Kirkko ja kaupunki: Kirkkoherra-nimike halutaan vaihtaa

Keskustelu ammattinimikkeiden sukupuolineutraaliudesta jyllää vahvasti myös kirkon työntekijöiden keskuudessa. Muun muassa pappeja ja kanttoreita edustava ammattijärjestö AKI-liitot ehdottaa sukupuolittuneen kirkkoherra-ammattinimikkeen vaihtamista.

AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni on todennut Kirkko ja kaupunki -lehdessä, että kirkkoherra-nimike tulisi vaihtaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi.

–Monet ovat sitä mieltä, että kyse on vanhasta ja arvokkaasta nimestä, mutta se on monella tapaa nykyajan hengen vastainen ja selkeästi sukupuolittunut nimike, Junni perustelee.

Junnin mukaan nuoremmat ikäluokat kaipaavat nimikkeen vaihtamista.

–Erityisesti alle 45-vuotiaat kannattavat nimikkeen muuttamista. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden keskuudessa moni pitää edelleen kirkkoherraa ihan hyvänä nimikkeenä, Junni kertoo.

Hänen edustamallaan ammattijärjestöllä ei ole mitään ehdotusta kirkkoherra-nimikkeen korvaajaksi.

– Toivotaan, että kirkkohallitus olisi tässä aloitteellinen. Tässä oli kohta, jossa olisi hyvä kuunnella ajan henkeä, Junni muotoilee.

Enemmistön päätös
Evankelisluterilaisessa kirkossa oli viime vuonna prosessi, jossa ammattinimikkeitä muutettiin nykyaikaisempaan muotoon. Esimerkiksi asiamiehistä tuli asiantuntijoita.

Junnin mukaan kirkossa on tiedostettu, että myös kirkkoherra-nimikkeelle pitäisi tehdä jotain.

–Siinä ei ole vielä päästy niin pitkälle, että asiasta oltaisiin päättämässä jotain. Voi olla, että kirkolliskokous on tässä se suurin jarru, Junni arvelee.

Kirkkoherra-nimike on kirkkolaissa ja sitä saa muuttaa ainoastaan eduskunta kirkolliskokouksen esityksestä. Kirkolliskokouksessa nimikkeen muuttamiseen tarvitaan enemmistön päätös.

–Siellä on sellaiset voimasuhteet, että liberaalit tai konservatiivit eivät kumpikaan yksinään saa kolme neljäsosan enemmistöä. On aika helppoa löytää yksi neljäsosan määrävähemmistö, joka kaataa tällaiset uudistukset, Junni luonnehtii.

Ei ole vireillä
Kirkolliskokouksen pääsihteeri Birgitta Hämäläisen mukaan nimikkeitä on uudistettu. Hän mainitsee esimerkkinä kirkolliskokouksen, jossa puhemiesneuvosto vaihdettiin puheenjohtajien neuvostoksi sekä valitsijamiehet muutettiin valitsijoiksi. Kirkkoherra-nimike säilyy ainakin toistaiseksi.

–Mitään laajakantoista kirkkoherra-nimikkeeseen liittyvää ei ole tällä päätöksentekotasolla vireillä, Hämäläinen toteaa.

Suomen ortodoksisen kirkon piirissä ei ole samanlaista tarvetta luopua kirkkoherra-nimikkeestä, koska siellä ei ole naispappeutta.

Ortodoksisissa seurakunnissa on pyritty nykyaikaan vaihtamalla esimerkiksi lautamies-nimike luottamushenkilöksi.


https://urly.fi/2u7G
23216
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Sukupuolineutraalius on yksi asia. Pietari kehotti kirkon johtajia toimimaan tehtävässään " ei herroina halliten ...... vaan ollen laumalle esikuvina". KirkkoHERRA on näin ollen ollut aina virkanimikkeenä outo. Toinen outous mitä olen aina ihmetellyt on TUOMIOkirkko. Miksi ihmeessä domus (talo) tai dom (pyhättö) on käännetty tuomioksi?

Äänestä
  • Dom ei tule domus-sanasta lainkaan. Se tulee suffixista -dom, kuten englannissa on em. wisdom ja kingdom. Se merkitsi lakia, sääntöjä, oikeutta ja myös laatua. Vanhassa norjassa, kuten viikingeillä se oli -dom, saksassa taas -tum.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Dom ei tule domus-sanasta lainkaan. Se tulee suffixista -dom, kuten englannissa on em. wisdom ja kingdom. Se merkitsi lakia, sääntöjä, oikeutta ja myös laatua. Vanhassa norjassa, kuten viikingeillä se oli -dom, saksassa taas -tum.

    Oikeasti tulee kupolista. Kupolikirkot on suomeksi nimetty tuomiokirkoiksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oikeasti tulee kupolista. Kupolikirkot on suomeksi nimetty tuomiokirkoiksi.

    Domus tuossa merkityksessä tuli käyttöön uudestaan vasta 1650-luvulla Ranskassa. Dom on paljon vanhempaa perua jo viikinkien ja saxonien ajalta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Dom ei tule domus-sanasta lainkaan. Se tulee suffixista -dom, kuten englannissa on em. wisdom ja kingdom. Se merkitsi lakia, sääntöjä, oikeutta ja myös laatua. Vanhassa norjassa, kuten viikingeillä se oli -dom, saksassa taas -tum.

    Kotimaisten kielten keskuksen ja evl. kirkon mukaan tulee sanasta domus.

    (Kooklatkaa "tuomiokirkon etymoligia", niin voitte unohtaa, ja jättää omaan arvottomaan arvoonsa tämän "asiantuntijan" löpinät.)

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oikeasti tulee kupolista. Kupolikirkot on suomeksi nimetty tuomiokirkoiksi.

    Sana tuomiokirkko on käännösvirhe ruotsista. Kotikirkko, ruotsiksi domkyrka, kuulosti alkuosaltaan suomenkielisille sanalta 'tuomio'. Niinpä suomessa on tuomiokirkot, tuomiokunnat, tuomiorovastit ja tuomiosunnuntai.

    Jossain muinaisessa kirjassa joku lausui "älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi".
    Tätä ajatusta Suomen evlut. kirkko ei noudata.

    Äänestä

Miten olisi yksinkertaisesti "seurakunnan johtaja"?

Äänestä
  • Sinä taivut heti Setan vaatimuksiin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sinä taivut heti Setan vaatimuksiin.

    Parempi on rouva kirkkoherra.

    Äänestä

  • torre5 kirjoitti:

    Parempi on rouva kirkkoherra.

    Mitä se sinulle kuuluu?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sinä taivut heti Setan vaatimuksiin.

    Oi, tämä onkin varmaan syy, miksi vapaissa suunnissa ei puhutakaan kirkkoherroista, vaan juuri seurakunnan johtajista!!!!

    Äänestä

Raamattu;
Mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi.

1Äänestä

Sanokaa naisia kirkkorouviksi tai käyttäkää nimeä "Meidän Rouvamme" eli notre dame.

Äänestä

Hyvä.

Äänestä

Se silta lehti tulee edelleen postiluukusta 🤣

Äänestä

Kirkko herran loppuosa on "käännösvirhe" ruotsin kyrkoherde sanasta, herde on suomeksi paimen. Oli ilmeisesti tärkeämpää errä kirkooherra kuulosta enemmän kyrkopherdeltä kuin kirkonpaimen.

Mutta patavanhoilliset pitävät kiinni huonoistakin käännöksistä, väännöksistä, kaiketi nekin ovat jumalan tahto, lol.

1Äänestä

Kirkkohallituksen syntivaliokunta onkin päätynyt muuttamaan kyseisen ammattinimikkeen Kirkko-oletetuksi, arkkipiiskat saavat säilyttää toistaiseksi arvonimensä. T. Tuomiokapitulantti.

Äänestä

Saisi jo tämä sukupuolineutraalihömpötys loppua. Antaa entisten nimikkeiden olla niinkuin ne ovat ja uusille voisi sitten keksiä sukupuolettomat käsitteet.

Äänestä
  • Kenties vois ottaa vähän seksikkäämmät tittelit, noin vetovoiman lisäämiseksi? Taivaskonsultti? Sielukuiskaaja? Yliuskis? Päähihhuli?

    Äänestä

> Kirkkoherra-nimike halutaan vaihtaa

Ei paras idea tehdä kirkkoherrasta kirkkonarri.

Äänestä
  • Voisi olla.

    Uskonnot ovat huijausta, mutta papit esittävät ne totena.

    Äänestä

Pimeys on laskeutunut kirkon sisälle.

Äänestä

Eikö se riitä kun teillä on kaksi herraa muutenkin.
Jumala ja Jeesus.
Vielä maallisia määräälijöitä te vielä muka tarviitte?
Kirkko henkilö on kelvattava niille.
😁

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Keskustelu ammattinimikkeiden sukupuolineutraaliudesta jyllää vahvasti myös kirkon työntekijöiden keskuudessa. Muun muassa pappeja ja kanttoreita edustava ammattijärjestö AKI-liitot ehdottaa sukupuolittuneen kirkkoherra-ammattinimikkeen vaihtamista.

AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni on todennut Kirkko ja kaupunki -lehdessä, että kirkkoherra-nimike tulisi vaihtaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi.

–Monet ovat sitä mieltä, että kyse on vanhasta ja arvokkaasta nimestä, mutta se on monella tapaa nykyajan hengen vastainen ja selkeästi sukupuolittunut nimike, Junni perustelee.

Junnin mukaan nuoremmat ikäluokat kaipaavat nimikkeen vaihtamista.

–Erityisesti alle 45-vuotiaat kannattavat nimikkeen muuttamista. Sen sijaan yli 50-vuotiaiden keskuudessa moni pitää edelleen kirkkoherraa ihan hyvänä nimikkeenä, Junni kertoo.

Hänen edustamallaan ammattijärjestöllä ei ole mitään ehdotusta kirkkoherra-nimikkeen korvaajaksi.

– Toivotaan, että kirkkohallitus olisi tässä aloitteellinen. Tässä oli kohta, jossa olisi hyvä kuunnella ajan henkeä, Junni muotoilee.

Enemmistön päätös
Evankelisluterilaisessa kirkossa oli viime vuonna prosessi, jossa ammattinimikkeitä muutettiin nykyaikaisempaan muotoon. Esimerkiksi asiamiehistä tuli asiantuntijoita.

Junnin mukaan kirkossa on tiedostettu, että myös kirkkoherra-nimikkeelle pitäisi tehdä jotain.

–Siinä ei ole vielä päästy niin pitkälle, että asiasta oltaisiin päättämässä jotain. Voi olla, että kirkolliskokous on tässä se suurin jarru, Junni arvelee.

Kirkkoherra-nimike on kirkkolaissa ja sitä saa muuttaa ainoastaan eduskunta kirkolliskokouksen esityksestä. Kirkolliskokouksessa nimikkeen muuttamiseen tarvitaan enemmistön päätös.

–Siellä on sellaiset voimasuhteet, että liberaalit tai konservatiivit eivät kumpikaan yksinään saa kolme neljäsosan enemmistöä. On aika helppoa löytää yksi neljäsosan määrävähemmistö, joka kaataa tällaiset uudistukset, Junni luonnehtii.

Ei ole vireillä
Kirkolliskokouksen pääsihteeri Birgitta Hämäläisen mukaan nimikkeitä on uudistettu. Hän mainitsee esimerkkinä kirkolliskokouksen, jossa puhemiesneuvosto vaihdettiin puheenjohtajien neuvostoksi sekä valitsijamiehet muutettiin valitsijoiksi. Kirkkoherra-nimike säilyy ainakin toistaiseksi.

–Mitään laajakantoista kirkkoherra-nimikkeeseen liittyvää ei ole tällä päätöksentekotasolla vireillä, Hämäläinen toteaa.

Suomen ortodoksisen kirkon piirissä ei ole samanlaista tarvetta luopua kirkkoherra-nimikkeestä, koska siellä ei ole naispappeutta.

Ortodoksisissa seurakunnissa on pyritty nykyaikaan vaihtamalla esimerkiksi lautamies-nimike luottamushenkilöksi.


https://urly.fi/2u7G

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu