Kuvitellaan, että 10 km halkaisijaltaan oleva asteroidi lähestyy meitä. Kuinka läheltää tuo hirmuinen möykky voisi ohittaa Maan, jotta törmäystä ei juuri ja juuri tapahdu?
Asteroidin hipaisu
Anonyymi
27129
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Maailman korkeimmat vuoret on alle 10 km joten riittää varaetäisyydeksi se sama 10 km.
Voihan se hipasta merenkin kohdalta, 10 km alempaa.
Oikein tarkka hipaisu voisi sattua vaikka eduskuntatalon kohdalle?
Eduskuntatalon kohdalla ei mitään vahinkoa tapahtuisi vaikka asteroidi pyyhkäisisi hiukan alempaakin.
Jos kappaleen lähestymiskulma maata kohti on erittäin loiva, voisi kappale ohittaa maan hyvinkin läheltä ja vain kimmota ilmakehästä takaisin avaruuteen. Sekin kyllä aiheuttaisi melkoisen pamauksen yläilmakehässä. Kappalekin voisi hajota osiin samalla.
Riippuu aivan asteroidin tiheydestä ja nopeudesta. Nopea ja tiheä asteroidi voi ohittaa lähempää kun harva ja hidas. Hitaasta ja harvasta saattaisi jopa tulla haulipanos, kun asteroidi hajoaa ilmakehässä.
Olishan se varmaan hienon näköstä katsella jos vaikka metrinkin etäisyydeltä ohittaa Maan pinnan.
Hienon näköistä niin, mutta uskaltaisiko sitä edes näköetäisyyden päästä katsella...?
Ei varmaan. Jos näkee että asteroidi tulee kohti 40 km/s niin silloin kannattaa mennä kellariin suojaan.
Jos suoraan kohti tulee, niin siinä vaiheessa on kyllä aivan sama jäädä vaan ihailemaan. Vastaavaa näkyä ei taatusti tule toiste kokemaan.
Itse ajattelin hypätä asteroidin kyytiin kun se hipaisee maapallukkaa.
Ajattelin kiertää kerran Linnunradan ja palata takaisin.✨🌠🌌
Minä ajattelin laittaa asteroidille kaulapannan ja talutushihnan. Olisi siinä ihmisillä ihmettelemistä kun menisi pubiin kaljalle.
Ilman vahinkoja edellyttäisi, että kappale ei koskisi ilmakehään lainkaan. Eli reilun sadan kilometrin etäisyys tarvittaisiin, lentoradan lähimmässä pisteessä. Mutta tämä ei tietenkään ole vastaus siihen kysymykseen, että mikä on riittävä lentoradan etäisyys milläkin nopeudella, että maa ei saa suistettua asteroidia omalla vetovoimallaan törmäyskurssille.
Kyllähän se Maan vetovoima imasee jos lähitienoille tulee.
Pakonopeus maasta on noin 11 km/s. Maata lähestyessään asteroidi hieman kiihtyy. Jos nopeus minimietäisyydellä on tuo, niin silloin se vielä ainakin pääsee karkuun. Jos ohitus tapahtuu meren yllä ja korkeus meren pinnasta on vaikkapa 25 km (ilma harvaa) ja tulokulma ko. ympyrän tangentin suunnassa, niin päästäisiin ehkä pelkällä "säikähdyksellä".
Yleensä noiden murikoiden nopeus on kuitenkin noin 3-kertainen, joten ohitus onnistuisi lähempääkin, mutta törmääminen ilmakehään mutkistaa tilanteen.
"Riippuu aivan asteroidin tiheydestä ja nopeudesta. Nopea ja tiheä asteroidi voi ohittaa lähempää kun harva ja hidas. Hitaasta ja harvasta saattaisi jopa tulla haulipanos, kun asteroidi hajoaa ilmakehässä."
Voisiko eri vaihtoehtoja kokeilla?
Asteroidien ratoja voisi ehkä ohjailla räjähteillä tai rakettimooreilla, että saadaan kurssi käännettyä maata kohti. Nopeuteen ja lähestymiskulmaankin voidaan varmaan vaikuttaa. Toistetaan jokaista eri vaihtoehtoa kymmenen kertaa, niin tästä voimme piirtää käyrän, joka määrittää kyseisten tapahtumien keskiarvon.
Tässä aloittaja.
Unohdetaan kaikki nämä erilaiset mahdolliset nopeusvaihtoehdot ja tulokulmat. Myöskin asteroidin eri koostumukset.
Oletetaan nämä kaikki maksimaalisen oikeaksi, jotta ohitus voisi tapahtua mahdollisimman läheltä.
Olisiko tosiaan mahdollista, että tuommonen asteroidi voisi ohittaa Maan ihan hipaisemalla. Ettei Maan vetovoima kaappaa sitä. Ja vieläpä voisimme ihailla tuota tapahtumaa.
Tietenkin tämmönen on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta silti mahdollista , (ehkä). Miksi aina joko osuu, taikka ei osu? Onko ikinä mennyt tosi läheltä? Voiko edes mennä tosi läheltä johtuen Maan vetovoimasta?
"Onko ikinä mennyt tosi läheltä? Voiko edes mennä tosi läheltä johtuen Maan vetovoimasta?"
Seuraavassa eräs viimeaikojen lähiohituksista:
https://www.nasa.gov/feature/jpl/tiny-asteroid-buzzes-by-earth-the-closest-flyby-on-record
(Ei vastaa suoraan em. kysymyksiin, mutta antanee osviittaa siihen miten on usein käynyt pienten asteroidien lähiohituksissa)
Unohdetaan vielä ilmakehäkin. Silloin suotuisasti pallon tangentin suunnassa nopeudella 7.9 km/s tuleva murikka jäisi kiertämään ideaalista palloa pintaa pitkin "viistäen". Suuremmalla nopeudella tuleva voisi "sipaista" ja karata tiehensä.
Aika teoreettista tämä maapallon uuden kiertolaisen (10 km halkaisija) kyseisellä tavalla saaminen todellakin on. Maapallon vetovoima voisi repiä kyseisen kiertolaisen melko nopeasti hajalleen.
Oma mielipiteeni on että kyseinen tapahtuma voisi olla todennäköinen korkeintaan kerran miljardin vuoden aikajaksolla.
Tuolta https://tieku.fi/menneisyys/dinosaurus/uudet-loydot-kertovat-hirmuliskojen-tuhosta-hetki-hetkelta löytyy juttua asteroidista, joka ei mennyt ohi.
-Tutkimuksessa simuloitiin planeettojen painovoiman vaikutusta asteroidivyöhykkeen asteroideihin satojen miljoonien vuosien aikana.
-Laskelmat osoittivat, että kookas asteroidi joutuu törmäyskurssille Maan kanssa noin 250 miljoonan vuoden välein.
Voisihan kookas asteroidi ilmestyä muualtakin kuin asteroidivyöhykkeeltä. Netistä löytyi sellainenkin sitkeästi toistuva väittämä että vaeltelevia tähtiä olisi ohittamassa Aurinkoa "läheltä" keskimäärin n. 50 miljoonan vuoden välein (ja joku niistä voisi tuoda arvatenkin omia asteroideja yms. matkassaan).
Scholzin tähti purjehti aurinkokunnan läheltä n. 70 miljoonaa vuotta sitten. Oli pikkuinen, eikä oletettavasti saanut isompia tuhoja aikaan. Raastoiko se jotain komeetan tapaista liikkeelle Oortin pilvestä, siitä ei ole tietoa. Seuraava tiedossa oleva lienee sitten tulossa n. 1,4 miljoonan vuoden kuluttua, on edellistä jnkv. kookkaampi, käväissee peräti Oortin pilvessä ja on siksi kukaties vaarallisempi. (Aikataulua on tarkistettu ja kenties rata-arviotakin korjattu tuon ennusteen jälkeen ainakin kertaalleen. En välttämättä löytänyt läheskään uusinta tietoa. Ks. Gliese 710)
asteroidivyöhykkeen asteroidit eivät ole niin vaarallisia kuin kauempaa tulevat komeetat. Niiden vauhti voi olla niin suuri, että törmäysenergia on valtava. Tällainen komeetta tuhosi dinosaurukset osaltaan.
Tv:n avaruussarjassa kerrottiin, että kotigalaksiaan kiertäessään aurinko(kunta)mme mutkittelee ylös-alas Linnunradan "ratatasoon" nähden. Aina kun aurinkokunta kulkee tämän tason läpi (olikohan 10 miljoonien vuosien syklillä?) asteroidi tms. murikka saattaa häiriintyä sen verran että harhautuu uusille poluille. Viimeksi tämä läpäisy kuulemma on tapahtunut muutama miljoona vuotta sitten, joten karkulaisia voi olla matkalla.
Nopeus ja kohtaamiskulma ratkaisee.
Mikä kohtaamiskulma, sehän menisi tangentilla ohi?