-Tutkijoiden mukaan valtamerten 2 000 metriä syvä pintakerros, jossa lämpeneminen pääasiallisesti tapahtuu, imi viime vuonna itseensä uutta lämpöenergiaa 14 tsettajoulea.
https://yle.fi/uutiset/3-12266797?origin=rss
Uutisessa mainitun 2000 m vesikerroksen lämpötila nousee 0.005 C vuodessa. Tähän tarvittava teho koko pallon pinnalle referoituna on 0.45 W/m2. Se on 45 % nykyisen hiilidioksidipitoisuuden pakotetehosta ( 1.9 W/m2).
https://yle.fi/uutiset/3-12266797?origin=rss
Uutisessa mainitun 2000 m vesikerroksen lämpötila nousee 0.005 C vuodessa. Tähän tarvittava teho koko pallon pinnalle referoituna on 0.45 W/m2. Se on 45 % nykyisen hiilidioksidipitoisuuden pakotetehosta ( 1.9 W/m2).
Vastaukset 11
Vanhimmat
– Lämpeneminen jatkuu ja merten lämpösisältö kasvaa aina siihen saakka, kunnes ilmastopäästöt on saatu loppumaan.
Tämän kaikki jo tiesimmekin.
Syvien vesien "imu" ja sekoittumisilmiöt aiheuttavat sen, että välillä lämpeneminen voi näyttää loppuneen. Siksi on syytä katsoa pitkiä trendejä.
Wiki:
Valtamerten keskilämpötila on vain 3,9 °C. Vaikka merenpinnassa vesi voi olla lämmintä, syvällä on suuria kylmän veden kerroksia, jotka pitävät merten keskilämpötilat alhaisina. Pintavesien lämpötila on keskimäärin 17,4 °C; tropiikissa se on 27–28 °C ja napaseuduilla −1...−2 °C. Meriveden pohjaveden lämpötila on noin 0 °C.
Meriveden jäätymispiste on noin −1,9 °C. Se, että jäätymispiste on alle nollan asteen, johtuu merivedessä olevista suoloista ja mineraaleista.
Valtamerien vesi on kerrostunutta. Pintavesi ulottuu meren pinnasta noin 200 metrin syvyyteen. Se on tropiikissa yli 25 asteen lämpöistä ja napaseuduilla nollan tuntumassa. Pysyvä termokliini ulottuu kilometrin syvyyteen asti, ja kylmä syvän veden kerros on sen alapuolella noin neljään kilometriin asti mutta ei meren pohjaan. Meren pohjan kanssa kontaktissa on pohjavesi, joka on kaikkein raskainta merivettä.
Jos merivesi lämpiäisi vain pinnalta, niin lämpenemisvauhti olisi paljon nopeampaa. Mutta silloin lämpeneminen myös hiipuisi lämpötilan nousun myötä nopeammin, koska lämpeneminen "syö" pakotteen.
Toinen virkkeesi ei tainnut pitää paikkaansa. Vai ymmärsinkö sen väärn? Minkä lämpeneminen hiipuisi nopeammin?
Jos merivesi lämpenisi vain pinnasta, ilmakehän lämpeneminen kiihtyisi huomattavasti. Kun meren pinnan ja ilman lämpötilaero pienenee, yhä vähemmän lämpöä siirtyisi veteen. Nyt kun vesi lämpeää syvältä, sen kokonaislämpökapasiteetti on suuri ja se kykenee vastaanottamaan paljon suuremman lämpömäärän ilmasta.
Ilmakehän lämpökapasiteetti on vain noin 1/1000-osa merien lämpökapasiteetista, joten pelkän ilman lämmittäminen kävisi nopeasti ja sitten lämpeneminen loppuisi.
Ilmaston globaalin lämpenemisen suhteen olisi paska lentänyt ropeliin jo ajat sitten jos Maapallon valtamerten pinta-ala olisi pienempi tai niitä ei olisi ollenkaan.
Valtamerten ilmaston ääri-ilmiöitä tasaava vaikutus on todella huomattava, kuten jo "mannerilmastosta" kaukana meristä voimme havaita.
Onneksi meillä on ihan normaali maapallo ja paska lentää propeliin jos alarmisti se sinne heittää.
Toivottavasti alarmisti suuntaa ropelinsa ihan omaan pärstäänsä.
Tuo 2000 metriä on tärkeä lukekema. Se on ihan yhtä tärkeä on ilmastonmuuttajien 30 vuotta..
Eli psskaa jälleen palstalla.
Onpa niillä tarkat mittarit. Tosiasia kuitenkin on, että historiasta ei löydy vertailukelpoista mittausdataa. Nykyisiä argopoijumittauksia on tehty n. 20 vuotta ja niitäkin poijuja on hyvin harvassa tuolla merissä. Aika pitkälti merien lämpösisältö on pelkkää arvaustiedettä.
" 14 tsettajoulea"
Johan siinä valahtaa viheridealistille huonot housuun.