Viihdytkö maalla vai kaupungissa? Onko paras paikka vuokra-asunto vai oma tupa? Asutko mieluiten yksin vai kaksin vai peräti kommuunissa?
Missä haluat asua
Anonyymi
70
899
Vastaukset
Maalla. Yksin tai yhdessä kumppanin ja lasten kanssa. Lasten lähdettyä pesästä yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Voisin harkita jopa sakemannin ottamista taas, jos yksin asuisin maalla. Kiva lenkkiaveri rämpiä mettät ja pellot ja meidän landella uittaa koiraa järvellä kesäisin. Miksipä ei kalakaveriksi veneeseenkin. :)
Kannattaa hiukan olla varuillaan kuitenkin, sakemanneilla on on historiallisesti ollut taipumusta pyrkiä ihmiskunnan yliherroiksi... Ja vaikka ne oppii uusia kieliä, niin murre ei katoa ja olutta sekä bratwurstia tulee sitten kulumaan reippaasti. Kalastamisesta nuo tuntuu tykkäävän, etenkin Suomen puhtaissa vesistöissä.
🤪randombypasser kirjoitti:
Kannattaa hiukan olla varuillaan kuitenkin, sakemanneilla on on historiallisesti ollut taipumusta pyrkiä ihmiskunnan yliherroiksi... Ja vaikka ne oppii uusia kieliä, niin murre ei katoa ja olutta sekä bratwurstia tulee sitten kulumaan reippaasti. Kalastamisesta nuo tuntuu tykkäävän, etenkin Suomen puhtaissa vesistöissä.
🤪Heh, koira versiot on tuttuja ja mukavia sakemanneja. Perheessä ollut useampi kerrallakin. Mulla on yksi oma ollut. 50kg jätti narttu. Säkä oli reiteen, vaikka oli puhdasrotuinen. :)
Toiset vähän kasvaa, koiranmakkarallakin. ;PJasuM kirjoitti:
Heh, koira versiot on tuttuja ja mukavia sakemanneja. Perheessä ollut useampi kerrallakin. Mulla on yksi oma ollut. 50kg jätti narttu. Säkä oli reiteen, vaikka oli puhdasrotuinen. :)
Toiset vähän kasvaa, koiranmakkarallakin. ;PPs. Tässä oli kalamiesten juttukin samassa. ;)
JasuM kirjoitti:
Heh, koira versiot on tuttuja ja mukavia sakemanneja. Perheessä ollut useampi kerrallakin. Mulla on yksi oma ollut. 50kg jätti narttu. Säkä oli reiteen, vaikka oli puhdasrotuinen. :)
Toiset vähän kasvaa, koiranmakkarallakin. ;PJuu, esitit vaan asian niin, että se ei yksiselitteisesti identifioinut koiraa, niin oli pakko iskeä kieliposkella kiinni :D
50kg on valtava saku, oli urkki tai narttu, yleensähän noi jää max 40 kiloon :O
Kokeile seuraavalle sakulle kalja bratwurst -dieettiä, tiiä vaikka tykkäis :)randombypasser kirjoitti:
Juu, esitit vaan asian niin, että se ei yksiselitteisesti identifioinut koiraa, niin oli pakko iskeä kieliposkella kiinni :D
50kg on valtava saku, oli urkki tai narttu, yleensähän noi jää max 40 kiloon :O
Kokeile seuraavalle sakulle kalja bratwurst -dieettiä, tiiä vaikka tykkäis :)Ymmärsin, vaikka pysyin linjassani. :)
No se 50kg oli kalajuttu. Mutta oli se koiruus paksuimmillaan 42 kg. Oli uroskoiran kokoinen kyllä. Ei lihava, mutta lihaksikas. Ihana koira. Hyvä talonvahti. :')
Heh, tämä edellinen murisi kaljanhajuisille. Juopot ei tarttenu lähelle tulla. Kaalia ja prööt... Pruts. :PJasuM kirjoitti:
Ymmärsin, vaikka pysyin linjassani. :)
No se 50kg oli kalajuttu. Mutta oli se koiruus paksuimmillaan 42 kg. Oli uroskoiran kokoinen kyllä. Ei lihava, mutta lihaksikas. Ihana koira. Hyvä talonvahti. :')
Heh, tämä edellinen murisi kaljanhajuisille. Juopot ei tarttenu lähelle tulla. Kaalia ja prööt... Pruts. :P50 kiloinen kalajuttu on on ihan passelin kokoinen, ei tule pikkupojat länkyttämään :)
Kun olin mukula, siis ala-asteikäinen vanuposki, niin serkkulan naapuriukolla oli julmetun kokoinen saku joka tosiaan oli sen 50kg, ilman läskiä. Näin siitä joskus lekurikortteja, aikusena ja vasta sillon ymmärsi että ei se ollut pelkkää metrin mittaisen nassin mielikuvaa, kyllä se pentele oli oikeasti ponin kokoinen otus. Kauhea räkyttämään aidan takaa, mutta kun avasit portin, niin siihen se vanupallo valui jalkoihin ja nuoli sääret märiksi. Ainakin tutuille siis :)
On muuten aika monilla koirilla opittuna toi, että kaljanhajuiset oliot on jotenkin epäilyttäviä ja epävakaita. Siihen on varmasti syynsä...randombypasser kirjoitti:
50 kiloinen kalajuttu on on ihan passelin kokoinen, ei tule pikkupojat länkyttämään :)
Kun olin mukula, siis ala-asteikäinen vanuposki, niin serkkulan naapuriukolla oli julmetun kokoinen saku joka tosiaan oli sen 50kg, ilman läskiä. Näin siitä joskus lekurikortteja, aikusena ja vasta sillon ymmärsi että ei se ollut pelkkää metrin mittaisen nassin mielikuvaa, kyllä se pentele oli oikeasti ponin kokoinen otus. Kauhea räkyttämään aidan takaa, mutta kun avasit portin, niin siihen se vanupallo valui jalkoihin ja nuoli sääret märiksi. Ainakin tutuille siis :)
On muuten aika monilla koirilla opittuna toi, että kaljanhajuiset oliot on jotenkin epäilyttäviä ja epävakaita. Siihen on varmasti syynsä...Juu, ihan loitolla pysyy ja pysyi isommatkin pojat. :)
Mun koira oli sellanen, että se seuras valppaana olenko uhattuna tai tuleeko joku kohti mua millä elein. Pari kertaa vieras mies tuli liian reippaasti mua kohti pihalla ja koura ponkas hampaar irvessä meidän väliin.
Mun piti aina vieratten kohdalla muistaa kertoa koiralle, ettei hätiä ja toimia niin et koira näki että olen ok ihmisen kanssa.
Olis se varmasti purrut, jos olis tarve ollut.
Kävelyllä pidin vapaana pellolla ja koira loikki hangessa kun gaselli. Välillä kuonon hankeen työntäen ja kun oli n. 50m päässä kääntyi takas ja juoksi rinnalle katsomaan silmiin, että kaikki ok? Voiko jatkaa riehumistaan. :DJasuM kirjoitti:
Juu, ihan loitolla pysyy ja pysyi isommatkin pojat. :)
Mun koira oli sellanen, että se seuras valppaana olenko uhattuna tai tuleeko joku kohti mua millä elein. Pari kertaa vieras mies tuli liian reippaasti mua kohti pihalla ja koura ponkas hampaar irvessä meidän väliin.
Mun piti aina vieratten kohdalla muistaa kertoa koiralle, ettei hätiä ja toimia niin et koira näki että olen ok ihmisen kanssa.
Olis se varmasti purrut, jos olis tarve ollut.
Kävelyllä pidin vapaana pellolla ja koira loikki hangessa kun gaselli. Välillä kuonon hankeen työntäen ja kun oli n. 50m päässä kääntyi takas ja juoksi rinnalle katsomaan silmiin, että kaikki ok? Voiko jatkaa riehumistaan. :DTypoja... :D
JasuM kirjoitti:
Juu, ihan loitolla pysyy ja pysyi isommatkin pojat. :)
Mun koira oli sellanen, että se seuras valppaana olenko uhattuna tai tuleeko joku kohti mua millä elein. Pari kertaa vieras mies tuli liian reippaasti mua kohti pihalla ja koura ponkas hampaar irvessä meidän väliin.
Mun piti aina vieratten kohdalla muistaa kertoa koiralle, ettei hätiä ja toimia niin et koira näki että olen ok ihmisen kanssa.
Olis se varmasti purrut, jos olis tarve ollut.
Kävelyllä pidin vapaana pellolla ja koira loikki hangessa kun gaselli. Välillä kuonon hankeen työntäen ja kun oli n. 50m päässä kääntyi takas ja juoksi rinnalle katsomaan silmiin, että kaikki ok? Voiko jatkaa riehumistaan. :DJos olin sairaana, joku kulkutauti tai migreenikohtaus, koira tuli sängyn viereen ja kävi kuonolla välillä tökkäämässä, että kaikki okei. Kun vastasin, että ei hätää.. Koira kävi maate.
Joskus saattoi pidellä päätään mun jalalla ja lipsiä ihoa inuten. Mut uskollisesti oli läsnä ja tarkisteli onko kaikki ok.JasuM kirjoitti:
Jos olin sairaana, joku kulkutauti tai migreenikohtaus, koira tuli sängyn viereen ja kävi kuonolla välillä tökkäämässä, että kaikki okei. Kun vastasin, että ei hätää.. Koira kävi maate.
Joskus saattoi pidellä päätään mun jalalla ja lipsiä ihoa inuten. Mut uskollisesti oli läsnä ja tarkisteli onko kaikki ok.Jännää oli, että me katseltiin paljon koiran kanssa silmästä silmään. Ja luettiin toistemme olotiloja. :)
Toiset sanoo ettei koiraa saa katsoa silmiin, mutta olen aina katsonut.
Yksi vieras koira puri, kun koitin katsella pois päin. Onneksi sai takista vaan kiinni. Ettei mua sattunut.JasuM kirjoitti:
Juu, ihan loitolla pysyy ja pysyi isommatkin pojat. :)
Mun koira oli sellanen, että se seuras valppaana olenko uhattuna tai tuleeko joku kohti mua millä elein. Pari kertaa vieras mies tuli liian reippaasti mua kohti pihalla ja koura ponkas hampaar irvessä meidän väliin.
Mun piti aina vieratten kohdalla muistaa kertoa koiralle, ettei hätiä ja toimia niin et koira näki että olen ok ihmisen kanssa.
Olis se varmasti purrut, jos olis tarve ollut.
Kävelyllä pidin vapaana pellolla ja koira loikki hangessa kun gaselli. Välillä kuonon hankeen työntäen ja kun oli n. 50m päässä kääntyi takas ja juoksi rinnalle katsomaan silmiin, että kaikki ok? Voiko jatkaa riehumistaan. :DSoon muuten totta, olen nähnyt kun Helvetin Perkeleiden nelihenkinen mopopartio lähti meneen isomman rotikan edestä. Hiukan tuli sitä tissiposkien huutelua parinkymmenen metrin päästä mopojen selästä, mutta se oli odotettavissakin. Iso koira on pirullinen vastus, jos meinaa alkaa riehumaan...
Too koirien talvinen hankisekoilu on kivaa katottavaa, kun painetaan kuin viimeistä päivää jonnekin, loikataan turpa hankeen (myyräjahti) ja sitten pää ylös kattomaan, että misä mä oon, misä on mamma ja mihin se myyrä meni? Ja uus loikka, puoli koiraa lumen alle, toistoa :Drandombypasser kirjoitti:
Soon muuten totta, olen nähnyt kun Helvetin Perkeleiden nelihenkinen mopopartio lähti meneen isomman rotikan edestä. Hiukan tuli sitä tissiposkien huutelua parinkymmenen metrin päästä mopojen selästä, mutta se oli odotettavissakin. Iso koira on pirullinen vastus, jos meinaa alkaa riehumaan...
Too koirien talvinen hankisekoilu on kivaa katottavaa, kun painetaan kuin viimeistä päivää jonnekin, loikataan turpa hankeen (myyräjahti) ja sitten pää ylös kattomaan, että misä mä oon, misä on mamma ja mihin se myyrä meni? Ja uus loikka, puoli koiraa lumen alle, toistoa :DHeh, voin kuvitella tilanteen. :D
Joo, ei ne koirat sääli jos niillä on suojeluhenki päällä. Ihan ko mä, vaikkei ole turkkia eikä häntää. ;D
Just se! Dping doing doing nenä lumihankeen silmiä myöden. Ja taas doing doing doing... xDJasuM kirjoitti:
Heh, voin kuvitella tilanteen. :D
Joo, ei ne koirat sääli jos niillä on suojeluhenki päällä. Ihan ko mä, vaikkei ole turkkia eikä häntää. ;D
Just se! Dping doing doing nenä lumihankeen silmiä myöden. Ja taas doing doing doing... xDSiihen koirien hankisekoiluun ei ikinä kyllästy, on yksi talven parhaita anteja ja riittää hyvää mieltä viikoiksi :D
randombypasser kirjoitti:
Siihen koirien hankisekoiluun ei ikinä kyllästy, on yksi talven parhaita anteja ja riittää hyvää mieltä viikoiksi :D
Tämä on tosi kun vesi. :P
Vieterinä hyppijät ry.- Anonyymi
randombypasser kirjoitti:
Siihen koirien hankisekoiluun ei ikinä kyllästy, on yksi talven parhaita anteja ja riittää hyvää mieltä viikoiksi :D
Sivusta tuumin, et myös koirien piehtaroiminen joko lumihangessa, tai ylipäätään piehtarointi lumessa selällään on myös hauskaa katsottavaa. Mutta muistuu mieleeni myös meidän kultsun lumitouhut aikanaan, ja se hetken kestänyt hölmistynyt ilme koiran kasvoilla juuri sen jälkeen kun se on vetässy sen päänsä sieltä hangesta pois.
Parhainta antia onkin katsoa sitä riemua, mitä lumi aiheuttaa niin muksuilla kuin koirilla, niiden päästessä hankeen touhuamaan.
L. Anonyymi kirjoitti:
Sivusta tuumin, et myös koirien piehtaroiminen joko lumihangessa, tai ylipäätään piehtarointi lumessa selällään on myös hauskaa katsottavaa. Mutta muistuu mieleeni myös meidän kultsun lumitouhut aikanaan, ja se hetken kestänyt hölmistynyt ilme koiran kasvoilla juuri sen jälkeen kun se on vetässy sen päänsä sieltä hangesta pois.
Parhainta antia onkin katsoa sitä riemua, mitä lumi aiheuttaa niin muksuilla kuin koirilla, niiden päästessä hankeen touhuamaan.
L."Parhainta antia onkin katsoa sitä riemua, mitä lumi aiheuttaa niin muksuilla kuin koirilla, niiden päästessä hankeen touhuamaan."
Näin on, kummallakin yhtä hölmistynyt ilme, kun nostaa kuonon umpihangesta ylös :)
- Anonyymi
Tällä hetkellä maalla omakotitalossa lasten kanssa. Viihdyn hyvin. Lasten lennettyä pesästä mieluiten silloinkin maalla joko yksin tai kaksin. Jos siis, sattuisi kohdalle mukava elämänlumppaniksi sopiva. Tämä talo kyllä käy silloin isoksi. Vaikka koti tämä on ja vaikeaa tulee olemaan talosta luopuminen, kun rakkaaksi paikka on käynyt. Ehkä joku ikäihmisten kommuunikin voisi tulla kyseeseen sitten vanhana tai raihnaisena.
Meillä on kotikylällä maalla vanhainkoti järvenrannalla. Kaunis paikka. Itellä olis lyhyt matka siirtyä omasta kodista sinne. :)
Kommuuniin.
- Anonyymi
Mieluiten yksin mutta joskus leikittelen ajatuksella kommuunista. Kaupungissa tuskin onnistuisi, maalla enempi tilaa. Siinä varmaan olisi kuitenkin jokaisella ainakin omat huoneet? Etukäteen tokikaan voisi tietää mutta eiköhän tuonne aikuisluonteiset kokoontuisi. - cu-
- Anonyymi
Omakotitalossa haluan asua. Täällä on rauha eikä naapurit häiritse. Asuin kerrostalossa 25 vuotta ja se ei aina ollut mukavaa kun oli hullujakin naapureita. ks naapuri yritti tulla kirveen kanssa ove läpi. Toinen naapuri heitti koiransa 5 kerroksesta alas. Sitten oli romaneita jotka varasteli. Oli myös yks hullu akka joka teki perättömiä ilmoituksia minusta että metelöin usein.
Nyt ei kukaan häiritse minua ja avovaimoani. - Anonyymi
Kaupungissa, mutta en keskustassa. Nyt asun noin 20 minuutin junamatkan päässä Helsingin rautatieasemalta , mutta oikeastaan maalla - oikein bueno.
Oma on mulle paras. Ei tarvitse kysellä lupia joka-asiaan. Vaan ei vuokra-asuntokaan mahdottomuus olis. Kunhan vaan vuokranantaja on ok.
Yksin tai kumppanin/perheen kanssa. Kaverin kanssa en enää samaan asuntoon muuttais. Vanhempani tmv. voisin huolia vaikka paritalon toiselle puolelle, mutta en samaan asuntoon. Kommuuni ei sopis mulle lainkaan.- Anonyymi
Oikeastaan maalla? 20 minutisaa pääsee nopeimmillla vuoroillla Tikkurilan, Myyrmäkeen tai E-keskuksen hujakoille, eikä mikään noista ihan maaseutua ole… Toki kökkelissä taitaa olla peltoja, mutta silti. Jos 20min on 20 min taitaa jo Kerava ja kökkeli jo mahtua haitarin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikeastaan maalla? 20 minutisaa pääsee nopeimmillla vuoroillla Tikkurilan, Myyrmäkeen tai E-keskuksen hujakoille, eikä mikään noista ihan maaseutua ole… Toki kökkelissä taitaa olla peltoja, mutta silti. Jos 20min on 20 min taitaa jo Kerava ja kökkeli jo mahtua haitarin.
Tikkurila on ihan maaseutua. Ei tietenkään se ihan ydin, mutta esimerkiksi Jokiniemestä avautuu pelkkää maaseutua, kun kävelee asemalta 10 min.
Espoossa on maaseutu ihan joka paikassa. Espoon keskustasta myös 10 minuuttia kävellen on maaseutu siinä. Jorvi on maaseudulla. Koivuhovi, Kauniainen, Tuomarila, Kauklahti ihan skutsissa. Kirkkonummi on jo aarniometsää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tikkurila on ihan maaseutua. Ei tietenkään se ihan ydin, mutta esimerkiksi Jokiniemestä avautuu pelkkää maaseutua, kun kävelee asemalta 10 min.
Espoossa on maaseutu ihan joka paikassa. Espoon keskustasta myös 10 minuuttia kävellen on maaseutu siinä. Jorvi on maaseudulla. Koivuhovi, Kauniainen, Tuomarila, Kauklahti ihan skutsissa. Kirkkonummi on jo aarniometsää.Heh heh…Stadilaisen skutsi taitaa olla vähän eri juttu kuin maalaisen metsä. 😉 Kehä 3 ulkopuolelta metsän määritelmä voi olla aika erilainen…. veikkaan. Vaikka olen syntynyt pks, silti en miellä paria peltoa ja pieniä metsäkaistaleita täyteen rakennetun kerrostalo- tai okt-alueen keskellä vielä metsäksi. Pohjois-Espoo ja K-nummi Junaradan ja parin lähiön ulkopuolella toki on jo ihan oikeaa metsää, siis vissiin sitä aarniometsää. Tosin niistä ei sitten 20 minuutissa keskustaan ehdi ja junallekin on matkaa.
Taisi olla vain eri määritelmät. 😆 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh heh…Stadilaisen skutsi taitaa olla vähän eri juttu kuin maalaisen metsä. 😉 Kehä 3 ulkopuolelta metsän määritelmä voi olla aika erilainen…. veikkaan. Vaikka olen syntynyt pks, silti en miellä paria peltoa ja pieniä metsäkaistaleita täyteen rakennetun kerrostalo- tai okt-alueen keskellä vielä metsäksi. Pohjois-Espoo ja K-nummi Junaradan ja parin lähiön ulkopuolella toki on jo ihan oikeaa metsää, siis vissiin sitä aarniometsää. Tosin niistä ei sitten 20 minuutissa keskustaan ehdi ja junallekin on matkaa.
Taisi olla vain eri määritelmät. 😆Maaseurutu on määrittelykysymys.
Stadilainen en ole. En koskaan Stadissa asunu ja ihan täysin junantuoma.
Lapissa ole asunut lapsuuteni ns. kirkolla ja lomani viettänyt erämaamökissä ihan kirjaimellisesti keskellä korpea. Se mökk ainakaan ei ole mulle maaseutua, vaan se on korpea ja toisaalta se urbaani miljöö oli urbaanimpi kuin tämä missä nyt pääkaupunkiseudulla asun (20 minuutin junamatkan päässä Helsingin Rautatieasemalta).
Sitten asustelin vuosikausia Tampereen ympäristössä. Asuin niin keskustassa, ympäryskunnissakin, sekä pikkukunnan kaava-alueella, että haja-asutusalueellakin. Ei sielläkään rehellisesti sanoen ollut juuri sen maalaisempaa kuin täällä. Pihat oli isompia halutessaan pysty haistelemaan lehmäpaskan hajua, mutta siinä se "maaseutu" sitten olikin.
Toisaalta kun kävi pari vuotta asumassa tuolla Euroopassa ihan oikeassa suurkaupungissa, niin oikeestaan lähes kaikki Helsingin kantakaupungin ulkopuolella tuntuu maaseudulta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh heh…Stadilaisen skutsi taitaa olla vähän eri juttu kuin maalaisen metsä. 😉 Kehä 3 ulkopuolelta metsän määritelmä voi olla aika erilainen…. veikkaan. Vaikka olen syntynyt pks, silti en miellä paria peltoa ja pieniä metsäkaistaleita täyteen rakennetun kerrostalo- tai okt-alueen keskellä vielä metsäksi. Pohjois-Espoo ja K-nummi Junaradan ja parin lähiön ulkopuolella toki on jo ihan oikeaa metsää, siis vissiin sitä aarniometsää. Tosin niistä ei sitten 20 minuutissa keskustaan ehdi ja junallekin on matkaa.
Taisi olla vain eri määritelmät. 😆Et sitten ilmeisesti tiedä mihin asti sillä junalla oikeasti 20 minuutissa ehtii. 😊
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tikkurila on ihan maaseutua. Ei tietenkään se ihan ydin, mutta esimerkiksi Jokiniemestä avautuu pelkkää maaseutua, kun kävelee asemalta 10 min.
Espoossa on maaseutu ihan joka paikassa. Espoon keskustasta myös 10 minuuttia kävellen on maaseutu siinä. Jorvi on maaseudulla. Koivuhovi, Kauniainen, Tuomarila, Kauklahti ihan skutsissa. Kirkkonummi on jo aarniometsää.Niinpä, 20 minuuttia junassa ja 5-10 minuuttia kävelyä niin pk-seudullakin pääsee halutessaan ihan totaalisen skutsiin. Tässä meidänkin ympäristössä on taloja, joissa ei ole naapuria näkyvillä ja soratietä saa rauhassa kävellä peltojen keskellä kilometritolkulla, ilman että näkee kuin korkeintaan yhden auton.
Koko pk-seutu on käytännössä pitkälti maaseutua, ei tietenkään metsää eikä korpea, vaan nimenomaan maaseutua, jossa sitten on muutama urbaanimpi keskittymä siellä ja täällä. Maaseutuhan on kuitenkin ihmisen muokkaamaa ympäristöä, asutusta, viljelysalueita ja talousmetsää. Jos korpeen haluaa, niin se vaatii hieman enemmän junamatkustusta, mutta ei sekään kaukana ole. Vaan juu ei tuo ympäristö Helsingissäkään keskustan ulkopuolella oikeasti eroa vaikka jostain Pohjanmaan pikku maalaispitäjässä kävelelemisestä. Tiet vaan on pikiteitä sorateiden sijasta.
- Anonyymi
No okei, sen verran vähättelin, että joutuu siitä asemalta viitisen minuuttia kävelemään. Taämä on kyllä varsin skutsia. Ihan kunnon metsääkin vieressä. Eikä yhtään kerrostaloa näköpiirissä, vaikka ei ne nyt kauhean kaukana ole. Puolisen kilometriä, mutta sopivasti puiden takana. Ei tätä kovin kaupunkimaiseksi miljööksi voi sanoa hyvällä mielikuvituksellakaan.
Tämä pienen paikkakunnan taajama on aika hyvä. Naapureita tuossa on lähellä ja umpimetsään kävelee vartissa. Keskustan palvelut on alle viiden kilometrin päässä ja toivottavasti myös pysyvät eivätkä katoa.
Liikuntamahdollisuudet on hyvät tässä lähellä, haluaa sitten lenkkeillä, hiihdellä, käydä salilla yms.
Taloudellisessa mielessä tällainen omakotitalo kohta yksinäiselle miehelle on vähän turha. Perusylläpidon ja remppojen kustannuksella voisi tehdä muitakin asioita mutta iso kotityömäärä yhdistettynä muihin hommiin pitää poissa synneistä ja paheista. Tietysti jos lapset ja mahdolliset lapsenlapset tulevat käymään on helpompi ne tänne majoittaa kuin yksiöön.
Jos rakkaus kohdalle vielä osuisi niin en tiedä haluaisinko kuitenkaan tänne toista asumaan ja tuskin haluaisin toisen nurkkiin vaivaksi. Jos yhteen haluttaisiin niin ehkä sitten ostettaisiin oma uusi yhteinen koti ja otettaisiin uusi yhteinen alku.
Ainoa huono puoli tässä paikassa on se että kun viikatemies käväisee niin hautuumaalle kukaan ei jaksa kuskata kottikärryillä vaan pitää soittaa auto.- Anonyymi
Nuorinkin lähdössä kotoa? Eipä ole minullakaan mahdottoman kaukana se aika. Sitten on turhan iso talo yksin asustella. Toki talon kanssa saa aikaa hyvin kulumaan. Pitää ihmisellä olla jotain jonka parissa puuhastella. Vaikea tästä tulee olemaan luopuminen. Taloon olen kovin kiintynyt ja yhtä hyvintehtyä voi olla vaikea löytää.
Anonyymi kirjoitti:
Nuorinkin lähdössä kotoa? Eipä ole minullakaan mahdottoman kaukana se aika. Sitten on turhan iso talo yksin asustella. Toki talon kanssa saa aikaa hyvin kulumaan. Pitää ihmisellä olla jotain jonka parissa puuhastella. Vaikea tästä tulee olemaan luopuminen. Taloon olen kovin kiintynyt ja yhtä hyvintehtyä voi olla vaikea löytää.
Kyllähän tuokin lähtötelineitä jo asettelee. Varmaan tämän vuoden aikana katoaa.
Hyvä puoli tosiaan on että sellaista pikku puuhastelua löytyy koko ajan. Itsellänikin on jo talosta tullut koti niin ei oikein osaa luopuakaan- Anonyymi
M184 kirjoitti:
Kyllähän tuokin lähtötelineitä jo asettelee. Varmaan tämän vuoden aikana katoaa.
Hyvä puoli tosiaan on että sellaista pikku puuhastelua löytyy koko ajan. Itsellänikin on jo talosta tullut koti niin ei oikein osaa luopuakaanNo joko on suunnitelmia tyhjenevälle tilalle? Muuttuuko pukeutumishuoneeksi, kuntosaliksi, hareastehuoneeksi vai jääkö entiselleen?
Anonyymi kirjoitti:
No joko on suunnitelmia tyhjenevälle tilalle? Muuttuuko pukeutumishuoneeksi, kuntosaliksi, hareastehuoneeksi vai jääkö entiselleen?
Eipä oikeastaan. Yksi jää ainakin vierashuoneeksi ja yhden voisi nikkaroida vähän elokuvateatterityyliseksi.
- Anonyymi
M184 kirjoitti:
Eipä oikeastaan. Yksi jää ainakin vierashuoneeksi ja yhden voisi nikkaroida vähän elokuvateatterityyliseksi.
Elokuvahuoneelle on käyttöä. Meillä oli aikanaan peli/elokuvahuone. Nykyisin siellä on kuntoilulaite. Voi samalla katsoa valkokankaalta ohjelmaa, jos tahtoo. Vierashuone on myös, mutta se toimii lisäksi askartelu ja ompeluhuoneena.
Elä hättäile talosta luopumiselle. Nautit kuitenkin tekemisestä. Ja jos se rakkaus sattuu vielä kuvioihin, niin alkuajan voitte asustella vuorotellen toisen luona, Siinäkin on oma hohtonsa. Ja se yhdessä tekeminen haastavissakin hommissa :)
Anonyymi kirjoitti:
Elokuvahuoneelle on käyttöä. Meillä oli aikanaan peli/elokuvahuone. Nykyisin siellä on kuntoilulaite. Voi samalla katsoa valkokankaalta ohjelmaa, jos tahtoo. Vierashuone on myös, mutta se toimii lisäksi askartelu ja ompeluhuoneena.
Vähän tuossa suunnitellut jos hommaisi juoksumaton sinne elokuvahuoneesen. Ainakin pehmeä alusta sinne tulee että voi venytellä vaikka uutisten aikana.
elisakettu kirjoitti:
Elä hättäile talosta luopumiselle. Nautit kuitenkin tekemisestä. Ja jos se rakkaus sattuu vielä kuvioihin, niin alkuajan voitte asustella vuorotellen toisen luona, Siinäkin on oma hohtonsa. Ja se yhdessä tekeminen haastavissakin hommissa :)
Tota yhdessä tekemisestä joskus isää haastattelin kun paljon oli pariskuntia jotka erosivat talon rakennusvaiheessa tai pian sen jälkeen. Isä taas on todennut että talonrakennus vain paransi hänen ja äidin suhdetta.
Varmaan se mineraalivillan laitto antoi tunteen yhteisestä tulevaisuudesta mutta joskus on kyllä käynyt mielessä että kävikö ne aina tontilla vai oliko muuta mielessä kun me lapset oltiin mummin hoidossa.- Anonyymi
M184 kirjoitti:
Vähän tuossa suunnitellut jos hommaisi juoksumaton sinne elokuvahuoneesen. Ainakin pehmeä alusta sinne tulee että voi venytellä vaikka uutisten aikana.
Juoksumatot on kyllä suosittuja nykyään. Saattaisin sellaista itsekkin harkita, jos nyt olisin kuntoiluvälinettä hankkimassa.
- Anonyymi
M184 kirjoitti:
Tota yhdessä tekemisestä joskus isää haastattelin kun paljon oli pariskuntia jotka erosivat talon rakennusvaiheessa tai pian sen jälkeen. Isä taas on todennut että talonrakennus vain paransi hänen ja äidin suhdetta.
Varmaan se mineraalivillan laitto antoi tunteen yhteisestä tulevaisuudesta mutta joskus on kyllä käynyt mielessä että kävikö ne aina tontilla vai oliko muuta mielessä kun me lapset oltiin mummin hoidossa.Jospa ehtivät tehdä molempia.
- Anonyymi
Maaseudulla joka on lähellä isohkoa kaupunkia, on kaikki, mitä voi ympäristöltä vaatia. Lenkkipolut ja uintilammet, konsertit ja teatterit, lähikaupat, marketit ja erikoiskaupat. On mistä valita.
Omassa asunnossa pääosin yksin, mutta kumppani toisessa omassaan ois kiva, että osan voisi mennä ja olla yhdessä. Oma tai vuokra, ei väliä.- Anonyymi
Omat kopit
Aika sit näyttää
- Anonyymi
Taajamassa oma tupa.
- Anonyymi
Naisen sylissä pää haluais asua tisseissä ja kikkeli pimpissä mut itselleni riittää naisen syli ja et saa nähdä kauniit kasvot ja pussailla
- Anonyymi
Pienen kaupungin laidalla taajamassa omakotitalossa. Ja ihan jees mesta. Ehkä liian iso asuinmuoto, mutta verrattain halpa. Tokko edes kolmiota sais vuokralle tähän hintaan. Mutta siivoamista liikaa.
- Anonyymi
Asun maalla talossa. Oma tontti 6000 neliöö. Metsää kilometri tontin takana.
- Anonyymi
Kaupungissa yksin haluan asua.
Olen asunut uudehkossa omakotitalossa taajamassa ja umpimetsässä 20min päässä taajamasta. Kummassakin viihdyin enkä kaivannut rientoja. Menot ystäviä nähdessä, firman pikkujouluissa ja kiitos-juhlista on ihan riittävästi.
Se mikä on okt:ssa asumisen huono puoli on jatkuva työleiri. Aina on jotain tekemättä. Toinen huono puoli on isojen lasten elämän laatu. Taajamassa pääsee kaverien luo kun itse haluaa ja kaveri pääsee soittamaan ovikelloa kun siltä tuntuu. Työn ja omien harrastusten sovittaminen on helpompaa kun taajamassa teinit pärjää, vaikka ei tulisi kotiin aina 16-17 tai käy itse liikkumassa illalla. Pimeässä ilman naapureita olisi haastavampaa ja metsässä ei ole julkista liikennettä illalla. Lapset pääsee harrastuksiin ja isovanhemmille kävellen, vaikka itsellä olisi töitä illalla. Puolensa ja puolensa. Nykyiseen tilanteeseen olen tyytyväinen.
Olen asunut omistusasunnossa reilu 20 vuotta. Halvemmaksi tai samanhintaiseksi tulee kuin olla vuokralla, ja joskus on ihan oma. Okt lisäksi on tullut testattua rivari ja kerrostalo. Parhaiten viihdyn asunnossa, jossa on pieni piha ja luonto on muutenkin lähellä. Keväällä on pakko päästä kuoputtamaan multaa.- Anonyymi
Kaupungisssa ja omassa valitsemassani rauhassa, tottakai.
... oikeasti aika jännä juttu kun ikivanhoja Microsoftin ohjelmointi -ihmisiä, niin kun jos laitat jonkin jutun nauhoittamaan DirectX tai videokuvaa, niin nopea tapa lopettaa se juttu ja tallentaa kaikki on eräs jännä c funktio "destroywindow :D
Tuo lopettaa kaiken sitten, mutta tallentaa kuvat ja muut mutta TOTAALINEN LOPETUSKUTSU, kaikille threadeille sama :D - Anonyymi
Tuo viihtyminen on monesta asiasta kiinni.
Muistan ajan kun sain juuri ajokortin ja muutin opinahjon asuntolasta suoraan ensimäiseen vuokra asuntoon. Piti miettiä mitä itse tarvitsee ensin, ostoslista. Sänky patjoineen, sohvat, sohvapöytä, keittopöytä, keittiövälineet, verhot (paha paikka miehelle, pornon punaiset ei aina sovi sisustukseen:)).
Mutta se tunne kun voit suunnitella ja tehdä omaa elämääsi talossa jossa sisällä oli suihku ja vessa mutta sauna oli ulkosauna ja kantovesi.
Asuinkumppaniksi nuori nainen jota sikana rakasti jokaisella solullaan.
Tuo aika taisi olla sitä parasta aikaa elämässä vaikka olihan se välillä rahallisesti haasteellista. Ne tunteet, teot mitä voi tehdä ja saavuttaa olivat niin yksinkertaisia, pyhiä ja niistä jokaisesta sai upeat fibat.
AV Kerrostalossahan asun ja isossa kämpässä ja tässä on isot pihamaat, joka suuntaan. Mutta toisaalta ikävä asua yksin tässä ja perheen perustaminen on mennyt ohi. Niin mielellään muuttaisin johonkin kommuuniin. Ja semmoseen missä voitais tehdä ruokaakin yhdessä esim. viikonloppuisin. Että ny kun oon asunu jo lähes 30 vuotta yksin, niin se on hurja aika mikä tohon ruuan laittoon on tuhlaantunu. Oon pari aloitettakin tänne pistäny noista entisistä vanhainkodeista, mutta ne on nyt purettu. Mutta nyt ois uus tiedossa Iittalasta. Se ois paremmalla paikalla ja siitä vois käydä töissä vaikka tampereelakin. Että huomattavasti parempi paikka kun noi edeltäjät. Ja voihan noihin perheellinenkin muuttaa.
- Anonyymi
Sieltä kommuunista kävisin nauttimassa silmänruokaa iittalan lasimuseossa. - cu-*mukawassa pikhu tuiskeessa*
- Anonyymi
Ruotsissa ja Tanskassa on käsittääkseni ikääntyville kommuuneja. On omat asunnot, mutta yhteistä harrastetilaa ja ruoka laitetaan yhdessä ja syödään. Naapuriapua annetaan ja saadaan. Jonkun näköisiä viritelmiä tuohon on myös Suomessa. Palvelutaloihin on otettu nuorempia ihmisiä vuokralle jne. Miten mahtavat toimia käytännössä?
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsissa ja Tanskassa on käsittääkseni ikääntyville kommuuneja. On omat asunnot, mutta yhteistä harrastetilaa ja ruoka laitetaan yhdessä ja syödään. Naapuriapua annetaan ja saadaan. Jonkun näköisiä viritelmiä tuohon on myös Suomessa. Palvelutaloihin on otettu nuorempia ihmisiä vuokralle jne. Miten mahtavat toimia käytännössä?
Ainakin Tanskasta oon kuullu että lapsiperheitäkin asuisi kommuunissa ja ihan järkevältä kuulostaa, kun siinä ois hoitoapua lähellä ja lapsille kavereita. Suomessa kun lapsiperhearkea pidetään naapurimaita uuvuttavampana, niin uskon sen johtuvan juuri tästä. kun apua ei uskalleta pyytää eikä tarjota. Toinen juttu on se ettei monet ikääntyvät edes tykkää asua talossa missä on pelkkiä vanhuksia, vaikka yleisesti vanhukset halutaan siirtää omiin senioritaloihin.
- Anonyymi
JeroP kirjoitti:
Ainakin Tanskasta oon kuullu että lapsiperheitäkin asuisi kommuunissa ja ihan järkevältä kuulostaa, kun siinä ois hoitoapua lähellä ja lapsille kavereita. Suomessa kun lapsiperhearkea pidetään naapurimaita uuvuttavampana, niin uskon sen johtuvan juuri tästä. kun apua ei uskalleta pyytää eikä tarjota. Toinen juttu on se ettei monet ikääntyvät edes tykkää asua talossa missä on pelkkiä vanhuksia, vaikka yleisesti vanhukset halutaan siirtää omiin senioritaloihin.
Tanskassa, Saksassa, Ruotsissa lasten vanhemmista ainakin äiti tekee usein osa-aikatyötä. Verotuksella tuetaan sitä ja työnantajat mahdollistavat. Ei sielä pieniä koululaisia jätetä niin yksin pärjäämään kuin meillä. Sekin varmasti lisää jaksamista. Toki palkatkin on paremmat noissa maissa.
- Anonyymi
Kannattaa asua siellä missä haluaa.
Täällä näkee tähtitaivaan ja pupuja.
Asun kaksin, ja tämä on se kohta mikä välillä arveluttaa että haluanko?
-keinovaginamies-- Anonyymi
No sehän riippuu siitä onko parisuhde tyydyttävä ja saako sen lämmitettyä läheisemmäksi ellei ole tyytyväinen.
- Anonyymi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinteistö
Kiinteistöllä tarkoitetaan itsenäistä maanomistusyksikkö.
Tiloja ja tontteja on Suomen pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa.
Vuoden 2004 lopussa oli noin 2 094 000 tilaa ja 335 000 tonttia.
Suomen pinta-ala: 338 440 km²
Kiinteistön tai tontin keskimääräinen pinta-ala on 0.14 km² eli 14 hehtaaria joka on 370 m x 370 m.
Usein ne maaseudun mökit on samanlaisella puolen hehtaarin tontilla kuin kaupunkien omakotitalot. Ja naapurissa on emätilan biosäiliöt. - Anonyymi
Asun... Asun siis ainakin osittain tällä palstalla. Mikä mahtava kommuuni! Ja nyt olen sen KING! Koskaan en ole jäänyt siitä kiinni, ettenkö osaisi mahtailla :)
t.sxth - Anonyymi
Pontikkapäntti pystyyn ja maalle asumaan, taiswtelukivääri armeijallta varastettuna jos poliiisi tulii nuuskimaan voi tappaa ne kuulat kalloon :D
- Anonyymi
asunut samalla paikkakunnalla koko ikänsä, ajatukset eivät vaihdu omalla kunnalla käynti naapuri kunnassa saa ajatukset vaihtumaan vasta,
- Anonyymi
Onhan sekin taito pysyä paikallaan ja tuntea kaikki. Joillekkin se on ilo, toisille murhe. Toki ilo ja murhe voi vuorotella samallakin ihmisellä.
- Anonyymi
Oma talo 155 neliötä. Täällä aion asua.
- Anonyymi
Samankokoinen täällä.
- Anonyymi
Ison kaupungin lähellä ja rauhallisessa paikassa. Haluan parisuhteen ikäiseni kanssa ja olla yhdessä loppuelämän ajan.
- Anonyymi
Kaupungin laitamailla, puutarhatontilla tai siis sitä puutarhaa olen vasta luomassa.
Kasvimaata ja omenapuita, vadelma pensasta, luumu- ja kirsikkapuu, viinimarjapensaita, pari karviaismarja pensasta, mansikkamaa josta jo ens kesänä odotan pientä marjasaalistakin. Viime kesänä saatiin maistiaisia, syötiin tuoreeltaan pois. Kesäperunaa kasvatin, talviperunat ostan, ei kannata työmäärään nähden, peruna on halpaa ostettunakin. Yrttejä ja avomaankurkkua sekä (tomaatteja ylituotantonakin, seinän vierustalla kasvatettuja) säilöin vihreää tomaattia syksyllä.
Omakoti talossa asun kommuunissa, vanhempieni, sisareni ja tyttäreni kanssa.
Meillä on myös koira ja kaksi kissaa. Kahdelle siilille on rakennettu talvikoti pihan syrjään, kävivät kesällä syömässä ja juomassa pihapiirissämme... joten järjestettiin niille talvimajoitus. Fasaani kukko puolisoineen käynyt syksystä saakka aamiaisella, sekä ainakin päivällisellä viimeistään... pihallamme.
Tonttimme on aidattu, jottei hirvet ja peurat käy syömässä kasveja, vettä niille järjestetään letkuttamalla tynnyriin ja soikkoon; naapurini metsän puolelle. (luvalla)
Porakaivosta kasteluvesi kasveille tynnyreiden tai "lammen" kautta hapettuneena.
Lampi on sellainen kurarapakko; ei ole vielä täysin kunnostettu, vaikka vesikasvejakin siihen on sen vuoksi hankittu. Tarvitsen varmaan asiantuntijan apua vielä lammen hoitoon.
trollikka - Anonyymi
Asun kolmin avovoimon ja lapsen kanssa omakotitalossa.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663185
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai262233Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681829Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t251677Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161391- 281351
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61246Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281220Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101167Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631137