Olen katsonut tv:stä avaruutta käsitteleviä ohjelmia, esimerkiksi nyt viimeksi Uljas universumi -sarjaa. Tässä ohjelmassa kaikki avaruuden ilmiöt esitetään hyvin amerikkalaistyylisesti - mahtipontisesti, dramaattisesti ja toisaalta suuresti yksinkertaistettuna. Joka välissä kuitenkin vilahtelee sanoja kuten ehkä, mahdollisesti, arvellaan, oletetaan, ja universumin tapahtumille esitellään useita vaihtoehtoisia syitä ja tapahtumaketjuja.
Tiedämmekö oikeasti VARMUUDELLA mitään oman aurinkokuntamme ulkopuolelta? Tai aurinkokunnastammekaan? Emmehän me tunne vielä kunnolla edes lähintää murikkaa, omaa kuutamme, josta jatkuvasti selviää uusia asioita. Tai edes omia valtameriämme, joiden syvyydet ovat enimmäkseen tutkimattomia.
Esimerkiksi Linnuradan keskellä sanotaan olevan massiivinen musta aukko, mutta onko tämä lopulta vain teoria vai 100% fakta? Kukaan ei kai ole sitä nähnyt tai tietäisi miltä sen kuuluisi näyttää, jos yleensäkään miltään. Ihmiskunta tutkii avaruutta luotaimin, tutkin, teleskoopein ja anturein, mutta osaammeko varmasti tulkita oikein kaikkea näkemäämme ja rekisteröimäämme? Jospa avaruus toimiikin aivan toisin kuin olemme kuvitelleet, tai toiminta on jopa kaoottista ja täysin ennalta-arvaamatonta?
Tiedämmekö oikeasti VARMUUDELLA mitään oman aurinkokuntamme ulkopuolelta? Tai aurinkokunnastammekaan? Emmehän me tunne vielä kunnolla edes lähintää murikkaa, omaa kuutamme, josta jatkuvasti selviää uusia asioita. Tai edes omia valtameriämme, joiden syvyydet ovat enimmäkseen tutkimattomia.
Esimerkiksi Linnuradan keskellä sanotaan olevan massiivinen musta aukko, mutta onko tämä lopulta vain teoria vai 100% fakta? Kukaan ei kai ole sitä nähnyt tai tietäisi miltä sen kuuluisi näyttää, jos yleensäkään miltään. Ihmiskunta tutkii avaruutta luotaimin, tutkin, teleskoopein ja anturein, mutta osaammeko varmasti tulkita oikein kaikkea näkemäämme ja rekisteröimäämme? Jospa avaruus toimiikin aivan toisin kuin olemme kuvitelleet, tai toiminta on jopa kaoottista ja täysin ennalta-arvaamatonta?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tieteeseen ja sen tekoon kuuluu epävarmuus sekä vaihtoehtoisten selitysten etsintä. Varsinaisia faktoja tieteessä on melko vähän.
https://urly.fi/LhG
Tiede ei ole uskonto, mikä on uskontojen sanastoon ja "todisteluun" tottuneelle toisinaan erittäin vaikea ymmärtää.
Omasta ja valtaväestön mielestä tiede antaa kuitenkin uskontoja oikeamman, "todemman" kuvan meitä ympäröivästä maailmasta ja sen ilmiöistä, mutta onhan tämäkin falsifioitavissa, kunhan joku vaan tekee sen lyömällä todisteet tiskiin. ; )
Puhut kai nyt lähinnä juuri avaruustieteestä, sillä kai esim. fysiikan ja kemian "faktoja" ainakin täällä maapallon oloissa on aika hyvin pystytty todentamaankin?
Tämän aloituksessa mainitun ohjelman ongelma on ehkä siinä, että se esittää jo todennettuja ja yleisesti hyväksyttyjä avaruuden ilmiöitä surutta sekaisin varmaan aika mielikuvituksellisten teorioiden kanssa. Tällainen maallikko menee siinä helposti sekaisin, eikä enää oikein tiedä mihin luottaa.
Kyllähän tiede toimii täällä maan päällä ihan samoin kuin tuolla ylhäällä olevien suhteen, vaikka tiedämme enemmän paikallisista ilmiöistä kuin kaukana tuolla valovuosien päässä tapahtuvista.
"Melkein" faktana voi pitää esimerkiksi sitä, että valo heijastuu l. "taittuu" useimmissa valoa läpäisevissä aineissa, kuten lasissa ja nesteissä. Richard Feynman sitten osoitti kvanttielektrodynamiikan teorioin, ettei valo välttämättä taivukaan, vaan väliaineessa ja aineiden rajapinnoissa valon ns. todennäköisyysamplitudin vaihe muuttuu, jolloin fotoni singahtaa todennäköisimmin senhetkisen todennäköisyysamplitudinsa osoittamaan suuntaan.
"Periaatteessa" fotoni voi heijastua aivan mihin suuntaan tahansa, mikä on tyrmistyttänyt tiedemiehiä jo pitkään. ; )
Aivan kuten newtonilaisessa mekaniikassa, niin optiikassakin ikivanhat kaavat taitekertoimineen edelleen toimivat, kunnes mennään todella tarkkoihin mittauksiin ja/tai hiukkastasolle, jolloin kaavat vaihtuvat suhteellisuusteorian ja kvanttielektrodynamiikan vastaaviin.
Murkuloiden ominaisuuksia työpöydällä toki voitaisiin mittailla myös suhtiksella ja QED:llä, mutta se olisi hyttysen ampumista tykillä. Ei kaksi metriä hamekangasta mitata mikrometrillä. ; )
Havaittujen avaruuden ilmiöiden tulkinta perustuu juurikin tunnetun fysiikan ja kemiankin faktoihin. Silti avaruus yllättää, koska siellä on olosuhteita, jonka kaltaisia missään labroissa ei ole saatu luoduksi. Yleensä nämä yllätyksetkin saavat selityksensä ennemmin tai myöhemmin.
Tarkoittanee että kun tietämys universumista joskus täydentyy, niin joudumme ehkä vielä muuttamaan tai ainakin päivittämään nykyisiä fysiikan ja kemian oppejamme?
Ulkoavaruus on kuin valtava laboratorio, missä tapahtuu paljon suurempia tapahtumia fysiikan äärirajoilla olosuhteissa, jotka ovat ihmisen teknologian saavuttamattomissa. Jo läheinen Aurinko tuottaa fission "ihan itsekseen", minkä toteuttaminen hallitusti maan päällä muutamaksi sekunniksi on vaatinut sadoilta tutkijoilta kymmenien vuosien työpanoksen ja miljardeja euroja.
Ei puutu kuin mittalaitteet, ja uteliaan ihmisen velvollisuutena on kiikuttaa tutkimusvehkeitä sinne, missä tapahtuu. ; )
Kyllä ilmastonlämpenemistieteessä on ehdottomia totuuksia jotka on valmiiksi kiveen hakattu oikein konsensuksen kera.
Ilmastonlämpenemistiede ei tietenkään ole mikään uskonto.
Aika huvittavaa, että uskovaiset pyrkivät esittämään tieteen tai jonkin tieteiden osa-alueen uskontona, jotta osaisivat kivittää sitä tuntemillaan uskonnollisilla termeillä. ; )
Asiallista kritiikkiä tieteitä kohtaan eivät fundamentalistit pysty esittämään, koska eivät asiaa tunne, eivätkä edes sanastot natsaa.
Teknisesti ottaen painovoima on se, joka pakottaa aineen fuusioitumaan. Maan päällä fuusio pitää luoda valtavan lämpötilan avulla, koska Auringon ytimen tiheyttä vastaavaa ympäristöä ei tietenkään voida toteuttaa. Auringon ytimen lämpötila on noin 15 miljoonaa astetta, kun taas esim ITER tuotaa fuusion noin 100 miljoonalla asteella, mutta aineen tiheys on hyvin pieni. Itse asiassa fuusio on saatu toimimaan paljon pidemmäksi aikaa kuin muutamaksi sekunniksi, mutta reaktoriin pitää syytää enemmän energiaa kuin se tuottaa.
Johtuisiko siitä, että he itsekin häpeävät uskontoaan. Ei kai muuten uskontosanaa yritettäisi käyttää pilkkasanana?
Fundamentalistille on "väärä" uskonto tai oikean uskonnon harjoittaminen "väärin" pilkkaa itsessään, jumalanpilkkaa.
Tiede on sekulaaria, uskonnotonta ja jumalatonta, vaikka monet tieteen harjoittajat sinänsä ovatkin uskonnollisia, mikä mielestäni on hämmästyttävää ihmismielen notkeutta pitää aivan eri arvopohjat erillään samassa päässä.
Aivan kaikki eivät siihen pystykään, mutta uskonnon ja tieteen yhdistämisestä syntyykin kelvotonta uskontoa ja ala-arvoista tiedettä.
"Aivan kaikki eivät siihen pystykään, mutta uskonnon ja tieteen yhdistämisestä syntyykin kelvotonta uskontoa ja ala-arvoista tiedettä."
Onko joku ihan oikeasti tuommoistakin tuottanut? Et kai yritä vihjata jonnekin ilmastotieteen suuntaan?
Aika hyvä heitto, sillä heti tuli mieleen tieteen teosta eksynyt onneton sielu, tohtori Roy Spencer, joka ei ole saanut mielessään vellovaa ristiriitaa ojennukseen, vaan on nyt pahasti hakoteillä saamatta tunnustusta sen enempää tieteen kuin uskontojenkaan edustajilta.
Minulle taas tuli mieleen kaikkien ennustajaeukkojen isoäiti James Hansen, joka ei arvostusta kovin paljon saanut kongressissa tekemistään ennusteluista.
Onko esimerkiksi ajan hidastuminen painovoiman tai nopeuden vaikutuksesta fakta vai oletus?
Eli käykö kello eri nopeudella esimerkiksi Kuussa ja Maassa? Kuussa on heikompi painovoima, mutta kuu vastaavasti liikkuu maata suuremmalla nopeudella, koska se ehtii kiertää maapallon ympäri 12 kertaa siinä sivussa kun se kiertää auringon ympäri kerran. Ilmeisesti kuun nopeusero maahan näden on jotain 3300 km/h tasoa, jolla nopeuserolla kuu saa kierrettyä maapallon noin kuukaudessa.
Niin kuussahan on maata pienempi painovoima ja suurempi nopeus, joten kuu on maata vanhempi kun aika siellä kuluu nopeammin kuin maassa?
Aikadilataatio on moneen kertaan todennettu fakta. Sama koskee gravitaation vaikutusta. Yksi esimerkki, millä sitä todennetaan päivittäin, on GPS järjestelmä. Ilman einsteinlaisia korjauksia, GPS alkaisi nopeasti näyttää sekulia.
Kyllä se on kylmä fakta, joka voidaan helposti mitata. GPS tai mikä tahansa muu satellittinavigaatio ei toimi oikein, jos aikadilataation vaikutusta ei korjata. GPS satellitin ja maanpinnan välille syntyy millisekuntien aikaero, joka johtuu maanpinnan ja satellitin liikeestä toisiinsa nähden. Ja koska satelliittinavigaaatio perustuu ajan mittaamiseen, myös paikanmääritys menee pieleen kilometrikaupalla jo yhdessä päivässä.
Kello käy eri tahtiin Kuussa ja Maassa, mutta näillä nopeuksilla ja massoilla ero ei ole merkittävä. Sen sijaan jos menet supermassiivisen mustan aukon kiertoradalle, aikadilataation vaikutus on jo huomattava. Oma aikasi hidastuu ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta. Tämä on suhteellisuusteorian perusjuttu.
Aikadilataation todentamiseksi ei tarvitse mennä Kuuhun asti. Myös pöydälläsi oleva tarkka kello kaäy eri aikaa kuin lattialla oleva kello. Juuh, ero ei ole suuri, mutta massa vaikuttaa ihan maan päälläkin yleisen suhteellisuusteorian mukaisesti.
Kyllä, aikaerot on voitu mitata supertarkoilla atomikelloilla niinkin pienillä nopeuksilla ja korkeuseroilla kuin 30cm ja 40km/h. Toki aikaero on nanosekuntien luokkaa.
Kuu on kiertänyt maata vuosimiljardien ajan, mikä vuosi siellä nyt on? Paljonko aikaeroa on tullut tuolla painovoima ja nopeuserolla esimerkiksi viimeisen miljardin vuodena aikana. onko se sekunnin osia, sekunteja, tunteja, vuorokausia, kuukausia vai vuosia? Itse en ole hahmottanut edes mittakaavaa tässä asiassa. Mutta tähtitieteilijöiltä ilmeisesti saa nanosekunnin tarkan vastauksen?
Häiriintyykö atomikellon tarkkuus nopeudesta tai painovoimamuutoksista, vai muuttuuko aika?
Yleinen suhtis kertoo, että aika muuttuu. Mitä muuta tarvitset? Ai, no pitää sun ymmärtää matematiikkaa.
Se on iso. Siis tosi iso.
Hieno ohjelma "Uljas universumi", How the universum works?
Ilmiö, minkä kommentoija on havainnut johtuu siitä, että mitä enemmän tiede asioita tutkii ja niistä uutta tietoa saa, sitä suuremmaksi kasvaa tietämyksen rajapinta tietämättömyyteen. Tämä on paradoksi, eli tunnemme tietävämme koko ajan vähemmän uusista asioista, koska uudet löydöt herättävät aina enemmän uusia kysymyksiä kuin, mihin vanhaan kysymykseen saatu vastaus on vastannut.
Ei me olla saatu kaikkea tietoa näin nopeassa ajassa, aikaa avaruuden rajoitukset antavat. Hitaat liikkumisvälineet ja tutkimuksissa käytettävät laitteet.
Aika on mennyt edellä sitä kauemmaksi mitä kauempaa tutkimme.
Olemme avaruudessa omalla linnunradallamme galaksimme laidalla omana aurinkokuntana. Tutkiessamme taivasta, näemme, jokapuolella maapalolta tähtijä ja niiden takaa galakseja ja galaksi ryhmiä loputtomiin tuntumalla. Sata miljardia valovuotta halkaisijaltaan tunnetun pallon sisäpuolelta.
Paljonhan sitä tietoa varmaankin on, mutta niinkuin sanottu työt ovat vasta alkuvaiheessa.
Kakki ovat vaudissa. Maa pyörii aksensa ympäri vuorokaudessa, auringon ympäri vuodessa. Aurinkokunta 240km/s nopeudella, galaksin mustanaukon ympäri ja kun ympyrän halkaisija on lähes satatuhatta valovuotta, menee aikkaaki, 240miljoonaa vuotta kierros. Galaksimme nopeus paljon suurempi liikkuessa avaruuden halki muiden kalaksien tapaan.
Ei muista galakseista tiedetä paljon mitään. Se unohtuu koko ajan. Minä tiedän, että galakseissa on neljän tasoisia tietoisten olentojen valtakuntia. Maapallon taso on se toiseksi matalin.
Tähtitiede ei tiedä kuin sen, mitä kaukoputkilla näkee, siis vain vähän fysiikasta. Ja logiikasta tiedetään, että kaikkeudella ei ole alkua. Alku on siis jollakin osauniversumilla vaan.
Mistä minä tiedän? Täytyy ilmeisesti ylittää luonnontiede ja siirtyä päättelyihin kaikesta tiedosta. Filosofia, historia, uskonnot, kaikki. Maailmankatsomukset.
Vai että oikein tiedät?
Voi.Jeesus.Sentään.Että.Olet.Sekaisin.
Looginen totuus. Niistä ovat kaikki samaa mieltä. Jos ei ole, ei ole looginen, silloin ajattelee väärin.
Tässä Uljas universumi -ohjelmassa vilahti kommentoijan tittelinä Planetary protection engineer. Piti oikein guuglailla mikä se sellainen on: vastaa siitä etteivät maan ulkopuoliset paikat (esim. Mars) saastu maan organismeista. Ja päinvastoin. Työpaikkailmoituksessa palkka Nasalla tais olla kuusinumeroinen.
Se, että suhtautuu ilmaston muutosta aiheuttaviin tekijöihin varauksella, ei pitäisi olla mitenkään hämmentävää - päin vastoin. Ilmastojärjestelmä on monimutkaisuudessa lähinnä iso kysymysmerkki. Miten silloin voidaan varmuudella nimetä yksi pääasiallinen ilmaston muutokseen vaikuttava tekijä? Se vaatii lujaa uskoa. Ilmastoskeptikoille ei kuitenkaan riitä pelkkä usko. Näin isojen asioiden kyseessä ollessa pitäisi perustaa päätökset faktaan.