Päivät pitenevät ja lämpö saa luonnon heräämään.
Talven pimeys kohta taakse jää.
Tulee olla kiitollinen mitä on saanut ja siitä että on olemassa.
Elämähän on loppujen lopuksi aika yksinkertaista, eihän ihminen oikeasti paljon tarvitse.
https://www.youtube.com/watch?v=Z9VB7jgWBi8
AV
Kiitos hyvistä keskusteluista
50
781
Vastaukset
- Anonyymi
Tottahan turiset. Ihminen ei tarvitse kuin Latz purkin päivässä. ja iltapalaksi royal caninia. Eikun miten se menikään? Olenko vahingossa syöttänyt kisuleille porkkanaperuna - muusia ja mureketta?
- Anonyymi
Eikö sienet olekin kauniita
Jokainen uniikki ja erilainen
Kuin ihmiset- Anonyymi
korvasieni on ihan parasta. Raakana.
- Anonyymi
Paitsi härmämalikka ei ole uniikki.
Kun ja jos perusasiat on kunnossa, kaikki muu menee siinä sivussa oli sitten yksityiskohdat ihan kohdillaan tai ei.
Ja vaikka olisi kaikki asiat olisi hyvin tai täydellisesti ja siitä osaa olla kiitollinen, silti on pohjimmiltaan vajaa jos perusasioissa on puutteita.
Vaikka tärkeiden asioiden tunnistaminen on vielä suhteellisen helppoa, saman arvomaailman mukaan eläminen ja päivittäisten valintojen tekeminen on monille haastavaa.- Anonyymi
Nyt Emppeshbbxvgyc haastaa asiaa. Paikallinen Emppu, Hermeksen kiistaton fani on harmiton, mutta hieman hitaampi ihminen. Kukaan ei pilkkaa häntä. Päinvastoin me isot pojat suojelemme häntä.
- Anonyymi
Totta, ihmiset voivat pelätä menettävänsä jotain arvokasta halutessaan täytettä vajeelle.
Kaikki asiat ovat harvoin täydellisesti tai edes hyvin, onneksi noin, koska muuten ei olisi edes tavoitteita tai haaveita ja niistähän me ihmiset voimamme saamme?
AV Anonyymi kirjoitti:
Nyt Emppeshbbxvgyc haastaa asiaa. Paikallinen Emppu, Hermeksen kiistaton fani on harmiton, mutta hieman hitaampi ihminen. Kukaan ei pilkkaa häntä. Päinvastoin me isot pojat suojelemme häntä.
Kuka on Hermes? Vai mytologian puolelleko mennään?
Hidas en kyllä ole millään mittarilla, muuta kuin pikajuoksussa. Siinä olen todella hidas.
Miksi palstalla pitäisi pilkata ihmisiä? Miksi täysjärkiset sellaista tekisi, ei normaali toisen painamisesta tai kiusaamisesta mitään iloa saa? Mielenterveyden kanssa vakavasti aktiivisesti kamppailevat on oma joukkonsa, ei pilkka silloin pahoita mieltä kun tietää, että sanojen takana on pahoinvoiva ihminen, joka on avun tarpeessa. Tai no ei ne sanat muutenkaan tarttuisi... Se mikä merkitsee on perheen, mahdollisen kumppanin ja ystävien arvostus, itsearvostus ja tärkeiden työkavereiden arvostus myös jonkin verran. Loppu porukka on enemmän tai vähemmän merkityksetöntä. Sitä yrittää toki käyttäytyä jollain tasolla yleisten normien mukaan, mutta silti tärkeintä on olla oma itsensä.- Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
Kuka on Hermes? Vai mytologian puolelleko mennään?
Hidas en kyllä ole millään mittarilla, muuta kuin pikajuoksussa. Siinä olen todella hidas.
Miksi palstalla pitäisi pilkata ihmisiä? Miksi täysjärkiset sellaista tekisi, ei normaali toisen painamisesta tai kiusaamisesta mitään iloa saa? Mielenterveyden kanssa vakavasti aktiivisesti kamppailevat on oma joukkonsa, ei pilkka silloin pahoita mieltä kun tietää, että sanojen takana on pahoinvoiva ihminen, joka on avun tarpeessa. Tai no ei ne sanat muutenkaan tarttuisi... Se mikä merkitsee on perheen, mahdollisen kumppanin ja ystävien arvostus, itsearvostus ja tärkeiden työkavereiden arvostus myös jonkin verran. Loppu porukka on enemmän tai vähemmän merkityksetöntä. Sitä yrittää toki käyttäytyä jollain tasolla yleisten normien mukaan, mutta silti tärkeintä on olla oma itsensä.Timppa tarkoittanee Kokkolan Hermestä (jääkiekkoseura) ja sen kuuluisaa ykkösfania Emppua. Joskushan matseissa näkee ihmisiä joilla ei normaalin käsityksen mukaan mene hyvin mutta silti juuri he saavat kaivettua pienistä hetkistä ne suurimmat ilot.
Aitoutta, sitä heillä on eivätkä häpeä tuntemuksiaan.
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Timppa tarkoittanee Kokkolan Hermestä (jääkiekkoseura) ja sen kuuluisaa ykkösfania Emppua. Joskushan matseissa näkee ihmisiä joilla ei normaalin käsityksen mukaan mene hyvin mutta silti juuri he saavat kaivettua pienistä hetkistä ne suurimmat ilot.
Aitoutta, sitä heillä on eivätkä häpeä tuntemuksiaan.
AVOlet oikeassa. Juurikin Kokkolan hermeksestä kirjoitin. Lentopallojoukkue on myös menestynyt kivasti.
Anonyymi kirjoitti:
Timppa tarkoittanee Kokkolan Hermestä (jääkiekkoseura) ja sen kuuluisaa ykkösfania Emppua. Joskushan matseissa näkee ihmisiä joilla ei normaalin käsityksen mukaan mene hyvin mutta silti juuri he saavat kaivettua pienistä hetkistä ne suurimmat ilot.
Aitoutta, sitä heillä on eivätkä häpeä tuntemuksiaan.
AVJaa enkä ole kuullutkaan tuosta Empusta. Nyt ymmärrän kommentin. Jääkiekkoa on ihan kiva katsoa hyvässä seurassa (ystävistä osa seuraa), mutta enpä siitä muuten seuraa kuin suurinpiirtein mitaliottelut.
- Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
Jaa enkä ole kuullutkaan tuosta Empusta. Nyt ymmärrän kommentin. Jääkiekkoa on ihan kiva katsoa hyvässä seurassa (ystävistä osa seuraa), mutta enpä siitä muuten seuraa kuin suurinpiirtein mitaliottelut.
En minäkään Empusta ennen ole mitään kuullut mutta luin rivien välistä.
Jos Timppa noin luonnehtii jotain tyyppiä niin sen on oltava sellainen henkilö joksi hänet kuvailin.
Vähän samaa mitä joskus kun salille tuli kauhean laiha ja hento kaveri, painoin varmaan jotain 50 kg, kunnioitimme häntä jo siitä että hän tuli salille.
Mutta nyt, hyvää yötä.
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En minäkään Empusta ennen ole mitään kuullut mutta luin rivien välistä.
Jos Timppa noin luonnehtii jotain tyyppiä niin sen on oltava sellainen henkilö joksi hänet kuvailin.
Vähän samaa mitä joskus kun salille tuli kauhean laiha ja hento kaveri, painoin varmaan jotain 50 kg, kunnioitimme häntä jo siitä että hän tuli salille.
Mutta nyt, hyvää yötä.
AVAlle100 kiloiset ovat vasta-alkajia. rautaa nousee vasa, kun kerrotaan kolmoisella alkavista numeroista.
Anonyymi kirjoitti:
Totta, ihmiset voivat pelätä menettävänsä jotain arvokasta halutessaan täytettä vajeelle.
Kaikki asiat ovat harvoin täydellisesti tai edes hyvin, onneksi noin, koska muuten ei olisi edes tavoitteita tai haaveita ja niistähän me ihmiset voimamme saamme?
AVHaaveet ja unelmat pitää elossa, mutta vaikka materiaaliset unelmat ei kuitenkaan tuo kuitenkaan iloa omaa kotia huolimatta. Vaikka oman kodin taustalla on toki ekonomisia asioita, sen pohjimmainen arvo on silti turva ja suoja.
Ehkä kun ne isot tavoitteet on jo hankittu (oma koti, lapset, koulutus/jatkokoulutus, haastava työ) on tilaa pienemmille haaveille kuten maata maalla paljussa, katsella järveä ja kuunnella lehtien suhinaa tai se, että pääsee taas vuorille tai kokee Norjan vuonot tai Islannin kuumat lähteet tai Lapin ruskan tai revontulet (etelässä olen nähnyt yksivärisenä). Vähän harmittaa nuo revontulet, olin joskus kokouksessa Lapissa samaan aikaan kun taivas repesi. Itse en kestänyt katsoa sitä Lapin perusyökerhomeininkiä ja tuhmia vitsejä kertovia setiä ja menin nukkumaan 23-24. Bilettäjät koki aika erilaisen yön… Pelkästään kameran videot sai hengen salpaamaan.
Isoista asioista toki puuttuu se kestävä rakkaus. Tai edes se kestämätön väliaikainen rakkaus. 😂 Lämpöä ja toisenlaista rakkautta minulla on kun on kotieläin ja kolme lasta. Vaikka haasteet ei minulta lopu (ellen vaihda valtiolle töihin nauttimaan 7vko kesälomista), silti koen että rakkaus on tavoiteltava asia elämässä. Onnella ja sattumalla on oman aktiivisuuden lisäksi iso merkitys saako sen vai ei, mutta enempää ei voi asialle tehdä kuin elää.Emberizi kirjoitti:
Haaveet ja unelmat pitää elossa, mutta vaikka materiaaliset unelmat ei kuitenkaan tuo kuitenkaan iloa omaa kotia huolimatta. Vaikka oman kodin taustalla on toki ekonomisia asioita, sen pohjimmainen arvo on silti turva ja suoja.
Ehkä kun ne isot tavoitteet on jo hankittu (oma koti, lapset, koulutus/jatkokoulutus, haastava työ) on tilaa pienemmille haaveille kuten maata maalla paljussa, katsella järveä ja kuunnella lehtien suhinaa tai se, että pääsee taas vuorille tai kokee Norjan vuonot tai Islannin kuumat lähteet tai Lapin ruskan tai revontulet (etelässä olen nähnyt yksivärisenä). Vähän harmittaa nuo revontulet, olin joskus kokouksessa Lapissa samaan aikaan kun taivas repesi. Itse en kestänyt katsoa sitä Lapin perusyökerhomeininkiä ja tuhmia vitsejä kertovia setiä ja menin nukkumaan 23-24. Bilettäjät koki aika erilaisen yön… Pelkästään kameran videot sai hengen salpaamaan.
Isoista asioista toki puuttuu se kestävä rakkaus. Tai edes se kestämätön väliaikainen rakkaus. 😂 Lämpöä ja toisenlaista rakkautta minulla on kun on kotieläin ja kolme lasta. Vaikka haasteet ei minulta lopu (ellen vaihda valtiolle töihin nauttimaan 7vko kesälomista), silti koen että rakkaus on tavoiteltava asia elämässä. Onnella ja sattumalla on oman aktiivisuuden lisäksi iso merkitys saako sen vai ei, mutta enempää ei voi asialle tehdä kuin elää.Entä jos itsellään on jo kaikki ja on kaiken nähnyt ja kokenut?
Mulla on vähän sellainen olo.Carl-Gustaf kirjoitti:
Entä jos itsellään on jo kaikki ja on kaiken nähnyt ja kokenut?
Mulla on vähän sellainen olo.No joo, onhan mulla älylliset haasteet, luovuus ja estetiikka.
Vaikea keksiä kysymystä, johon en osaisi itse vastata jonkin ajan kuluttua..- Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
Haaveet ja unelmat pitää elossa, mutta vaikka materiaaliset unelmat ei kuitenkaan tuo kuitenkaan iloa omaa kotia huolimatta. Vaikka oman kodin taustalla on toki ekonomisia asioita, sen pohjimmainen arvo on silti turva ja suoja.
Ehkä kun ne isot tavoitteet on jo hankittu (oma koti, lapset, koulutus/jatkokoulutus, haastava työ) on tilaa pienemmille haaveille kuten maata maalla paljussa, katsella järveä ja kuunnella lehtien suhinaa tai se, että pääsee taas vuorille tai kokee Norjan vuonot tai Islannin kuumat lähteet tai Lapin ruskan tai revontulet (etelässä olen nähnyt yksivärisenä). Vähän harmittaa nuo revontulet, olin joskus kokouksessa Lapissa samaan aikaan kun taivas repesi. Itse en kestänyt katsoa sitä Lapin perusyökerhomeininkiä ja tuhmia vitsejä kertovia setiä ja menin nukkumaan 23-24. Bilettäjät koki aika erilaisen yön… Pelkästään kameran videot sai hengen salpaamaan.
Isoista asioista toki puuttuu se kestävä rakkaus. Tai edes se kestämätön väliaikainen rakkaus. 😂 Lämpöä ja toisenlaista rakkautta minulla on kun on kotieläin ja kolme lasta. Vaikka haasteet ei minulta lopu (ellen vaihda valtiolle töihin nauttimaan 7vko kesälomista), silti koen että rakkaus on tavoiteltava asia elämässä. Onnella ja sattumalla on oman aktiivisuuden lisäksi iso merkitys saako sen vai ei, mutta enempää ei voi asialle tehdä kuin elää.Ikuinen ja kestävä ovat sanoja jotka eivät kuulu ihmiselämään muutoin kuin tiedostamattomissa haavekuvissa.
Jotkut elävät rakastumisen tunteesta ja jotkut haluavat sen tunteen jatkuvan hautaan saakka vaikka onhan kaikki lopulta vain väliaikaista. Se olisiko tunne lyhytaikaista vai pidempiaikaista ei ehkä kannata epäillä tai pelätä, tulisi vain nauttia itse tunteesta koska kaikki loppuu aikanaan. Vain haikeus jää jos hyvin käy.
https://www.youtube.com/watch?v=s0a47WcxrgA
AV Anonyymi kirjoitti:
Ikuinen ja kestävä ovat sanoja jotka eivät kuulu ihmiselämään muutoin kuin tiedostamattomissa haavekuvissa.
Jotkut elävät rakastumisen tunteesta ja jotkut haluavat sen tunteen jatkuvan hautaan saakka vaikka onhan kaikki lopulta vain väliaikaista. Se olisiko tunne lyhytaikaista vai pidempiaikaista ei ehkä kannata epäillä tai pelätä, tulisi vain nauttia itse tunteesta koska kaikki loppuu aikanaan. Vain haikeus jää jos hyvin käy.
https://www.youtube.com/watch?v=s0a47WcxrgA
AVOlen tietoinen, että elämä ei ole ikuista ja joskus rakkaus loppuu myös kuolemaan. Olen myös erittäin tietoinen, että 5-10 vuoden molemminpuoliseen kunnioituksen ja rakkauteen perustuva syvä, aito suhde on paljon arvokkaampi kuin 20-30 vuotta kulissia.
Silti oma haaveeni on löytää suhde, jolla on vähintään potentiaalia kestää pidempään. Kukaan ei etukäteen voi luvata, että suhde kestää. Kuitenkin jos ”otat” miehen, jolla on vahvoja mt-ongelmia, päihdeongelmia, sosiaalisen kanssa käymisen haasteita, merkittäviä tunne-elämän ongelmia, taipumus panna kaikkea mikä liikkuu (sekin on addiktio), taipumus henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan tai valtapeliin, on onnistumisen mahdollisuus aika pieni. Se, että suhde kaatuu, on pettymys, muttei maailman loppu.
Alussa en mieti tai odota tietenkään joka treffeiltä (joita en ole edes aloittanut 😂) elämän kumppanin löytymistä. Alussa pitää irrottaa toiveista ja vain keskittyä siihen toiseen ihmiseen siinä hetkessä. Kun tutustuu, alitajunta kyllä hoitaa punnitsemisen onko aineksia aloittaa tapaileminen, ja jos se sujuu hyvin molemmin puolin, sitten oikea seurustelu tai ystävyys voi olla mahdollista. Koska olen intuitiivinen, ja katson tulevaan, en näe samalla tavalla arvoa vaikka kuukauden kuhertelulla. Sellainen on hetken hupia, voi auttaa täyttämään pahimmat läheisyyden ja seksin vajeet, mutta ei kuitenkaan ole itsessään arvo.
Itse en näe, että tunne välttämättä loppuu. Suhde voi loppua kuolemaan, mutta ei tunne silloin häviä. Olen nähnyt paljon pareja, joilla toki on omat haasteensa ollut, mutta haasteiden kanssa tullaan toimeen ja rakkaus ei koskaan ole loppunut. Tietysti sellaisen saavuttaminen ei ole helppoa eikä itsestään selvää ja vaatii kummaltakin paljon oppimista.
Olen siis ja aion myös jatkossa olla jalat maassa oleva realisti- idealisti. Rakkaus on arvo, jota kannattaa tavoitella.- Anonyymi
Carl-Gustaf kirjoitti:
No joo, onhan mulla älylliset haasteet, luovuus ja estetiikka.
Vaikea keksiä kysymystä, johon en osaisi itse vastata jonkin ajan kuluttua..Silloin haasteet on sopiva, kun osa ratkeaa päivissä tai viikossa ja osa kuukausissa. Oma työni on sellaista, eikä ongelmat on harvoin sellaisia, että niitä voi usein yksin ratkaista, usein tarvitaan usean alan osaajia. Pitää pysyä keskustelemaan vaikka fysiikasta, statistiikasta tai koodamisesta (vaikka itse ymmärtää vain ihan ihan perusteet) ja taas vastapuoli ei ymmärrä omaa alaa. Ongelma voi olla toisella puolella maailmaa ja se pitäisi saada etänä selvitettyä tai sitten ongelman juurisyynä voi olla kymmeniä eri asioita, ja ratkaisu olisi pitänyt olla eilen raportoitu. Haasteet ei lopu ihan heti.
Jos olisin liukuhihnalla töissä, pitäisi vapaa-ajan vastata saaman tarpeeseen kehittyä, oppia ja käyttää päätään. Nyt voin vapaa-ajalla keskittyä lapsiin, palautumiseen ja hyvää mieltä tuottaviin asioihin. Anonyymi kirjoitti:
Silloin haasteet on sopiva, kun osa ratkeaa päivissä tai viikossa ja osa kuukausissa. Oma työni on sellaista, eikä ongelmat on harvoin sellaisia, että niitä voi usein yksin ratkaista, usein tarvitaan usean alan osaajia. Pitää pysyä keskustelemaan vaikka fysiikasta, statistiikasta tai koodamisesta (vaikka itse ymmärtää vain ihan ihan perusteet) ja taas vastapuoli ei ymmärrä omaa alaa. Ongelma voi olla toisella puolella maailmaa ja se pitäisi saada etänä selvitettyä tai sitten ongelman juurisyynä voi olla kymmeniä eri asioita, ja ratkaisu olisi pitänyt olla eilen raportoitu. Haasteet ei lopu ihan heti.
Jos olisin liukuhihnalla töissä, pitäisi vapaa-ajan vastata saaman tarpeeseen kehittyä, oppia ja käyttää päätään. Nyt voin vapaa-ajalla keskittyä lapsiin, palautumiseen ja hyvää mieltä tuottaviin asioihin.Niin ja tuo oli Embriziltä. Tylsistyin etäkalvosulkeisien aikana…. ja taisin alkaa tehdä ihan vähän ihan muuta samaan aikaan. 🤭
Jos työ olisi helppoa, mitä se suurimmalla osalla on, ja kaipaa haastetta voi vaikka alkaa valmentajaksi tai jonkun lapsen aikuiseksi-kaveriksi lapsille, joiden vanhemmat tarvitsee omien tai lasten haasteiden takia vapaata tai joita puuttuu vaikka miehen malli. Ihmismielen toiminta ja miten saat vaikka tuettua lasta, jolla on muuten vaikeaa ja saat hänet onnistumaan ensin yhdessä pienessä ja sitten toisessa isommasta asiassa ja miten usko omaan kykyyn kasvaa ja palaa, ei ole koskaan liian helppoa. Ja miten oppii nousemaan kun ei menekään niin hyvin. Samalla metodilla voi ”kasvattaa” nuorempia oppimishaluisia kollegoita. 😂 Eksovertillle ihmisten kanssa toiminen tuo voimaa ja mielekkyyttä.
Haasteen saa siis kehitettyä ihan mistä vaan, jos haasteita kaipaa. Ja oma kokemukseni on, jo aika monesta työnantajasta, että kun itse ottaa haasteen vastaan, menee epämukavuusalueelle ja kehittyy seuraavalle tasolle, kohta on ongelmana, että haasteita työnnetään melkein liikaakin eteen.- Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
Niin ja tuo oli Embriziltä. Tylsistyin etäkalvosulkeisien aikana…. ja taisin alkaa tehdä ihan vähän ihan muuta samaan aikaan. 🤭
Jos työ olisi helppoa, mitä se suurimmalla osalla on, ja kaipaa haastetta voi vaikka alkaa valmentajaksi tai jonkun lapsen aikuiseksi-kaveriksi lapsille, joiden vanhemmat tarvitsee omien tai lasten haasteiden takia vapaata tai joita puuttuu vaikka miehen malli. Ihmismielen toiminta ja miten saat vaikka tuettua lasta, jolla on muuten vaikeaa ja saat hänet onnistumaan ensin yhdessä pienessä ja sitten toisessa isommasta asiassa ja miten usko omaan kykyyn kasvaa ja palaa, ei ole koskaan liian helppoa. Ja miten oppii nousemaan kun ei menekään niin hyvin. Samalla metodilla voi ”kasvattaa” nuorempia oppimishaluisia kollegoita. 😂 Eksovertillle ihmisten kanssa toiminen tuo voimaa ja mielekkyyttä.
Haasteen saa siis kehitettyä ihan mistä vaan, jos haasteita kaipaa. Ja oma kokemukseni on, jo aika monesta työnantajasta, että kun itse ottaa haasteen vastaan, menee epämukavuusalueelle ja kehittyy seuraavalle tasolle, kohta on ongelmana, että haasteita työnnetään melkein liikaakin eteen."Oma työni on sellaista, eikä ongelmat on harvoin sellaisia, että niitä voi usein yksin ratkaista, usein tarvitaan usean alan osaajia".
Anteeksi jos kysyn mutta kuinka monta ongelmaa olette sitten ratkaiseen että niistä olisi ihan todistetusti jotain käytännön hyötyä. Todistetusti ei tarkoita sitä että olisi saanut jonkin projektin valmiiksi ja raportoisi miten sillä olisi ollut positiivisia vaikutuksia.
Ihmiset kun olevat ihan high vaikkei siihen aina löytyisi mitään perusteita, ainut onnistumisen merkki olisi se iloinen pomo joka saisi hyvän raportin jonka voisi myydä eteenpäin vaikka vaikutteet olisivat olleet käytännössä mitättömiä.
Tieto, numerot ja luvut tulevat jostain ja ne ovat harvoin paikkaansa pitäviä, Kestävästä suunnasta puhumattakaan. Miten määrittelisit onnistuneen projektin:)
Jos rahoittajana olisi ollut EU ja projekti olisi rahoitettu hankerahoituksella, voisin jopa epäillä sitä lähtökohtaa missä työn tulosta ei koskaan käytännössä tarkastettaisi, voin toki olla väärässä. Tuolloin ihmiset olisivat oikeasti tärkeitä vain toisilleen ja lopputuotosta ei arvioitaisi sillä miten se vaikuttaisi oikeasti itse hankkeen kohteeseen tai kohderyhmään.
AV - Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
Niin ja tuo oli Embriziltä. Tylsistyin etäkalvosulkeisien aikana…. ja taisin alkaa tehdä ihan vähän ihan muuta samaan aikaan. 🤭
Jos työ olisi helppoa, mitä se suurimmalla osalla on, ja kaipaa haastetta voi vaikka alkaa valmentajaksi tai jonkun lapsen aikuiseksi-kaveriksi lapsille, joiden vanhemmat tarvitsee omien tai lasten haasteiden takia vapaata tai joita puuttuu vaikka miehen malli. Ihmismielen toiminta ja miten saat vaikka tuettua lasta, jolla on muuten vaikeaa ja saat hänet onnistumaan ensin yhdessä pienessä ja sitten toisessa isommasta asiassa ja miten usko omaan kykyyn kasvaa ja palaa, ei ole koskaan liian helppoa. Ja miten oppii nousemaan kun ei menekään niin hyvin. Samalla metodilla voi ”kasvattaa” nuorempia oppimishaluisia kollegoita. 😂 Eksovertillle ihmisten kanssa toiminen tuo voimaa ja mielekkyyttä.
Haasteen saa siis kehitettyä ihan mistä vaan, jos haasteita kaipaa. Ja oma kokemukseni on, jo aika monesta työnantajasta, että kun itse ottaa haasteen vastaan, menee epämukavuusalueelle ja kehittyy seuraavalle tasolle, kohta on ongelmana, että haasteita työnnetään melkein liikaakin eteen."Jos työ olisi helppoa, mitä se suurimmalla osalla on,"
Onneksi en ole suurin osa 🤣 Koska työni on vaativaa, sosiaaliset tapahtumat vähissä, kirjoittelen täällä. "Haastetta" toiseen suuntaan, saan hyvin ajatukset pois töistä.
- Sheena - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos työ olisi helppoa, mitä se suurimmalla osalla on,"
Onneksi en ole suurin osa 🤣 Koska työni on vaativaa, sosiaaliset tapahtumat vähissä, kirjoittelen täällä. "Haastetta" toiseen suuntaan, saan hyvin ajatukset pois töistä.
- SheenaKenen työ on helppoa? Niiden jotka käyttävät asiantuntijoita ja koostavat lopputyön, saavat pisteet kotiin? Siivoojan työ ei ainakaan ole helppoa koska työn jälki tulee tehdä aina itse ja siitä saa aina ainakin sen negatiivisen palautteen jos ei olisi mennyt 100 % hyvin.
Kaikki on suhteellista.
AV Anonyymi kirjoitti:
"Oma työni on sellaista, eikä ongelmat on harvoin sellaisia, että niitä voi usein yksin ratkaista, usein tarvitaan usean alan osaajia".
Anteeksi jos kysyn mutta kuinka monta ongelmaa olette sitten ratkaiseen että niistä olisi ihan todistetusti jotain käytännön hyötyä. Todistetusti ei tarkoita sitä että olisi saanut jonkin projektin valmiiksi ja raportoisi miten sillä olisi ollut positiivisia vaikutuksia.
Ihmiset kun olevat ihan high vaikkei siihen aina löytyisi mitään perusteita, ainut onnistumisen merkki olisi se iloinen pomo joka saisi hyvän raportin jonka voisi myydä eteenpäin vaikka vaikutteet olisivat olleet käytännössä mitättömiä.
Tieto, numerot ja luvut tulevat jostain ja ne ovat harvoin paikkaansa pitäviä, Kestävästä suunnasta puhumattakaan. Miten määrittelisit onnistuneen projektin:)
Jos rahoittajana olisi ollut EU ja projekti olisi rahoitettu hankerahoituksella, voisin jopa epäillä sitä lähtökohtaa missä työn tulosta ei koskaan käytännössä tarkastettaisi, voin toki olla väärässä. Tuolloin ihmiset olisivat oikeasti tärkeitä vain toisilleen ja lopputuotosta ei arvioitaisi sillä miten se vaikuttaisi oikeasti itse hankkeen kohteeseen tai kohderyhmään.
AV”Rahoittajani” on voittoa tekevä yritys ja se mitä teemme tulee olemaan ihan konkreettisesti asiakkaiden käyttöön. Ratkaisen siis ongelmia, jotka parantavat asiakkaiden ihan oikeita tarpeita. On ongelmia, jotka ratkeaa päivässä tai kahdessa, niitä olen tällä työnantajalla ratkaisuista satoja. Nyt ratkaisun alla on 3 isoa ongelmaa, josta yksi on helpohko ja kaksi helvetillistä. Yksi esimerkki historiasta on vuoden kestänyt prosessi muutostarpeen osoittamisesta (jotta johto ostaa idean), mekaanisen suunnitelun aloitus, n kpl protoja ja lopuksi testaus.
Kyllä ongelman ratkaisu tuottaa ihan oikean ratkaisun, koska tuotetta ei voida tuottaa samanlaisena mitä se on suunniteltu, jos asiaa ei saada ratkaistua.
Olen ollut ollut kyllä akateemisessa maailmassa, saanut palkkani EU ja Suomen akatemia. Siellä on aika eritasoisia tutkimuksia. Osa on kovaa tutkimusta, jolla on iso merkitys, ja ne myös julkaistaan todella kovissa lehdissä ja osa vähän enemmän puuhastelua (vaikka silti keskitasoa parempaa tutkimusta). Noissa on ongelmia, jotka oikeasti ratkaisee asioita ja ratkaisut joskus jopa kaupallistetaan.- Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
”Rahoittajani” on voittoa tekevä yritys ja se mitä teemme tulee olemaan ihan konkreettisesti asiakkaiden käyttöön. Ratkaisen siis ongelmia, jotka parantavat asiakkaiden ihan oikeita tarpeita. On ongelmia, jotka ratkeaa päivässä tai kahdessa, niitä olen tällä työnantajalla ratkaisuista satoja. Nyt ratkaisun alla on 3 isoa ongelmaa, josta yksi on helpohko ja kaksi helvetillistä. Yksi esimerkki historiasta on vuoden kestänyt prosessi muutostarpeen osoittamisesta (jotta johto ostaa idean), mekaanisen suunnitelun aloitus, n kpl protoja ja lopuksi testaus.
Kyllä ongelman ratkaisu tuottaa ihan oikean ratkaisun, koska tuotetta ei voida tuottaa samanlaisena mitä se on suunniteltu, jos asiaa ei saada ratkaistua.
Olen ollut ollut kyllä akateemisessa maailmassa, saanut palkkani EU ja Suomen akatemia. Siellä on aika eritasoisia tutkimuksia. Osa on kovaa tutkimusta, jolla on iso merkitys, ja ne myös julkaistaan todella kovissa lehdissä ja osa vähän enemmän puuhastelua (vaikka silti keskitasoa parempaa tutkimusta). Noissa on ongelmia, jotka oikeasti ratkaisee asioita ja ratkaisut joskus jopa kaupallistetaan.Hmm...kylvet siis "mudassa" ihan jokainen työpäivä.
AV Anonyymi kirjoitti:
Hmm...kylvet siis "mudassa" ihan jokainen työpäivä.
AVNo viime aikoina on ollut vähän enemmän juhlaa, mutta myös mutaa. Mutta yleensä on vastapainoksi myös bonareita ja kun onnistutaan, onnistumien myös muistetaan muutakin kuin antamalla ’ihan kivasti hoidettu’-postikortti. Ja kuuntelevat palautetta hyvin herkällä korvalla. Se ei ole suomalaisessa työkulttuurissa ihan normi vaihtoehto.
Kestän ehkä normaalia enemmän epävarmuutta ja uskon visiooni miten asia ratkaistaan, ja vaihdan myös suuntaa tarvittaessa. Nuo kaikista vaikeammat jutut on sellaisia, että pitää vaan ruveta purkamaan yhdestä nurkasta systemaattisesti ja kun tulee uutta tietoa, suunnata ajatukset toisin.
Tarvitsisin oikeasti liikunnan vastapainoksi työlle, jos en sille että pakenen ajatusta miehistä 😂, pitää tosiaan yrittää laittaa sinne paukkuja.- Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
No viime aikoina on ollut vähän enemmän juhlaa, mutta myös mutaa. Mutta yleensä on vastapainoksi myös bonareita ja kun onnistutaan, onnistumien myös muistetaan muutakin kuin antamalla ’ihan kivasti hoidettu’-postikortti. Ja kuuntelevat palautetta hyvin herkällä korvalla. Se ei ole suomalaisessa työkulttuurissa ihan normi vaihtoehto.
Kestän ehkä normaalia enemmän epävarmuutta ja uskon visiooni miten asia ratkaistaan, ja vaihdan myös suuntaa tarvittaessa. Nuo kaikista vaikeammat jutut on sellaisia, että pitää vaan ruveta purkamaan yhdestä nurkasta systemaattisesti ja kun tulee uutta tietoa, suunnata ajatukset toisin.
Tarvitsisin oikeasti liikunnan vastapainoksi työlle, jos en sille että pakenen ajatusta miehistä 😂, pitää tosiaan yrittää laittaa sinne paukkuja.Mietin tarjota sinulle sitä "japanilaista mutaa" eli Muda-ajatusta koska ratkot ongelmia ja ehdotat ratkaisuja. Muda, Mura, Mudi. Kannattaa lukea alue hyvin läpi ja varmasti olet lukenutkin.
AV Anonyymi kirjoitti:
Kenen työ on helppoa? Niiden jotka käyttävät asiantuntijoita ja koostavat lopputyön, saavat pisteet kotiin? Siivoojan työ ei ainakaan ole helppoa koska työn jälki tulee tehdä aina itse ja siitä saa aina ainakin sen negatiivisen palautteen jos ei olisi mennyt 100 % hyvin.
Kaikki on suhteellista.
AVOlen ollut kesätöissä tehtaan linjalla nuorena.Omasta näkökulmasta se oli helppoa. Koska työn oppi kesäloman aikana. Toisaalta se oli henkisesti vaikeaa, koska minuutit vaan mateli.
Jokaisessa työssä on oma haasteensa, jos tekee työn hyvin ja tietyllä pieteetillä. Jos otetaan esimerkkejä, jotka on ihan erilaisia kuin oma työni esim. vaikka hieroja. Parhaimmillaan olen nähnyt, että käsien takia työkyvyttömyysuhkan alla oleva ja leikkausjonossa oleva alle 30v nainen saadaan hieronnalla täysin työkykyiseksi eikä leikkausta ole tarvittu, vaikka aikaa on kulut 15v. Hieroja heti huomais, että hermot oli jotenkin ”jumissa”, hoiti ja antoi hoito-ohjeet. Tai toinen esimerkki on opettaja, vaikka itse opetettavat asiat on helppoja, silti opetettavan oppiminen, motivointi ja innostuksen luominen on vaikeaa. Tai kolmas esimerkki on palomies. Tiukassa tilanteessa ja pitää pystyä ratkaisemaan paineen alla nopeassa tahdissa mikä on järkevää.
Eri töiden haastavuus on erilaista. Kuitenkin on paljon työtä, joka ei ole erityisen vaikeaa tehdä, mutta haaste voi olla jossain muussa asiassa. Eikä iso osa kestäisi tälläistä työtä. Paine on kova, eurot vilistää silmissä jos ei saa ongelmaa selviämään. Onneksi ei omat. 😂 Itse taas välillä valitan, mutta enimmäkseen olen liekeissä.Anonyymi kirjoitti:
Mietin tarjota sinulle sitä "japanilaista mutaa" eli Muda-ajatusta koska ratkot ongelmia ja ehdotat ratkaisuja. Muda, Mura, Mudi. Kannattaa lukea alue hyvin läpi ja varmasti olet lukenutkin.
AVOlen lukenut yhden kirjan ja itse asiassa teen työssä juuri vuoden kestävää koulutusta. Voisi olla intensiiviversio, mutta tämä on jaettu vuodelle (ja joka session jälkeen on kotitehtävä).
- Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
Olen ollut kesätöissä tehtaan linjalla nuorena.Omasta näkökulmasta se oli helppoa. Koska työn oppi kesäloman aikana. Toisaalta se oli henkisesti vaikeaa, koska minuutit vaan mateli.
Jokaisessa työssä on oma haasteensa, jos tekee työn hyvin ja tietyllä pieteetillä. Jos otetaan esimerkkejä, jotka on ihan erilaisia kuin oma työni esim. vaikka hieroja. Parhaimmillaan olen nähnyt, että käsien takia työkyvyttömyysuhkan alla oleva ja leikkausjonossa oleva alle 30v nainen saadaan hieronnalla täysin työkykyiseksi eikä leikkausta ole tarvittu, vaikka aikaa on kulut 15v. Hieroja heti huomais, että hermot oli jotenkin ”jumissa”, hoiti ja antoi hoito-ohjeet. Tai toinen esimerkki on opettaja, vaikka itse opetettavat asiat on helppoja, silti opetettavan oppiminen, motivointi ja innostuksen luominen on vaikeaa. Tai kolmas esimerkki on palomies. Tiukassa tilanteessa ja pitää pystyä ratkaisemaan paineen alla nopeassa tahdissa mikä on järkevää.
Eri töiden haastavuus on erilaista. Kuitenkin on paljon työtä, joka ei ole erityisen vaikeaa tehdä, mutta haaste voi olla jossain muussa asiassa. Eikä iso osa kestäisi tälläistä työtä. Paine on kova, eurot vilistää silmissä jos ei saa ongelmaa selviämään. Onneksi ei omat. 😂 Itse taas välillä valitan, mutta enimmäkseen olen liekeissä.Ei painetta kannata ottaa, pitää vain olla rutinoitunut tapa miten saa tarvittavat alkutiedot. Riittävien alkutietojen jälkeen on kai kohtuu työ jäsennellä missä järjestyksessä tehtävää lähtee tutkimaan, testaamaan ja ratkomaan?
Tuo kai pätee työhön kuin työhön.
AV - Anonyymi
Emberizi kirjoitti:
Olen lukenut yhden kirjan ja itse asiassa teen työssä juuri vuoden kestävää koulutusta. Voisi olla intensiiviversio, mutta tämä on jaettu vuodelle (ja joka session jälkeen on kotitehtävä).
Kuulostaa seminologian alan työltä.
AV - Anonyymi
Tai kiitos kun käytit, päätin aikaisemmin jo pitää tauon palstailussa jos tämä tapahtuisi.
Palsta on sinun, ole hyvä.
AV - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuulostaa seminologian alan työltä.
AVHeh. Ajattelin ensin että seminologit om eläinlääkäreitä. Muttei ne ole. Miten seminologissa käytetään Toyotan tuotannon ohjausta.? Hanskalla syvälle ilman hukkaa? 😂 Tai no, itse asiassa, keksin parikin juttua heti. Olen muuten teininä maalla serkun luona nähnyt toimenpiteen, oli aika hurjaa seurattavaa. Maalaisromanttien kuva eläinlääkärin/seminologin työstä hävisi sen sileän tien.
Jotenkin sinulla aina lipsahtaa jossain kohta jutut lievästi siemennyksen puolelle. 😁 Vai oletko itse seminologi? Vai minunko mielikuvitus on vaan vilkas? 🤣
Huh mikä päivä. Lopetin ajoissa kun oli muuta, mutta sitten kun avasin kännykän 19.30
alkoi kahdesta suunnasta tulla kysymyksiä (näkevät, että olen vihreänä). Ja vikat tulo 21.30. Onneksi ei ole tavallista! Ja nyt olen liian kierroksilla saadakseen unta, vielä. Pitää vissiiin laittaa joku tainnutusmusiikki päälle. Anonyymi kirjoitti:
Tai kiitos kun käytit, päätin aikaisemmin jo pitää tauon palstailussa jos tämä tapahtuisi.
Palsta on sinun, ole hyvä.
AVKannattaa rekisteröidä nimimerkki, jos ei halua että muut huutelee sinun puolesta. Tosin ei sekään kiusaamisyrityksiä poista, vaikka Jasu on saanut oman osuutensa saavilla kaataen.
On vaikea kuvitella mitä mieleltään terve ja hyvinvoiva ihminen voi saada kiusaamisesta ja tahallisesta ärsyttämisestä. Onko mielenterveys niin heikko, että on pakko luoda kaaosta ympärilleen voidakseen tuntea edes vähän enemmän harmoniaa kun ympärillä on parempi kaaos? Vai ärsyttääkö vaikka minun ja sinun keskustelu, koska joku kontakti löytyy ja kaikilla ei ole kontaktia ollenkaan? Vai onko oma elämä niin vajaa, että provo-ärsytyksellä tyhjyyteen saa edes jotain sisältöä? Kun ymmärtää miksi ihmiset yrittää kiusata, niin kiusaaminen muuttuu lähinnä säälittäväksi toiminnaksi ja ihminen sen takana surkeaksi. Onhan minunkin poikaystävistä äänestetty, sukupuolielimiä pyydetty nähtäväksi ja tarjottu mieshuoria, mutta ei se johdu minusta vaan jonkun muun pahasta olosta…. Kun ymmärtää ison kontekstin, ei kiusa tartu eikä uppoa.
Olen itsekin miettinyt palstan vähentämistä, se ei ole kenellekään huono idea… Se mitä olen siltä hakenut (ajatukseni kirkastus) on jo pitkällä ja jos meinaan alkaa liikkua, pitää aika saada jostain. Nyt juuri on nuha ja päänsärky alkanut ja lasten koulu & työpaikka kuhisee koronaa, saa nähdä osuiko vai onko normi flunssaa. Kunhan saan flunssan ohi, pitää aloittaa. Ympäristössä 3 rt rokotetut alle 40v tuskin huomaa olleensa sairaita ja 45-50v ovat olleet selkeästi kipeitä. Yhtään yli 50v tartuntaa en ole nähnyt. Saa nähdä. Immuniteetin kannalta nyt sairastaminen voisi olla jopa järkevää (rokote miedonta oireita), 4. rokote tuskin perusterveille tulee. Kun on pakko matkustaa jo keväällä, mielummin matkustaisi sairastuneena. Ei olis kiva jäädä rapakon taakse odottamaan, että saa lentää.
Jos menet tauolle, varsinkin pidemmälle, ja jos satun sillä aikaa poistumaan, kiitos kivoista keskusteluita AV!Joo, ei elämässä koskaan tiedä etukäteen miten se menee. Niin ja olipas taas varsinainen lyriikka. 😉
- Anonyymi
Tosta olemassa olosta tuli mieleen, että ois tosi paljon helpompaa olla kovalevyllä. Kun mä en tykkää tästä mun ruumiista yhtään. Ja siellä ois ikuinen elämä ellei joku paina delete.
- Anonyymi
Motley Cruel: Home Swet Home.
Hiton rokotekin nut 3/3 buontechiä... pääsen vaikka Itävaltaankin laskettelemaan sitten tällä EU-passillani., Mikael Kengäntekijä- Schumacherin kuolin paikkaan :D- Anonyymi
Keho on temppeli
Pidetään huolta - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keho on temppeli
Pidetään huoltaVoihan se olla, mut miks mulla se on sitten niin äärettömän ruma, että vaatteet voi vaihtaa, samoin asunnon, auton, työpaikan. Mutta kun omasta ruumiista ei pääse mitenkään eroon. Mua siis oikeesti oksettaa. Että sen takia mieluummin se kovalevyhomma.
En nyt haluais latistaa tunnelmaa, mutta ei toi kevät etene yhtään mihinkään. Tukholmassa on viittäkin astetta lämmintä päivisin ja öisinkin pitää nollassa tai vähän yli. Malmössä saattaa olla kahdeksankin astetta päivällä. Että tälleen on säämerkit nyt ja näyttää ilmastomuuri pysyvän paikoillaan niin pitkään kun ennusteita riittää. Ja me ollaan muurin huonommalla puolen.
- Anonyymi
Tuo kuule riippuu siitä miten ajan käsitteen olisi itselleen määritellyt.
Kuukausi on lyhyt aika ja kyllä kevään merkit meillekin tulee ajallaan, talvi alkaa olla ehtoo puolella.
Ei se kevät ihan viikossa tule, en olisi niin optimistinen Helmikuussa:)
AV - Anonyymi
Kevät tulee taas tänäkin vuonna nopeammin kuin edellisinä, aika rientää liian sukkelaan.
- Sheena - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kevät tulee taas tänäkin vuonna nopeammin kuin edellisinä, aika rientää liian sukkelaan.
- SheenaNiin se tekee ja sen huomaa hyvin etenkin lapsista, he kasvavat vauhdilla ja me toiset vain vanhenemme:)
AV
- Anonyymi
Totta turiset.
"Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on". Omien ajatusten voima on todella voimakas.
- Sheena - Anonyymi
Tänään kyllä oli aivan huikea kevätpäivä!
Ehkä kaiken kirkasti aurinko joka paistoi tai sitten kuitenkin nainen joka hiljensi minut eilen.
https://youtu.be/12zjHElhCSY
Hän korjasi minut....
Halusi niin...- Anonyymi
Tänään oli aivan ihana talvipäivä. Nyt ei ole vielä kevät.
Mikä ihme siinä on, kun monet ihmiset eivät osaa nauttia Suomen talvesta?
- Anonyymi
Mies ei selvii ilman naista elämästä. Jos pitäis laiittaa nainen ja mies kuukaudeksi luontoon yksin niin nainen tulis vaan elossa sieltä.
- Anonyymi
Huomiseen!
- Anonyymi
Iloa siitä että kantohangella pystyi aamupäivällä hiihtelemään minne sattuu, pitkin aukeita. Ja aurinko paistoi. Iloa siitä että yksi heppu soitteli, olin vähän kaivannut.
- Anonyymi
Palstalaiset tarvii palstaa. Muuten elämä loppuu jos ette pääse palstalle.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 894120
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t353201Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1032313Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?312168Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell861954Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281857- 311830
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271577Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91537- 281511