyörivää osaa, jossa on oikosulkuhäkkikäämitys. Tasavirtamoottorissa pyörivää osaa sanotaan ankkuriksi. No tämä nyt oli aivan turhaa selittelyä.

    Äänestä

  • Rudolf kirjoitti:

    Rakenne on kai tosiaan sellainen, että siirtopumpun moottori voidellaan dieselillä. Olisi mielenkiintoista tietää mitä viimeaikainen dieselpolttoaine-kehitys (mm. rikittömyys) on vaikuttanut polttoaineen voiteluominaisuuksiin ja viskositeettiin.

    Ei sinne sähkömoorille kestä mennä polttoainetta, kyllä on ihan kuiva, tiivisteillä eristetty polttoaineesta, jos tiivisteet pettäät, lakkaa välittömasti pyörimästä

    Ihan tavallin uppopumppu, sitten pumppuosa, eli hammaspyöräpmppu, sen sitten voitelee polttoaine, kuten vesipuolellakin, itse asissa voitelua ei kaipaakkaan, koska ainoastaan hammaspyörien päädyt hankaavat runkoon, sekin kestää hyvin pitkään nesteessä(vesi/bensa)

    Sitten on toisiakin malleja, jotka konehuoneessa(mm.,MB D)siellä sitten siipipumppu, lamellipumppu(kuten alipainepumputkin) se malli ei toimi kuin vain voitelevalla aineella kuten dieselöljy, taas bensalla kalvopumppuja

    Eli, uppopumpun etu, lähtee heti nostamaan ainetta pyöriessään, koska pumppu aina nastepinnan alapuolella(ei tarvi "syöttivettä"), ja voi olla pyörimisnopeus pieni, kestää sitten pidempään

    Varmaan moni nähnytkin pumppuja auton alustassa, siksi sekin että on nestepinnan alapuolella, lähtee heti nostamaan

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


make kirjoitti:

Kehitystä tapahtuu. Eka siirtopumppu meni vaihtoon 115000 km kohdalla ja nyt mittariin tuli jo 140000 km lisää. Ehkä seuraava kestää vielä pitempään. Miksiköhän pakun pumpusssa on niin häijy hinta henkilöauton vastaaviin nähden (370€)ovh. Konehan on samankokoinen 2.0 hdi. Kysymys kuuluukin, jotta miten sen itse vaihtaisi, kun lattiassa ei ole mitään luukkua. Onko tankin irrotus iso operaatio, varsinkin kun se on 80 litran säiliö ja murphyn lain mukaan liki täysi just nyt. En viitsisi rällääkkääkään käyttää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu