Lukekaa Totuus

-Siina ehti olla suvulla 70 vuoden tauko. Uhtua oli rajavyohyketta ja sinne oli
paljon vaikeampi paasta kuin vaikkapa
Keski-Venajalle, Reino sanoo.
Ensimmaisten kayntien aikana oli viela kaksi tatia elossa Uhtualla ja vieraat
paasivat kaymaan isoisansa rakentamassa talossa. Reinon mukaan vienalaistausta on otettu nyt suvun vahvuudeksi.
-Kirjan julkaisemisen jalkeen moni on
tullut sanomaan erilaisissa tilaisuuksissa,
etta hanenkin sukunsa on sielta.
Kauppiasura merkitsee Reino Rinteelle kovaa tyontekoa. Han laskee pitaneensa kasissaan 18 erilaista kauppaa ja 15
myymalaautoa.
-Olen sanonut nuoremmille, etta Kkauppiaan pitaa nukkua kengat jalassa,
etta on aina valmis lahtemaan. Elama on
tyota, tyota ja tyota, mutta se pitaa tehda
harrastukseksi, niin se ei tunnu raskaalta.
-Kauppiaalla vaalipaiva on joka paiva.
Pohjamudissa pitaa valilla kayda, mutta
aina sielta noustaan, Rinne sanoo.
Reinolle suurin Leppasen kirjan tuoma yllatys oli, kuinka pitkaan sukua ehti
asua Vienan Karjalassa, vaikka se oli lahtoisin Oulun kupeesta.
Vaan mist a kaikki alkoi? Kalevi Leppasen kirjoittaman teoksen mukaan
kauan, kauan sitten. Juuret ulottuvat
siis Pohjois-Pohjanmaalle ja Vienan Karjalaan ja sielta takaisin Suomeen. Suku
lahti todennakoisesti Vienan Karjalaan
hyvien metsastysmaiden ja kalavesien
toivossa.
Rinteen suvun perimatiedon mukaan
suku tuli Uhtualle Kempeleesta ja Kuusamosta. Muuton myota nimi muuttui
Ohukaisesta Afanasjeviksi eli suomalaisittain Afanasjefnksi.
Nimen venalaistamisen taustalla oli
Leppasen mukaan tarve sopeutua ymparistoon. Samasta syysta nimi varmaan
taas myohemmin muuttui Rinteeksi.
Mutta mita kaikkea ehtikaan tapahtua
valilla?
Ohukaisia on arkistotietojen mukaan
ollut Uhtualla jo 1600-luvulla. Uhtualla vuonna 1889 syntyneen Otto Louhikosken mukaan ensimmaiset Ohukaiset saapuivat Vienaan Oulujoen varrelta.
Ohukaisia mainitaan myos 1600-luvun
tiedoissa Sotkamosta.
Afanasjevin ruokakunta on kirjattu Vienan Kemijoen varren Usmanassa
1630-luvulla. Todennakoisesti Afanasjeveista tuli uhtualaisia 1600- ja 1700-lukujen taitteessa.
Rinteet hankkivat ensimmaisen henkiloautonsa 1920-luvulla.
Vuonna 1876 syntynyt Janne Rinne
oli nykyisten rovaniemelaiskauppiaiden
isoisa ja isoisoisa. Jannen isa oli 1819 tai
1820 syntynyt Pjotor Kononovits Afanasjev, joka tunnettiin myos nimella Konoilan Petri tai Pekka.
Pekka oli perheensa vanhin lapsi ja ainoa poika. Kolmen sisaren nimet olivat
Jevdokija, Pelageja ja Paraskovja. Pekka
avioitui itseaan huomattavasti nuoremman, vuonna 1846 tai 1847 syntyneen
Jelena Trofimovan eli Jelin kanssa.
Pekan isa Konon Vasiljevits syntyi perheensa nuorimmaisena, seitsemantena lapsena vuoden 1780 paikkeilla. Aiti Paraskovja Antonovna syntyi vuonna
1791- Jo Konon Vasiljevits toimi ilmeisesti laukkukauppiaana ja asui Uhtualla.
Laukkukauppa paasi kuitenkin kunnolla vauhtiin vasta Suomen sodan jalkeen
1808-1809. Suvun miehet alkoivat myos
perustaa kauppaliikkeita Suomeen, muiden muassa Keski-Pohjanmaalle.
Janne Rinne eli alkuaan Ivan Petrovits
Afanasjev joutui aloittamaan elamantaipaleensa niukoissa ja tiukoissa oloissa.
Poika oli vain kymmenvuotias, kun hanen isansa Pjotr Kononovits Afanasjev
kuoli. Ajat olivat huonot ja Janne joutui
valilla kerjuulle. Janne kerjasi Kuittijarven rannoilla ja piti kerjuupussia arvoaan alentavana, vaikka kerjuulla kulkeminen oli siihen aikaan yleinen tapa.
Hanen vanhin veljensa, vuonna 1871
syntynyt Ignatij oli jo laukkukauppiaana
ja Janne paasi hanen avustuksellaan tekemaan kauppaa.
Vuonna 1899 kesalla 23-vuotias Janne
oli jo vakavarainen ja itsenainen kauppias. Han paatti avioitua. Morsian Tatjana
2010 N:o 1-2 7
//Von/a Lyylin lapset juhlivat vuonna
1963 Marjatan rippijuhlia: vasemmalta Reino, Juhani, Marjatta, Pekka
ja Sirkka.
oli 27-vuotias ja vaurasta karjalaista Andronovin kauppiassukua. Morsiamen
vanhemmat olivat Artemej ja Gligerija
Andronov. Artemej-isa oli haiden aikaan
jo 67-vuotias.
Tatjanan ja Jannen ensimmainen lapsi Pavel/Paavo syntyi seuraavana vuonna haiden jalkeen, vuonna 1900. Han
paasi jo nuorena isansa mukaan kauppamatkoille ja oli 10-vuotias, kun perhe perusti ensimmaisen kaupan Suomen puolelle, Kemijarvelle.
Uhtuaa ei kuitenkaan jatetty viela.
Janne rakennutti sinne suomalaismallisen talon vuonna 1903. Se maalattiin punaiseksi ja siina asuu edelleen Rinteiden
sukua. Paavon jalkeen syntyivat Anni ja
Mari.
Janne ja Paavo Rinne kulkivat kaupoilla Suomessa ja perustivat todennakoisesti kaupan Auttiin vuonna 1920. Valilla miehet kavivat kotiseudullaan Vienan
Karjalassa, jota vallankumouksen myrskyt alkoivat koetella. Jannella oli saastossaan parisataatuhatta ruplaa, jotka talletettiin kirstun pohjalle kotona Uhtualla.
Myohemmin rahat menettivat inflaation
vuoksi kokonaan arvonsa.
Lokakuussa 1921 nousi Vienassa ja Aunuksen pohjoisosissa kapina
bolsevikkeja vastaan. Paavo Rinteen nimi loytyy Vienan rykmentin 1. komppanian nimiluettelosta vuodelta 1921.

Lokakuussa 1921 nousi Vienassa ja Aunuksen pohjoisosissa kapina
bolsevikkeja vastaan. Paavo Rinteen nimi loytyy Vienan rykmentin 1. komppanian nimiluettelosta vuodelta 1921.
Tilanteiden edettya Janne ja Paavo
Rinne lahtivat pakoon Suomeen, mutta
muu perhe jai Uhtualle. Hekin pakenivat Suomeen ennen kuin raja sulkeutui
vuonna 1922. Tatjana Rinne ja Rinteen
perheen lapset tulivat viimeisten joukossa.
Anni ja Mari olivat jo lahes taysi-ikaisia ja Irja ja livo teini-iassa. Perheen nuorimmat olivat alle 10-vuotiaat Samuli ja
Olga. livo Rinne aloitti koulunkayntinsa Auttin kansakoulussa jo syksylla 1921
tultuaan isansa Jannen ja isoveljensa Paavon kanssa Auttiin asumaan muuta perhetta aikaisemmin. Vuonna 1922 Auttinkylan koulussa olivat jo myos sisarukset
Irja ja Samuli. Vuonna 1927 kouluun tuli Olga.
Suomessa aika oli hyvaa kehityksen
kautta siihen asti, kun 1920- ja 1930-lukujen taitteen lama iski. Vuonna 1927
Janne Rinne osti Auttista pakkohuutokaupatun tilan. Tilaa viljeltiin ja pidettiin karjaa. Mukavasti omaisuutta
kerannyt Janne Rinne kuoli yllattaen
57-vuotiaana vuonna 1934. Omaisuuden arvoksi merkittiin pesanselvityksessa 327 700 markkaa.
Paavo Rinne oli isansa kuollessa 33-
vuotias ja pojista nuorin, Samuli, oli
18-vuotias. Sisarukset paattivat jatkaa
kaupanpitoa. livo perusti vuonna 1938
kaupan Pera-Posiolle. Samuli piti kauppaa Luusuan Kulmungissa. Savottakauppoja ja pirttikauppoja oli eri puolilla
Lappia. Lisaksi Rinteilla oli kahdeksan
liikennoivaa linja-autoa. Etenkin livosta
tuli innokas automies.
Paavo meni naimisiin Helmi Vuopalan
kanssa ja heille syntyivat lapset Hellevi,
Esko ja Velu. Paavo kuoli 54-vuotiaana
vuonna 1955.
livo ja Lyyli Rinteen haita vietettiin kesalla 1942. Perheeseen syntyivat kolmoset vuonna 1944. He ovat Reino, Juhani
ja Sirkka. Pekka syntyi vuonna 1955. Reino, Juhani ja Pekka ovat nykyisin he, jotka omistavat kauppakeskus Rinteenkulman Rovaniemella. Lisaksi perheeseen
syntyi vuonna 1948 tytar Marjatta. livon
perhe asui Auttin kaupan yhteydessa.
Anni, Irja ja Samuli eivat avioituneet.
Samuli Rinne kuoli vuonna 1947, Irja
I960 ja Anni 1977. Mari oli naimisissa
Toivo Kaihuan kanssa. Mari kuoli vuonna 1992. Olga oli naimisissa Eino Anttalaisen kanssa ja kuoli 1993.
Reino Rinne avioitui Viola Niemen
kanssa ja heidan poikansa, nykyinen
K-kauppias Janne Rinne syntyi vuonna
1976. Hanen ja Kristiina Joutsenen lapset ovat 2000-luvulla syntyneet Hugo, liro ja Topi.
Reino ja Viola ovat viela kauppiaina
kahdessa K-marketissa. Heidan toinen
poikansa on nimeltaan Mats, jolla on
autoalan yritys. Hanella ja puolisollaan
Henna-Kaisalla on kaksi 2000-luvulla
syntynytta lasta: Annu ja lita-Kaisa.
Kauppakeskuspaallikko Pekka Rinne
on kertonut julkisuudessa, etta 20 miljoonaa euroa maksaneen Rinteenkulmakauppakeskuksen kavijatavoite on kolme
miljoonaa asiakasta vuodessa. Liikevaihtotavoite on 40 miljoonaa euroa. Ensimmaisena vuonna ne jopa ylittyivat.
Samoin ylittyivat kauppakeskuksen rakennuskustannukset, mika paisutti velkoja. Budjetti ylittyi noin neljalla miljoonalla eurolla lahinna kustannusten
nousun ja tiukan aikataulun vuoksi. Nyt
pahimman yli on paasty.

Janne Rinne eli alkuaan Ivan Petrovits
Afanasjev

Ei oo epäselvää Mistä Maasta.