Voi kauhistus nyt taas

Sinulla on se paskapuhe. Minulla taas on tieto ja kokemus. Suvulla on metsää parisataa hehtaaria, ja minullakin on tontilla melkoisesti puustoa. Minä en siis ole luulopuheiden varassa. Olisiko siitä viikko, kun keskustelin tästä asiasta veljeni kanssa.

Tottakait metsien hoitokin vaikuttaa, koska liian tiheässä kasvaessaan puut eivät saa valoa riittävästi. Tässä kuitenkin kaatui tapanimyrskyssä kaksi vahaa kuusta, jotka oli viimeiset noin 100 vuotta kasvaneet tontin reunassa aavalla paikalla.

Niistä näki selvästi kuinka kasvu oli alkanut kiihtyä 1960 luvulta lähtien. Viimeiset vuosikasvut oli jopa 2 cm.

Minä istutin taimia 37 vuotta sitten veljelleni. 5 vuotta sitten siellä oli kuulemma jo niin suuria puita, että olisi saanut pikkutukin. Minä olen seurannut näitä asioita vuosikymmeniä. Kun veljeni oli kaatanut puita, ne oli kasvaneet paksuutta, jopa 1,5 cm vuodessa.

Ei sellaista kasvua ollut 1960 luvulla missään. Minähän olen maalta kotoisin. Käytin joskus rakentaessani purkutavaraa, joka oli kaadettu 1950 luvulla. Se puu oli niin tiukkasyistä ja kovaa, että ei sitä meinannut saada pistosahalla poikki. Vuosikasvu oli ollut noin 2 mm.

Keskilämpötilahan on noussut niin siellä niemimaalla kuin Suomessakin ennenkaikkea syksyllä telvella ja keväällä, joten kasvukausi on pidentynyt. Kuitenkin kasvihuoneista tiedetään, että eniten kasvunopeuteen vaikuttaa CO2 pitoisuuden nosto.

Sen takia kasvihuoneissa käytetään CO2 lannoitusta kasvun kiihdyttämiseen. Aivan samoin CO2 vaikuttaa luonossa. Nykyään nurmestakin voi saada jopa kolme satoa kesässä. 1960 luvulla sai noin 1,5 satoa.

1800 luvulla CO2 pitoisuus oli niin alhainen, että kasvit kituivat. 1960 luvulta lähtien se on ollut yhä edullisempi kasvulle. Tulevaisuudessakin kasvu yhä kiihtyy. Kielteinen puoli siinä tietysti on se, että puun laatu rakennusmateriaaliksi huononee.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on se paskapuhe. Minulla taas on tieto ja kokemus. Suvulla on metsää parisataa hehtaaria, ja minullakin on tontilla melkoisesti puustoa. Minä en siis ole luulopuheiden varassa. Olisiko siitä viikko, kun keskustelin tästä asiasta veljeni kanssa.

Tottakait metsien hoitokin vaikuttaa, koska liian tiheässä kasvaessaan puut eivät saa valoa riittävästi. Tässä kuitenkin kaatui tapanimyrskyssä kaksi vahaa kuusta, jotka oli viimeiset noin 100 vuotta kasvaneet tontin reunassa aavalla paikalla.

Niistä näki selvästi kuinka kasvu oli alkanut kiihtyä 1960 luvulta lähtien. Viimeiset vuosikasvut oli jopa 2 cm.

Minä istutin taimia 37 vuotta sitten veljelleni. 5 vuotta sitten siellä oli kuulemma jo niin suuria puita, että olisi saanut pikkutukin. Minä olen seurannut näitä asioita vuosikymmeniä. Kun veljeni oli kaatanut puita, ne oli kasvaneet paksuutta, jopa 1,5 cm vuodessa.

Ei sellaista kasvua ollut 1960 luvulla missään. Minähän olen maalta kotoisin. Käytin joskus rakentaessani purkutavaraa, joka oli kaadettu 1950 luvulla. Se puu oli niin tiukkasyistä ja kovaa, että ei sitä meinannut saada pistosahalla poikki. Vuosikasvu oli ollut noin 2 mm.

Keskilämpötilahan on noussut niin siellä niemimaalla kuin Suomessakin ennenkaikkea syksyllä telvella ja keväällä, joten kasvukausi on pidentynyt. Kuitenkin kasvihuoneista tiedetään, että eniten kasvunopeuteen vaikuttaa CO2 pitoisuuden nosto.

Sen takia kasvihuoneissa käytetään CO2 lannoitusta kasvun kiihdyttämiseen. Aivan samoin CO2 vaikuttaa luonossa. Nykyään nurmestakin voi saada jopa kolme satoa kesässä. 1960 luvulla sai noin 1,5 satoa.

1800 luvulla CO2 pitoisuus oli niin alhainen, että kasvit kituivat. 1960 luvulta lähtien se on ollut yhä edullisempi kasvulle. Tulevaisuudessakin kasvu yhä kiihtyy. Kielteinen puoli siinä tietysti on se, että puun laatu rakennusmateriaaliksi huononee.

Kerrotko lisää tästä kasvihuoneiden hiilidioksidilannoitteesta, myydäänkö sitä rakeina vai miten?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on se paskapuhe. Minulla taas on tieto ja kokemus. Suvulla on metsää parisataa hehtaaria, ja minullakin on tontilla melkoisesti puustoa. Minä en siis ole luulopuheiden varassa. Olisiko siitä viikko, kun keskustelin tästä asiasta veljeni kanssa.

Tottakait metsien hoitokin vaikuttaa, koska liian tiheässä kasvaessaan puut eivät saa valoa riittävästi. Tässä kuitenkin kaatui tapanimyrskyssä kaksi vahaa kuusta, jotka oli viimeiset noin 100 vuotta kasvaneet tontin reunassa aavalla paikalla.

Niistä näki selvästi kuinka kasvu oli alkanut kiihtyä 1960 luvulta lähtien. Viimeiset vuosikasvut oli jopa 2 cm.

Minä istutin taimia 37 vuotta sitten veljelleni. 5 vuotta sitten siellä oli kuulemma jo niin suuria puita, että olisi saanut pikkutukin. Minä olen seurannut näitä asioita vuosikymmeniä. Kun veljeni oli kaatanut puita, ne oli kasvaneet paksuutta, jopa 1,5 cm vuodessa.

Ei sellaista kasvua ollut 1960 luvulla missään. Minähän olen maalta kotoisin. Käytin joskus rakentaessani purkutavaraa, joka oli kaadettu 1950 luvulla. Se puu oli niin tiukkasyistä ja kovaa, että ei sitä meinannut saada pistosahalla poikki. Vuosikasvu oli ollut noin 2 mm.

Keskilämpötilahan on noussut niin siellä niemimaalla kuin Suomessakin ennenkaikkea syksyllä telvella ja keväällä, joten kasvukausi on pidentynyt. Kuitenkin kasvihuoneista tiedetään, että eniten kasvunopeuteen vaikuttaa CO2 pitoisuuden nosto.

Sen takia kasvihuoneissa käytetään CO2 lannoitusta kasvun kiihdyttämiseen. Aivan samoin CO2 vaikuttaa luonossa. Nykyään nurmestakin voi saada jopa kolme satoa kesässä. 1960 luvulla sai noin 1,5 satoa.

1800 luvulla CO2 pitoisuus oli niin alhainen, että kasvit kituivat. 1960 luvulta lähtien se on ollut yhä edullisempi kasvulle. Tulevaisuudessakin kasvu yhä kiihtyy. Kielteinen puoli siinä tietysti on se, että puun laatu rakennusmateriaaliksi huononee.

Minä+en+ollut+suvun+metsien+varassa,+vaan+tutkitun+tiedon+varassa,+vaikka+itsellänikin+on+kyllä+jokunen+hehtaari+metsää.+.+Suomen+metsien+kasvu+on+-60+luvulta+lähes+kaksinkertaistunut,+johon+suurimpana+syynä+ovat+olleet+-60+ja+-70+luvun+ojitukset,+lannoitus+ja+yleinen+metsänhoidon+parannus+istutuksineen+ja+harvennushakkuineen.+Ilmaston+lämpeneminen+(jonka+olet+pyrkinyt+kiistämään)+vaikuttaa+kasvukauden+pidentymisenä,+mutta+CO2:n+n.+100+ppm+lisäys+1960+luvulta+vaikuttaa+melko+vähän.+Kasvihuoneissa+lisäys+on+4+-+5++kertaa+suurempi+määriä.Tekniikan+tohtori+Antero+Ollilan+arvio+CO2+lisän+vaikutuksesta:"Arvioidaan,+että+tähän+mennessä+kasvanut+hiilidioksidipitoisuus+olisi+lisännyt+satomääriä+10–15+%."+Ei+suinkaan+moninkertaisiksi.+Ja+eikö+Ollila+ollut+juuri+se,+kenen+tietoon+vetosit?Vai+onko+metsähallitus+väärässä+ja+ovatko+Findikaattorin+tiedot+vääriä?

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on se paskapuhe. Minulla taas on tieto ja kokemus. Suvulla on metsää parisataa hehtaaria, ja minullakin on tontilla melkoisesti puustoa. Minä en siis ole luulopuheiden varassa. Olisiko siitä viikko, kun keskustelin tästä asiasta veljeni kanssa.

Tottakait metsien hoitokin vaikuttaa, koska liian tiheässä kasvaessaan puut eivät saa valoa riittävästi. Tässä kuitenkin kaatui tapanimyrskyssä kaksi vahaa kuusta, jotka oli viimeiset noin 100 vuotta kasvaneet tontin reunassa aavalla paikalla.

Niistä näki selvästi kuinka kasvu oli alkanut kiihtyä 1960 luvulta lähtien. Viimeiset vuosikasvut oli jopa 2 cm.

Minä istutin taimia 37 vuotta sitten veljelleni. 5 vuotta sitten siellä oli kuulemma jo niin suuria puita, että olisi saanut pikkutukin. Minä olen seurannut näitä asioita vuosikymmeniä. Kun veljeni oli kaatanut puita, ne oli kasvaneet paksuutta, jopa 1,5 cm vuodessa.

Ei sellaista kasvua ollut 1960 luvulla missään. Minähän olen maalta kotoisin. Käytin joskus rakentaessani purkutavaraa, joka oli kaadettu 1950 luvulla. Se puu oli niin tiukkasyistä ja kovaa, että ei sitä meinannut saada pistosahalla poikki. Vuosikasvu oli ollut noin 2 mm.

Keskilämpötilahan on noussut niin siellä niemimaalla kuin Suomessakin ennenkaikkea syksyllä telvella ja keväällä, joten kasvukausi on pidentynyt. Kuitenkin kasvihuoneista tiedetään, että eniten kasvunopeuteen vaikuttaa CO2 pitoisuuden nosto.

Sen takia kasvihuoneissa käytetään CO2 lannoitusta kasvun kiihdyttämiseen. Aivan samoin CO2 vaikuttaa luonossa. Nykyään nurmestakin voi saada jopa kolme satoa kesässä. 1960 luvulla sai noin 1,5 satoa.

1800 luvulla CO2 pitoisuus oli niin alhainen, että kasvit kituivat. 1960 luvulta lähtien se on ollut yhä edullisempi kasvulle. Tulevaisuudessakin kasvu yhä kiihtyy. Kielteinen puoli siinä tietysti on se, että puun laatu rakennusmateriaaliksi huononee.

Alarmisti näkee ilmastonmuutoksen kaikkialla. Istu alas ja rauhoitu. Ei kukaan kuuntele moista höpötystä. On täällä muitakin metsnomistajia.

Anonyymi kirjoitti:

Alarmisti näkee ilmastonmuutoksen kaikkialla. Istu alas ja rauhoitu. Ei kukaan kuuntele moista höpötystä. On täällä muitakin metsnomistajia.

APH+väitti,+ettei+ekologian+proffa+ymmärrä+biologiaa.+Ja+sinä+toinen+höperö+kirjoitat+alarmisteista.+Samanlaisia+sekopäitä+kaksin+kappalein.+Etelämantereen+kasvuston+nopea+muutos+johtuu+ilmaston+lämpenemisestä.+CO2:n+lisääntyminen+selittää+asiantuntijan+mukaan+10+-+15+%+kasvun+lisääntymisestä.+Enempää+se+ei+selitä+metsien+kasvustakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrotko lisää tästä kasvihuoneiden hiilidioksidilannoitteesta, myydäänkö sitä rakeina vai miten?

Säiliöissä

Joo höpertelyn puolelle meni taas lainailijalla. Minä taas luotan havaintoihini enkä siihen, mitä joku laitos väittää, Minua kummastuttaa se, että kokemusta kasvihuoneista ei uskalleta tai osata soveltaa luontoon.

Sinähän taas et tietenkään usko totuuteen, koska sinä haluat ehdottimasti uskoa ilmastonmuutosuhkaan, jossa se CO2 nähdään täysin valheellisesti hirveänä mörkönä.

Tottakait noilla asioilla, joita metsähallitus luettelee on myöskin ollut merkitystä. Tuntuu vaan sieltäkin puuttuvan se tärkein tieto, joka minulla on senkin takia, että se on tänne linkitetty aikanaan useaan kertaan.

Useaan kertaan linkitettiin kuva kahdesta kasvista. Toinen oli kasvanut noin 200 ppm CO2 pitoisuudessa ja toinen oli kasvanut noin 800 ppm pitoisuudesa. Niiden kasvien biomassassa oli aivan hirveän suuri ero.

Kyllä siitä näki, miksi kasvihuoneissa käytetään pitoisuutta 1100-1200 ppm. Aivan sama on vaikutus luonnossa, intit sitten kuinka kiihkeästi tahansa. Se on todella kummallinen tuo sairasmielisyys, että ei voi uskoa toisen ihmisen käytännön kokemukseen.

Sehän täällä on koko ajan mellastanut. Kokemuksella ei muka ole mitään arvoa. No niin ajattelevilta se tietysti puuttuukin aivan yäysin. Sekin on käynyt selvästi ilmi. Kun ei ole itsellä tippaakaan sitä käytännön kokemusta, pitää arvottomana toisen kokemusta.

Koska minulla on monta ammattia, minä arvostan ammattilaisia. Arvostan hyvin monien alojen ammattilaisia. Arvostan jopa siivoojia, mutta sinua minä en arvosta. Sairaalassa siivoojakin on arvossaan, mutta ei pakkomielteinen inttäjä,

Ilmastouhkaan uskovista tulee väistämättä pakkomielteisiä. Ennen pitkää se johtaa pahaan psykkiseen sairauteen. Minä olen seurannut ilmastotieteen ammattilaisten tilaa vuosia. Ei siellä ilmene samanlaista pakkomielteisyyttä kuin tyhmillä ja tietämättömillä maallikoilla.

Ammattilaiset ei retkahda ehdottomaan uskoon. Ammattilaiset, jos on järjissään, jättää aina pienen varauksen, että heidän tietonsa onkin väärää tai vajavaista. Maallikoilla on taipumus kukkoilla tietämyksellä, joka ei olekkaan tietämystä.

Jos joku sellainen kukkoilija väittää olevansa insinööri, minä en siihen usko. Toki insinöörikin voi olla väärässä, kun menee osaamisalueensa ulkopuolelle. On sellaistakin ilmennyt jopa päättävissä piireissä.

Yhden sellaisen minä panin ojennukseen 1990 luvulla, ja toisen pani ojennukseen perustuslaki valiokunta viime vuosikymmenellä. Kuitenkin kun insinööri on retkahtanut vihreään liikkeeseen tilanne on toivoton. Ylpeys voittaa järjen valitettevan monilla oppineillakin.

Anonyymi kirjoitti:

Joo höpertelyn puolelle meni taas lainailijalla. Minä taas luotan havaintoihini enkä siihen, mitä joku laitos väittää, Minua kummastuttaa se, että kokemusta kasvihuoneista ei uskalleta tai osata soveltaa luontoon.

Sinähän taas et tietenkään usko totuuteen, koska sinä haluat ehdottimasti uskoa ilmastonmuutosuhkaan, jossa se CO2 nähdään täysin valheellisesti hirveänä mörkönä.

Tottakait noilla asioilla, joita metsähallitus luettelee on myöskin ollut merkitystä. Tuntuu vaan sieltäkin puuttuvan se tärkein tieto, joka minulla on senkin takia, että se on tänne linkitetty aikanaan useaan kertaan.

Useaan kertaan linkitettiin kuva kahdesta kasvista. Toinen oli kasvanut noin 200 ppm CO2 pitoisuudessa ja toinen oli kasvanut noin 800 ppm pitoisuudesa. Niiden kasvien biomassassa oli aivan hirveän suuri ero.

Kyllä siitä näki, miksi kasvihuoneissa käytetään pitoisuutta 1100-1200 ppm. Aivan sama on vaikutus luonnossa, intit sitten kuinka kiihkeästi tahansa. Se on todella kummallinen tuo sairasmielisyys, että ei voi uskoa toisen ihmisen käytännön kokemukseen.

Sehän täällä on koko ajan mellastanut. Kokemuksella ei muka ole mitään arvoa. No niin ajattelevilta se tietysti puuttuukin aivan yäysin. Sekin on käynyt selvästi ilmi. Kun ei ole itsellä tippaakaan sitä käytännön kokemusta, pitää arvottomana toisen kokemusta.

Koska minulla on monta ammattia, minä arvostan ammattilaisia. Arvostan hyvin monien alojen ammattilaisia. Arvostan jopa siivoojia, mutta sinua minä en arvosta. Sairaalassa siivoojakin on arvossaan, mutta ei pakkomielteinen inttäjä,

Ilmastouhkaan uskovista tulee väistämättä pakkomielteisiä. Ennen pitkää se johtaa pahaan psykkiseen sairauteen. Minä olen seurannut ilmastotieteen ammattilaisten tilaa vuosia. Ei siellä ilmene samanlaista pakkomielteisyyttä kuin tyhmillä ja tietämättömillä maallikoilla.

Ammattilaiset ei retkahda ehdottomaan uskoon. Ammattilaiset, jos on järjissään, jättää aina pienen varauksen, että heidän tietonsa onkin väärää tai vajavaista. Maallikoilla on taipumus kukkoilla tietämyksellä, joka ei olekkaan tietämystä.

Jos joku sellainen kukkoilija väittää olevansa insinööri, minä en siihen usko. Toki insinöörikin voi olla väärässä, kun menee osaamisalueensa ulkopuolelle. On sellaistakin ilmennyt jopa päättävissä piireissä.

Yhden sellaisen minä panin ojennukseen 1990 luvulla, ja toisen pani ojennukseen perustuslaki valiokunta viime vuosikymmenellä. Kuitenkin kun insinööri on retkahtanut vihreään liikkeeseen tilanne on toivoton. Ylpeys voittaa järjen valitettevan monilla oppineillakin.

Sinähän+se+havainnoit+pönttöuunien+hitaita+fotoneja+ja+kutistuvia+atomejakin.+Ei.+En+luota+sinun+havaintoihisi,+jos+tutkjoiden+monikymmenvuotinen+tutkimus+näyttää+toista.+"Useaan+kertaan+linkitettiin+kuva+kahdesta+kasvista.+Toinen+oli+kasvanut+noin+200+ppm+CO2+pitoisuudessa+ja+toinen+oli+kasvanut+noin+800+ppm+pitoisuudesa.+Niiden+kasvien+biomassassa+oli+aivan+hirveän+suuri+ero."Aivan.+Toisessa+kasvia+oli+pidettu+CO2:n+suhteen+kiturajalla+eli+puolet+nykyisen+ilmakehän+tasosta+ja+toisessa+CO2+määrää+oli+lisätty+siitä+jopa+400+%.+Luonnollinen+CO2+määrä+ei+ole+ollut+1960+luvullakaan+kiturajalla+ja+se+on+lisääntynyt+vain+50%.++Sellainen+lisäys+ei+todellakaan+nosta+metsän+kasvua+moninkertaiseksi.+"Kyllä+siitä+näki,+miksi+kasvihuoneissa+käytetään+pitoisuutta+1100-1200+ppm.+Aivan+sama+on+vaikutus+luonnossa,+intit+sitten+kuinka+kiihkeästi+tahansa."Vaisalan+mukaan+optimipitoisuus+on+800+-+1000+ppm.+Kasvihuoneissa+puhutaan+usean+sadan+prosentin+lisäyksestä,+kun+taas+1960+luvulta+ilmakehän+CO2+pitoisuus+on+lisääntynyt+vain+n.+35+%.++Se+ei+selitä+kasvun+lisäystä.Sinun+mukaasi+metsähallitus,+tekniikan+tohtori+Ollila+ja+Vaisala+eivät+edusta+asiantuntemusta.+Sinun+"havaintosi"+sen+sijaan+edustavat.Olet+yhä+edelleen+se+sama+höperö+vanha+ukko,+joka+on+fysiikasta+pihalla+kuin+lumiukon+pippeli.

Anonyymi kirjoitti:

Joo höpertelyn puolelle meni taas lainailijalla. Minä taas luotan havaintoihini enkä siihen, mitä joku laitos väittää, Minua kummastuttaa se, että kokemusta kasvihuoneista ei uskalleta tai osata soveltaa luontoon.

Sinähän taas et tietenkään usko totuuteen, koska sinä haluat ehdottimasti uskoa ilmastonmuutosuhkaan, jossa se CO2 nähdään täysin valheellisesti hirveänä mörkönä.

Tottakait noilla asioilla, joita metsähallitus luettelee on myöskin ollut merkitystä. Tuntuu vaan sieltäkin puuttuvan se tärkein tieto, joka minulla on senkin takia, että se on tänne linkitetty aikanaan useaan kertaan.

Useaan kertaan linkitettiin kuva kahdesta kasvista. Toinen oli kasvanut noin 200 ppm CO2 pitoisuudessa ja toinen oli kasvanut noin 800 ppm pitoisuudesa. Niiden kasvien biomassassa oli aivan hirveän suuri ero.

Kyllä siitä näki, miksi kasvihuoneissa käytetään pitoisuutta 1100-1200 ppm. Aivan sama on vaikutus luonnossa, intit sitten kuinka kiihkeästi tahansa. Se on todella kummallinen tuo sairasmielisyys, että ei voi uskoa toisen ihmisen käytännön kokemukseen.

Sehän täällä on koko ajan mellastanut. Kokemuksella ei muka ole mitään arvoa. No niin ajattelevilta se tietysti puuttuukin aivan yäysin. Sekin on käynyt selvästi ilmi. Kun ei ole itsellä tippaakaan sitä käytännön kokemusta, pitää arvottomana toisen kokemusta.

Koska minulla on monta ammattia, minä arvostan ammattilaisia. Arvostan hyvin monien alojen ammattilaisia. Arvostan jopa siivoojia, mutta sinua minä en arvosta. Sairaalassa siivoojakin on arvossaan, mutta ei pakkomielteinen inttäjä,

Ilmastouhkaan uskovista tulee väistämättä pakkomielteisiä. Ennen pitkää se johtaa pahaan psykkiseen sairauteen. Minä olen seurannut ilmastotieteen ammattilaisten tilaa vuosia. Ei siellä ilmene samanlaista pakkomielteisyyttä kuin tyhmillä ja tietämättömillä maallikoilla.

Ammattilaiset ei retkahda ehdottomaan uskoon. Ammattilaiset, jos on järjissään, jättää aina pienen varauksen, että heidän tietonsa onkin väärää tai vajavaista. Maallikoilla on taipumus kukkoilla tietämyksellä, joka ei olekkaan tietämystä.

Jos joku sellainen kukkoilija väittää olevansa insinööri, minä en siihen usko. Toki insinöörikin voi olla väärässä, kun menee osaamisalueensa ulkopuolelle. On sellaistakin ilmennyt jopa päättävissä piireissä.

Yhden sellaisen minä panin ojennukseen 1990 luvulla, ja toisen pani ojennukseen perustuslaki valiokunta viime vuosikymmenellä. Kuitenkin kun insinööri on retkahtanut vihreään liikkeeseen tilanne on toivoton. Ylpeys voittaa järjen valitettevan monilla oppineillakin.

"Arvostan jopa siivoojia"

Jo tuo kirjoitusmuoto kertoo, ette heitä arvosta! Et muuten olisi käyttänyt sanaa "jopa".