HS: "Kerran sadassa vuodessa sattuva tulva uhkaa näitä Helsingin ja Espoon alueita".
Ja syynä tietenkin ilmastonmuutos. Taas jopa itsensä kanssa ristiriitaista agendan tuuttausta. Jos tulva tapahtuu ilmastonmuutoksen vuoksi niin miksi ihmeessä se sattuu vain kerran sadassa vuodessa? Miksei joka vuosi, kuten loogista olisi. Ja tottamoses jäin mainitsematta että tähän asti nähdyt vedenpinnan nousut ovat johtuneet myrskyistä jotka ovat pakanneet Itämeren vettä Suomenlahden ja Pohjanlahden pohjukoihin. Parin päivän kuluttua kun tuuli on tyyntynyt palaa veden pinta normaalitasolleen.
Ja syynä tietenkin ilmastonmuutos. Taas jopa itsensä kanssa ristiriitaista agendan tuuttausta. Jos tulva tapahtuu ilmastonmuutoksen vuoksi niin miksi ihmeessä se sattuu vain kerran sadassa vuodessa? Miksei joka vuosi, kuten loogista olisi. Ja tottamoses jäin mainitsematta että tähän asti nähdyt vedenpinnan nousut ovat johtuneet myrskyistä jotka ovat pakanneet Itämeren vettä Suomenlahden ja Pohjanlahden pohjukoihin. Parin päivän kuluttua kun tuuli on tyyntynyt palaa veden pinta normaalitasolleen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jotain pitää yrittää keksiä, vaikka kuinka epätoivoista, kun kansan huolenaiheet ovat nyt aivan muualla.
Uutisesta puuttuu maininta: "Jos ilmasto ei paraikaa olisi lämpenemässä niin tälläinen tulva tapahtuisi säätilastojen perusteella noin kerran sadassa vuodessa".
Kun aikasarjan keskiarvo on muuttumassa johonkin suuntaan aineiston kuluessa niin koko aineiston keskihajonnan perusteella lasketut luottamusvälit eivät enää tule oikein. Lähitulevaisuudessa tehtävät havainnot eivät enää ole normaalijakautuneita koko aineiston keskiarvon vaan sen muuttuneen keskiarvon ympärille.
Toimittajien kyky ilmaista luonnontieteeseen liittyviä asioita edes jollakin tavalla alkuperäisen ajatuksen esiintuovalla tavalla on varsin heikko. Jopa Tekniikka ja talous - lehdessä ovat säännönmukaisesti esimerkiksi säteilyyn liittyvät uutiset kaikki olleet virheellisiä mittayksiköidensä osalta.
Jos oltaisiin kahden keskihajonnan (p=0.05) päässä keskiarvosta niin puhuttaisiin kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvasta tulvasta. Jos taas kolmen keskihajonnan päässä niin kyseessä olisi kerran kahdessa sadassa vuodessa toistuva ilmiö. Nyt on p=0.01 mikä sekin on jo varsin merkittävä sääpoikkeama.
Vaikea on arvioida asioita joita uutisessa ei kerrota. Ja silti tähän saakka "tulvat" ovat aiheutuneet syysmyrskyistä.
Vai puuttuuko uutisesta "eihän näin koskaan tietenkään todellisuudessa tapahdu"?
Kohtahan se nähdään. Kun kevättulvia ennustetaan ja ensimmäinen kevätkuukausi alkaa jo vajaan 3 tunnin kuluttua niin kolmen kuukauden kuluessa on tulvista havainto, mikäli tuo säähän liittyvä ennuste toteutui. Ei tarvitse odotella vuosisadan loppuun asti.
Katellaan.
Suomessa maan pinta nousee, niinpä tulvat vähenee maanmuutoksen takia :-)
Miten maankohoaminen vaikuttaa lumen sulamisesta aiheutuvaan tulvimiseen? Aivan oikein ei mitenkään.
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu
Loviisan ydinvoimalan kohdalla näyttää valtameren pinnankorkeuden nousu 3.6 mm/vuosi olevan juuri maankohomaisen suuruinen eli kumoavat toisensa. Etelärannikolla itärajan tuntumassa ollaan jo miinuksen puolella eli meri nousee hieman nopeammin kuin maan pinta kohoaa.
Oikeinko valtameren rannalla Loviisa sijaitseekin?
Se, että Suomenlahden pohjukassa maanpinta ei kohoa, oli tiedossa jo ennen kuin ihminen aloitti hiilidioksiditupruttelut teollistumisen myötä.
Tanskan salmet ovat avoinna Itämereltä Kattegatin ja Skagerrakin kautta Pohjanmereen ja sitä kautta valtameriin joten valtameren pinnankorkeuden vaihtelut näkyvät lopulta myös Itämeressä Suomenlahdella Loviisan kohdalla.
Vedenpaisumusta on odotettu jo yli 30 vuotta. 2020-luvulla täällä piti olla vain lumettomia talvia jne. Maailmanlopun saarnaajia on aina ollut ja tulee olemaan. Ei niiden juttuja kannata jäädä kuuntelemaan.
Näkyvät todella lopun aikoina vasta, kun Itämerellä saati Suomenlahdella ei näy mitenkään edes vuorovesi-ilmiö. Kuitenkin suurimmillaan vuorovesivaihtelu niillä valtamerillä on kymmenen metriä.
Kymmenen tuhatta vuotta sitten eivät olleet Tanskan salmet auki ennenkuin ihmisen tupruttelema hiilidioksidi sulatti niistä jäät.