Näinä synkkinä hetkinä

Mutta meidän jokaisen elämä on tätä tavalla tai toisella.
Hienosta elokuvasta tunnari. Elämä on kasvutarina ja ne jotka valittavat eivät ole vielä kasvaneet. Valittaminen on kasvun esteenä.
https://www.youtube.com/watch?v=CWEEc3RipYE

AV

Rakkaudessa ja elämässä kun on paljon samaa mitä länsimaiden suhtautumisessa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Paljon sanoja ja helvetin vähän tekoja:)
Sanat ovat täysin merkitsemättömiä kun on se oikea elämä nyt ja huomenna.

Sanat jotka rohkaisevat voivat olla tuhoisia jos ne tulevat ihmisten suusta jotka eivät ole kykeneviä.

Voi Ukraina parkaa, rakasti liikaa länttä ja sanoja ilman tekoja.
Tuossa on samaa mitä thaimaalaisen rahatytön suusta tullut "i love u forever" ja huomenna olisi jo toinen poka?

Hävettää olla ns. länsimaalainen.

AV

Tyylitaju, tunneäly ja käsityskyky sentään
https://youtu.be/liPuZkBYc1o

Kun kaikki tuntuu olevan rikki, ehkä vähän toiveetkin. Silloin on hyvä olla lähellä joku rakas, joka vain kuuntelee.

https://youtu.be/ZvLT_J9Uv4o

t.sxth

Imetään kollektiivista peukkua ja yritetään olla tärisemättä.
T. Eurooppalainen

On nämä viime päivien uutiset aikamoisia. Ja vaikea on pelkoa välttää, vaikka kuinka yrittäisi. Tunnen henkilön, joka on tuntenut joskus Putinin työnsä takia. Se arvio persoonasta mitä olen kuullut ei helpota oloa yhtään. Samoin konkreettisen tuen puute EUlta ja Natolta on tietyllä tavalla järkyttävää. Toki on ymmärrettävää toisaalta, ettei Nato puolusta ei-Nato maata, mutta edes pakotteita ei ole vedetty tappiin. Kasakka ottaa sen minkä saa.

Kuitenkin me, jotka emme työksemme Suomen puolustusstrategiaa mieti, pysty mitään tekemään asian eteen tällä hetkellä rahan lahjoittamisen lisäksi (esim. punainen risti). Jos asian antaa viedä oman turvallisuuden tunteensa, oma elämä ja erityisesti lasten elämä järkkyy. Pelolle voi tulla liian iso hinta henkilökohtaisesti. Elämän on pakko jatkua, vaikka elämä ei olisi aina oikeudenmukaista. Itse reagoin helposti tälläiseen kriisin niin, että tulevaisuuteen katsova analyyttinen luonne muuttuu keskittymään enemmän tähän hetkeen. Päivä kerrallaan ja keskittyen siihen mitä itse voi tehdä, jos edes voi tehdä.

Ehkä tämä maailmantilanne muistuttaa, siitä ettei mitku-sitku elämä ole paras valinta elämälle, vaan elämä tosiaan pitää elää tässä ja nyt. Elämässä on tärkeitä asioita, joiden merkitys kirkastuu, kun turvallisuus tai muut perustarpeet on uhattuna. Rakkaus, rakkaus lapsiin ja koti esimerkiksi. Tavallaan nyt myös huomaa miten iso voimavara olisi, jos vierellä olisi turvallinen ihminen, ja kumpikin voisi olla toistensa turvana ja tukena.

P.S. Stingin kappale on ihana, yksi suosikkeja, mutta elokuvan tarina on kauhea.