Mielestäni nykyfilosofialla on vain yksi ja ainoa funktio: Tuottaa mystisistä juuristaan irroitettu uusi tieteen koetellun maailmankuvan päällä lepäävä uskonto.
"Mystisistä juuristaan irroitettu" ei tarkoita filosofisesti että jotain varsinaisesti uutta olisi keksittävä. Kaiken inhimillisen toiminnan syntysija on mystinen - uskonnot olivat ennen tiedettä (tai ne kulkivat aluksi käsi kädessä). Vasta myöhemmin tiede ja uskonto ovat erityneet omiksi varsikseen jotka johtavat kuitenkin samoihin totuuksiin ja samaan historiaan.
Nyt on kaiketi todennettu että tiede on se joka on vienyt voiton - joka on formaalimpaa, universaalimpaa, toimii kulttuurista toiseen. Toisaalta tiede ei ole kaikkivoipa - siltä puuttuu uskontojen mahdollisuudet, yhteisölliset piirteet - tiede itsessään ei luo tavoitteita maailmalle kun taas uskonnot ovat erittäin hyviä siinä.
Eikö tällöin näiden "viimeisten aikojen filosofien" tehtävä olekin nostaa kruunu tieteen päälle, antaa tieteen synnyttää uusi uskonto jolla korvataan ne puutteet joita tiede henkisesti ei ihmisille tarjoa?
Filosofit; Eikö olisi aika etsiä/kehittää maailman järkevin uskonto? Ihmiset yhteen kokoava filosfinen voima joka perustuu - muttei rajoitu - tieteeseen?
"Mystisistä juuristaan irroitettu" ei tarkoita filosofisesti että jotain varsinaisesti uutta olisi keksittävä. Kaiken inhimillisen toiminnan syntysija on mystinen - uskonnot olivat ennen tiedettä (tai ne kulkivat aluksi käsi kädessä). Vasta myöhemmin tiede ja uskonto ovat erityneet omiksi varsikseen jotka johtavat kuitenkin samoihin totuuksiin ja samaan historiaan.
Nyt on kaiketi todennettu että tiede on se joka on vienyt voiton - joka on formaalimpaa, universaalimpaa, toimii kulttuurista toiseen. Toisaalta tiede ei ole kaikkivoipa - siltä puuttuu uskontojen mahdollisuudet, yhteisölliset piirteet - tiede itsessään ei luo tavoitteita maailmalle kun taas uskonnot ovat erittäin hyviä siinä.
Eikö tällöin näiden "viimeisten aikojen filosofien" tehtävä olekin nostaa kruunu tieteen päälle, antaa tieteen synnyttää uusi uskonto jolla korvataan ne puutteet joita tiede henkisesti ei ihmisille tarjoa?
Filosofit; Eikö olisi aika etsiä/kehittää maailman järkevin uskonto? Ihmiset yhteen kokoava filosfinen voima joka perustuu - muttei rajoitu - tieteeseen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Absoluuttinen totuus ei tarvitse länsimaista tiedettä eli tiedegurujamme selittämään itseään.
Absoluuttinen totuus synnyttää Itse Itsensä sille otollisessa maaperässä tieteestä huolimatta.
Pistit ketjun parhaat sanat.
Absoluuttinen totuus on olemassa.
Jokainen sukupolvilöytää siitä pienen lisäpiirteen.
Nykytekniikalla tämä on mahdollista. Eli.
Tiede on uusi uskontomme.
Sinulla on aika vanhanaikainen käsitys filosofian, tieteiden ja uskontojen suhteista.
Filosofian tehtävä on toimia ikäänkuin uskontojen ja tieteiden yläpuolella ja arvioida niitä niin pitkälle kuin rationalisin, logiikan menetelmin on mahdollista. Tieteen suhteen ei pitäisi olla ongelmia, mutta uskonnoissa liikutaan yleensä runsaasti irrationaalisen ajattelun puolella ja sinne filosofia ei saisi mennä. Ja jos filosofisin menetelmin ryhdyttäisiin väsäämään uutta uskontoa, se ei enään olisi mikään uskonto, koska siitä puuttuisivat irrationaalisuudet. Se voisi tyydyttää joidenkin ihmisten maailmankatsomuksellisia tarpeita, mutta useimpien ihmisten asettamiin "perimmäisiin kysymyksiin" se jättäisi vastaamatta. Siksi tavoite on filosofian nahdollisuuksien ulkopuolella. Joskus kauan sitten näiden kolmen ihmisyyden kentän työnjako oli selkiytymätöntä ja esim uskonto esitti tieteen piiriin kuuluvia kysymyksiä. Tämä ei enään toimi. Samoin ihmisten on annettava säilyttää irrationaaliset perustat elämällään, jos me, kuten me useimmat (jos yleensä hieman perusteellisemmin asiota pohdiskelemme), niitä tarvitsemme.
Filosofian tärkeä tehtävä on huolehtia juuri rajoilla olevista asioista, että kukaan ei hyppisi väärälle puolelle rationaalisuutta. Se on hyvin haastavaa.
"Ja jos filosofisin menetelmin ryhdyttäisiin väsäämään uutta uskontoa, se ei enään olisi mikään uskonto, koska siitä puuttuisivat irrationaalisuudet."
Väitän että filosofian irrationaalisuus on mahdollista, sen ei tarvi tuottaa menninkäisiä tai muita fantasioita vaan riittää että filosofi löytää perusteettoman asian johon uskoa - tai ainakin johon hän saa toiset uskomaan vaikka itse ymmärtäisikin rationaalisen syyn.
Moni uskonnollinen asia loppujen lopuksi ajaa jotain rationaalista päämäärää vaikka uskonnon jäsenet eivät sitä ehkä tiedostakaan. Heille mystisyys on tapa toteuttaa tuo rationaalisuus ilman että heidän tarvii sitä ymmärtää. Nähdäkseni tämä on "filosofisen uskonnon" perustavaa laatua oleva kulmakivi. Se voi esittäytyä dualistisesti rationaalisena toimintna sekä mystisenä tarkoituksena ilman kyseenalaistamisen rasitetta.
Ymmärrän kyllä huolesi filosofian roolista... Tosin itse näen sen niin että filosofia ei ole muuta kuin työkalu toisten joukossa ja jos haluan maailman järkevimmän uskonnon niin silloin valitsen parhaan työkalun siihen.
"Se voisi tyydyttää joidenkin ihmisten maailmankatsomuksellisia tarpeita, mutta useimpien ihmisten asettamiin "perimmäisiin kysymyksiin" se jättäisi vastaamatta."
Luultavasti maailman järkevin uskonto todellakin joutuisi sanomaan joihinkin asioihin "Me emme tiedä. Kenties saamme joskus selville. - Voimme kuitenkin olettaa että..." - Tietenkään tämä ei lämmitä kysyjää mutta ehkäpä kysyjä ymmärtää sen kautta että maailman järkevin uskonto on todellakin sitä mitä se väittää olevansa.
" Joskus kauan sitten näiden kolmen ihmisyyden kentän työnjako oli selkiytymätöntä ja esim uskonto esitti tieteen piiriin kuuluvia kysymyksiä. Tämä ei enään toimi."
Ehkäpä maailman järkevin uskonto toimiikin synteesinä näiden asioiden välillä? Ymmärtääkseni uskontokunnat usein haluavat tieteeltä ennenkaikkea lisäväriä itselleen - eivät niinkään tieteen itsenstä takia vaan oman uskottavuutensa? Toimimalla tieteen päällä - ilman vaatimusta oman uskonnollisen identiteetin säilyttämisestä - on maailman järkevin uskonto vapaa yhdestä uskontojen kahleesta ja silti pystyy toimimaan uskontona.
"Samoin ihmisten on annettava säilyttää irrationaaliset perustat elämällään, jos me, kuten me useimmat (jos yleensä hieman perusteellisemmin asiota pohdiskelemme), niitä tarvitsemme."
Ehdottomasti. Ehkä maailman järkevin uskonto voi luoda kielen ja kategorisoinnin individualistisille uskoille, pyrkiä yhdistämään näkemyksiä ja saattaa näkemykset vaikuttamaan toisiinsa sellaisessa rakentavassa hengessä jossa kunkin jäsenen spirituaalinen elämä saa vahvistusta?
Tämä ajatus on syntynyt minulle erään uskontokunnan lähetyssaarnaajien työn kautta. He käyvät kotonani usein vierailulla ja keskustelemme näkemyksistä. On hämmästyttäävää kuinka samalla tavalla ajattelemme - usein käytämme asioista vain eri nimityksiä vaikka periaate loppujen lopuksi vaikuttaisi olevan sama. Maailman järkevin uskonto voisi olla juuri individuaalisten uskonjen kohtaus ja -kommunikaatiopaikka.
Ehkäpä sana "Uskonto" on hiukan ontuva sen suhteen mitä tarkoitan. "Kommunikaatiotapa" voisi olla lähempänä sitä mitä ajan takaa; kuitenkin sana "uskonto" sisältää elementtejä jotka ovat hyödyllisiä ajatuksen kannalta.
Olen edelleen sitä mieltä, että filosofia "tieteenä" voi analysoida ja tutkia uskontoja. Olen jossakin määrin kiinnostunut uskontofilosofiasta, mutta kaikkeen ei ole aikaa. Mutta filosofia ei tieteellistä metodia käyttäen voi luoda uutta uskontoa. Filosofi tietenkin voi sen tehdä, mutta omissa nimissään, ei filosofian nimissä.
Kun uskonto luo itselleen "ilmoituksen" tai intuition avulla irrationaalisen perustan, niin sen jälkeen uskonto voi tutkia itseään filosofisin menetelmin ja sovittaa näkemyksensä esim. tieteisiin ja arkitodellisuuteen. Mielestäni näin hyvin pitkälti tehdään. Tosin jotkut fundamentalistiset tahot vierastavat tätä, mikä heille suotakoon, kunhan antavat muiden ajatella ja ilmaista ajatuksiaan rauhassa.
Irrationaalinen ei ole kielenkäytössäni asenteellisesti "järjetön", vaan ihmismielen tunkeutumista loogisen ajattelun tuolle puolen. Se on puhumista siitä, mitä ei (filosofian nimissä) voi puhua, mutta johon on sisäsyntyinen tarve.
Rehelliseen, vilpittömään ateismiin (jossa ei uskota mihinkään, ei edes "ateismiin") pystyvät vain todella harvat, enkä tiedä ovatko he onnellisia. Minä en siihen pysty. Terve, kohtuullinen skeptisyys kuuluu kaikille. Kukaan ei liene uskonsa perusteissa ehdottoman varma.
>> Vasta myöhemmin tiede ja uskonto ovat erityneet omiksi varsikseen jotka johtavat kuitenkin samoihin totuuksiin ja samaan historiaan.
ei kannata keksiä enää uudestaan.
Sosialismi on yhteiskuntateoria, ei filosofia eikä uskonto, ei mitään tekemistä puhutun asian kanssa.
kun avausviestissä sanottiin, että "Filosofit; Eikö olisi aika etsiä/kehittää maailman järkevin uskonto? Ihmiset yhteen kokoava filosfinen voima joka perustuu - muttei rajoitu - tieteeseen?"
Mitä muuta tuo kuvaa kuin sosialismia? Sosialismi ei ole filosofia? Mutta yhteiskuntateoria on kuitenkin filosofiaa? Ei uskonto? Miksi sosialismia kuitenkin usein verrataan uskontoon?
Uskonnon, tieteen, sosialismin ja kapitalismin arviointi tietenkin saa sävyään siitä minkä aitauksen sisällä arvioija itse istuu.
Mikään noista ajattelun tuotoksista tuskin tulee toimeen omillaan, eli siis niihin kaikkiin kyllä sisältyy samoja aineksia. Ja historiassa ne ovat saaneet muotoaan vaikuttaessaan toinen toisiinsa.
Esimerkiksi sosialismi jota N-liitossa ja itäblokin maissa tunnustettiin oli kannattajilleen nimenomaan tiedettä. "Tieteellinen sosialismi" lähti materialismin perustalta, selitti kaiken materialistisesti ja järjen, ei uskon avulla. Jos joku tarkoittaa "tieteellisyydellä" esim. materialismia ja ns. positivismiin liitettyä järkiperäistystä, ne olivat ulkoapäinkin katsoen myös marxismi-leninismin tunnusmerkistöä. Tieteisuskonnosta marxismi-leninismiin onkin lyhyt matka.
Jos sosialismia yhteiskuntateoriana ja tapana järjestää tulonjako ja omistaminen yhteiskunnassa pidetään filosofiana, niin silloin myös markkinatalous ja feodalismi olisivat "filosofioita" ja melkein mikä tahansa oppi tai teoria. Tällainen sanankäyttö vesittäisi filosofian olemuksen.
Mielestäni Raimo Tuomelan määritelmä on hyvä:
"Voimme ehkä sanoa, että filosofia on tutkimusta, jonka kohteena ovat yleisten asioiden väliset yhteydet, kun taas erityistieteiden kohteena ovat erityiset reaaliasiat ja niiden väliset yhteydet. Filosofian erottaa erityistieteistä lähinnä sen yleisyys, ei se että filosofian teesit olisivat apriorisia, transsendentaalisia ja erityistieteiden aposteriorisia."
Filosofia on yritys järjestellä kokonainen maailmankuva. Sosialismin takana on tietynlainen filosofinen näkemys, mutta se näkemys ei ole sosialismia vaan sosialismi on yritys näiden ajatusten realisoimiseksi. Ne ehkä voidaan realisoida jonkin muunkin yhteiskuntateorian mukaisesti, en puutu siihen.
Hellan lestas sentään!
"Eikö tällöin näiden "viimeisten aikojen filosofien" tehtävä olekin nostaa kruunu tieteen päälle, antaa tieteen synnyttää uusi uskonto jolla korvataan ne puutteet joita tiede henkisesti ei ihmisille tarjoa?"
Mutta eikös se ole niin että jos tieteen pohjalta laaditaan uskonto, käytetyistä tieteen opinkappaleista tulee tässä yhteydessä pseudotiedettä?
Tarkoitan tällä sitä, että on eri juttu lukea tiedejulkaisuista sellaisista tieteen tutkimustuloksista joille on osoitettavissa lähteet, kuin että lukisi saman asian jostain pyhästä kirjasta lopullisena totuutena ilman todisteita ja kyseenalaistamisen mahdollisuutta.