Joulukuun alussa 2021 kiertävä observatorio TESS löysi pienen mutta erittäin tiheän Marsin kokoisen eksoplaneetan läheisen GJ 367 -tähden läheisyydestä. Tämä löytö pakotti tutkijat tutkimaan aiemmin tutkimattomia tietoja Pioneer- ja Voyager-avaruusluotaimista sekä Kepler-teleskoopista, joka lopetti toimintansa v. 2018.
Pioneer 10 matkusti ensimmäisenä ulompaan aurinkokuntaan ja ylitti asteroidivyöhykkeen. Saadut tiedot saivat tutkijat kuitenkin uskomaan, että aurinkokunta on epävakaa, ei valmis, on kehityksensä jossain käännekohdassa, joka voi päättyä katastrofiin. Jo 1700-luvun tähtitieteilijät olettivat, että täällä pitäisi olla enemmän planeettoja.
Pioneer-10:n lennon jälkeen asteroidivyön läpi oletettiin, että vyö oli "rakennusmateriaalien jäänteitä yleiseltä rakennustyömaalta". Tai Ceres ja Pallas, jotka sijaitsevat asteroidivyöhykkeellä, ovat paloja tuhoutuneesta Phaethon-planeettasta. Jos planeettojen määrä vaihtelee ja niiden sijainti on epävakaa, se voi uhata globaaleilla katastrofeilla.
Tieto hälytti tutkijoita, mutta vahvistusta tai kumoamista vaadittiin. Tätä varten oli tarpeen tutkia aurinkokunnan ulkopuoliset planut.
Voyager 1 ja 2 ovat tuoneet selkeyttä osoittamalla heliosfäärin olemassaolon ja sen vaikutuksen planeetan merkittäviin lämpötilan muutoksiin viimeisen 12.000:n vuoden aikana. Vielä oli tarpeen ymmärtää, mikä asema aurinkokunta on maailmankaikkeudessa ja onko sen laajuudessa samanlaisia järjestelmiä.
Mutta nämä tiedot eivät riittäneet, tarvittiin enemmän tietoa siitä, mikä maapalloa lähimmässä avaruudessa ympäröi.
Kepler-avaruusobservatorio aloitti v. 2009. Tehtävänä oli etsiä Maan kaltaisia planuja asuttavalta vyöhykkeeltä ja tutkia planujärjestelmien monimuotoisuutta yleisesti. Oli myös lakettava kiertoradan muotoja ja kokoja, sekä havaita muita kohteita löydetyistä järjestelmistä.
10:n vuoden aikana NASAn observatorio on vahvistanut yli 2600:n eksoplaneetan olemassaolon; he myös olettivat, että eksoplanu, jolla on suht asuttavat olosuhteet, voi olla vähintään joka kolmannen tähden lähellä. Keplerin kehittäjän Jesse Dotsonin mukaan tämä opetti ihmiskunnan katsomaan yötaivasta uudella tavalla.
Ensimmäinen Keplerin tietopaketti johti tutkijat hämmennykseen. Odottamaton johtopäätös oli, että aurinkokunta on poikkeama muiden avoimien planujen taustalla. Jos aikaisemmat tiedemiehet olivat varmoja, että suurin osa eksoplanujärjestelmistä on järjestetty Auringon tapaan, jossa pienet planeetat lähellä keskustaa ja kaasujättiläiset ovat reunalla, nyt heidän oli harkittava uudelleen näkemyksiään.
Keplerin löytämät "kuumat Jupiterit" eivät sijaitse planujärjestelmiensä laitamilla, vaan lähellä tähtiä. Yhdestä systeemistä, joka muistuttaa suunnilleen omaamme, löydettiin tähti Kepler-11, joka on kooltaan ja säteilylämmön määrältään hyvin samanlainen kuin aurinko. Samassa eksosysteemissä oli 6 planua, joista jokainen on useita kertoja suurempi kuin Maa. Niiden kiertoradat ovat kuitenkin epätavallisen pieniä - planeetat ovat hyvin lähellä "Aurinkoaan" ja toisiaan. Samalla ne välttävät keskinäistä vetovoimaa eivätkä törmää, ja pintaa paikallisen tähden polttavalta lämmöltä suojaa tiheä ilmakehä, kuten se olisi joskus voinut olla Venuksella.
Lisäksi tämä kiertoradan "synkroninen tanssi" jatkuu miljoonia vuosia säilyttäen tasapainon. Se, mikä ulkoisesti näyttää kaaokselta, on itse asiassa järjestys, jonka olemassaolon lait eivät ole kovin selkeitä "maan silmälle".
Tästä tutkijat päättelivät, että luottamus aurinkokuntaa koskevaan tietoon on liian kuvitteellista. "Kuumien Jupiterien" lisäksi "Keplerin" ansiosta oli mahdollista löytää myös "vaihtoehtoinen aurinkokunta", Cygnus - Kepler-223 -tähdistössä. Se muistuttaa varhaista aurinkokuntaa.
Jokaisella planeetalla on supermaa, ts. kymmeniä kertoja suurempi kuin planeettamme, mutta sillä on samanlainen rakenne ja luultavasti samanlainen ilmakehän koostumus.
Kaikkien avoimien järjestelmien samankaltaisuus Auringon kanssa on hyvin likimääräistä, mutta on outoa, että kaasujättiläiset eivät ole lähes missään muualla reunalla, kuten Maan tapauksessa, jossa ne pelastavat sen törmäyksistä vaarallisten asteroidien kanssa.
V. 2018 Kepler lopetti viestinnän, mutta tähtitieteilijät jatkoivat kaukoputken lähettämien tietojen analysointia 3:n vuoden ajan. Kävi ilmi, että aurinkokunnan ympyräradat ovat poikkeavia muulle kosmokselle (suuremmassa osassa muista järjestelmistä ne ovat elliptisiä). Tämä poikkeama säästää maan asukkaita äkillisiltä lämpötilan muutoksilta, jotka johtaisivat globaaliin katastrofiin, joka tapahtui muissa maailmoissa.
Toiseksi, tutkittuaan Voyager-lukemat, huomattiin, että aurinkokunnalla myös ainutlaatuinen sijainti galaksissa: keskustähti ja planeetat ovat hajallaan optimaalisella etäisyydellä, ja heliosfääri suojaa asuttuja maailmoja suurilta avaruuskohteilta ja vaarallisemmalta kosmiseöta säteilyltä. Muissa olosuhteissa ei olisi edellytyksiä elämälle maassa.
Pioneer 10 matkusti ensimmäisenä ulompaan aurinkokuntaan ja ylitti asteroidivyöhykkeen. Saadut tiedot saivat tutkijat kuitenkin uskomaan, että aurinkokunta on epävakaa, ei valmis, on kehityksensä jossain käännekohdassa, joka voi päättyä katastrofiin. Jo 1700-luvun tähtitieteilijät olettivat, että täällä pitäisi olla enemmän planeettoja.
Pioneer-10:n lennon jälkeen asteroidivyön läpi oletettiin, että vyö oli "rakennusmateriaalien jäänteitä yleiseltä rakennustyömaalta". Tai Ceres ja Pallas, jotka sijaitsevat asteroidivyöhykkeellä, ovat paloja tuhoutuneesta Phaethon-planeettasta. Jos planeettojen määrä vaihtelee ja niiden sijainti on epävakaa, se voi uhata globaaleilla katastrofeilla.
Tieto hälytti tutkijoita, mutta vahvistusta tai kumoamista vaadittiin. Tätä varten oli tarpeen tutkia aurinkokunnan ulkopuoliset planut.
Voyager 1 ja 2 ovat tuoneet selkeyttä osoittamalla heliosfäärin olemassaolon ja sen vaikutuksen planeetan merkittäviin lämpötilan muutoksiin viimeisen 12.000:n vuoden aikana. Vielä oli tarpeen ymmärtää, mikä asema aurinkokunta on maailmankaikkeudessa ja onko sen laajuudessa samanlaisia järjestelmiä.
Mutta nämä tiedot eivät riittäneet, tarvittiin enemmän tietoa siitä, mikä maapalloa lähimmässä avaruudessa ympäröi.
Kepler-avaruusobservatorio aloitti v. 2009. Tehtävänä oli etsiä Maan kaltaisia planuja asuttavalta vyöhykkeeltä ja tutkia planujärjestelmien monimuotoisuutta yleisesti. Oli myös lakettava kiertoradan muotoja ja kokoja, sekä havaita muita kohteita löydetyistä järjestelmistä.
10:n vuoden aikana NASAn observatorio on vahvistanut yli 2600:n eksoplaneetan olemassaolon; he myös olettivat, että eksoplanu, jolla on suht asuttavat olosuhteet, voi olla vähintään joka kolmannen tähden lähellä. Keplerin kehittäjän Jesse Dotsonin mukaan tämä opetti ihmiskunnan katsomaan yötaivasta uudella tavalla.
Ensimmäinen Keplerin tietopaketti johti tutkijat hämmennykseen. Odottamaton johtopäätös oli, että aurinkokunta on poikkeama muiden avoimien planujen taustalla. Jos aikaisemmat tiedemiehet olivat varmoja, että suurin osa eksoplanujärjestelmistä on järjestetty Auringon tapaan, jossa pienet planeetat lähellä keskustaa ja kaasujättiläiset ovat reunalla, nyt heidän oli harkittava uudelleen näkemyksiään.
Keplerin löytämät "kuumat Jupiterit" eivät sijaitse planujärjestelmiensä laitamilla, vaan lähellä tähtiä. Yhdestä systeemistä, joka muistuttaa suunnilleen omaamme, löydettiin tähti Kepler-11, joka on kooltaan ja säteilylämmön määrältään hyvin samanlainen kuin aurinko. Samassa eksosysteemissä oli 6 planua, joista jokainen on useita kertoja suurempi kuin Maa. Niiden kiertoradat ovat kuitenkin epätavallisen pieniä - planeetat ovat hyvin lähellä "Aurinkoaan" ja toisiaan. Samalla ne välttävät keskinäistä vetovoimaa eivätkä törmää, ja pintaa paikallisen tähden polttavalta lämmöltä suojaa tiheä ilmakehä, kuten se olisi joskus voinut olla Venuksella.
Lisäksi tämä kiertoradan "synkroninen tanssi" jatkuu miljoonia vuosia säilyttäen tasapainon. Se, mikä ulkoisesti näyttää kaaokselta, on itse asiassa järjestys, jonka olemassaolon lait eivät ole kovin selkeitä "maan silmälle".
Tästä tutkijat päättelivät, että luottamus aurinkokuntaa koskevaan tietoon on liian kuvitteellista. "Kuumien Jupiterien" lisäksi "Keplerin" ansiosta oli mahdollista löytää myös "vaihtoehtoinen aurinkokunta", Cygnus - Kepler-223 -tähdistössä. Se muistuttaa varhaista aurinkokuntaa.
Jokaisella planeetalla on supermaa, ts. kymmeniä kertoja suurempi kuin planeettamme, mutta sillä on samanlainen rakenne ja luultavasti samanlainen ilmakehän koostumus.
Kaikkien avoimien järjestelmien samankaltaisuus Auringon kanssa on hyvin likimääräistä, mutta on outoa, että kaasujättiläiset eivät ole lähes missään muualla reunalla, kuten Maan tapauksessa, jossa ne pelastavat sen törmäyksistä vaarallisten asteroidien kanssa.
V. 2018 Kepler lopetti viestinnän, mutta tähtitieteilijät jatkoivat kaukoputken lähettämien tietojen analysointia 3:n vuoden ajan. Kävi ilmi, että aurinkokunnan ympyräradat ovat poikkeavia muulle kosmokselle (suuremmassa osassa muista järjestelmistä ne ovat elliptisiä). Tämä poikkeama säästää maan asukkaita äkillisiltä lämpötilan muutoksilta, jotka johtaisivat globaaliin katastrofiin, joka tapahtui muissa maailmoissa.
Toiseksi, tutkittuaan Voyager-lukemat, huomattiin, että aurinkokunnalla myös ainutlaatuinen sijainti galaksissa: keskustähti ja planeetat ovat hajallaan optimaalisella etäisyydellä, ja heliosfääri suojaa asuttuja maailmoja suurilta avaruuskohteilta ja vaarallisemmalta kosmiseöta säteilyltä. Muissa olosuhteissa ei olisi edellytyksiä elämälle maassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jatkuu...
Optimistiset tutkijat uskovat, että kaikkia Pioneerin, Voyagerin ja Keplerin löytämiä aurinkokunnan poikkeavuuksia ei täysin ymmärretä, ja ne vaativat tarkkailua. Pessimistiset tähtitieteilijät, jotka ovat tutkineet luotain- ja teleskooppitietoja, ovat vakuuttuneita, että elämä maapallolla on poikkeus. Tämä on vain olosuhteiden yhdistelmä, ja aurinkokunnan asema on epävakaa, ja vuosituhansien kuluttua se ilmenee jotenkin.
Kepler-tehtävä on tullut päätökseen, sen kehittäjä William Boruki kutsui sitä portiksi avaruuteen, joka on avautunut ihmiskunnalle. Jatketun Kepler-tehtävän, joka kestää ensi vuoden syyskuuhun asti, pitäisi antaa tarkempaa tietoa Maan kaltaisista ja teoriassa asumiskelpoisista eksoplaneetoista. Ja on mahdollista, että ajatusta lähimmistä maailmoista ja mahdollisista "naapureista" on muutettava uudelleen.
Lähde (josta IL on varoittanut, voi mennä "kasetti jumiin"...)
https://life.ru/p/1460701?utm_source=smi2_agr&utm_term=84683