Terve,oon kuullu,en muista millä nimellä tuota aikaa kutsuttiin mutta se oli mielestäni 20-30-luvun vaihdetta Kosolan ollessa vahvasti esillä,muilutuksia mm..ANY WAY olen kuullu että kommunisteiksi leimattuja on myös Rovaniemellä ei vaan muilutettu vaan tapettu useita työntämällä heitä jokeen avantoon...Kuka tietäis kertoa jotain noista ajoista?
30-luvun Rovaniemi
Anonyymi
7365
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jatkan:Olen myös kuullu että Rovaniemen rikkaimmat ihmiset suvut,heidän esi-isät ovat just tuohon aikaan olleet ryöstämässä alkuperäistä omaisuuttaan jonka jälkeläiset ovat nyt mitä ovat...Kuka tietää totuuden noista ajoista?Sen tiedän jo etukäteen että virallinen Rovaniemen historia on täynnä valheellista tekstiä.
Poliittisesti Suomi oli jakautunut 1920- ja 1930-luvuilla sisällissodan voittajiin (oikeisto) ja häviäjiin (vasemmisto). Oikeiston asema oli vankka, mutta eurooppalaisten äärioikeistoliikkeiden nousun esimerkki (mm. Italian Mussolini), talouden laskusuunta sekä lakkoilu lisäsivät vasemmistovastaisuutta.
Äärioikeistolla viitataan poliittiseen ryhmään, joka on yleensä demokratiavastainen eli se pyrkii diktatuuriin (yksinvalta). Usein äärioikeistoliikkeet käyttävät pakkokeinoja eli mm. väkivaltaa. Äärioikeisto on usein myös korostetun ”kansallismielinen”, joka ilmenee vähemmistöjen vainoamisena. Kuuluisin äärioikeistoliike lienee Hitlerin natsit.
Suomessa tunnetuin äärioikeistoliike oli Vihtori Kosolan johtama Lapuan liike (1929–1932). Liike oli tunnettu suorasta toiminnastaan. Vasemmistoa mm. uhkailtiin, kyyditettiin ja pahoinpideltiin. Voimakkaimmillaan Lapuan liike oli kesällä 1930, jolloin sen onnistui painostaa valtiovaltaa talonpoikaismarssilla hyväksymään kommunistivastaiset lait. Lopulta Lapuan liikkeen suosio hiipui laittomuuksien lisääntyessä. Mäntsälän kapinassa (1932) osa Lapuan liikkeen johtajista nousi esivaltaa vastaan. Presidentti Svinhufvud lopetti kapinan jämäkällä radiopuheellaan. Lapuan liikkeen toiminta kiellettiin.
Tärkeintä Suomen kehityksen kannalta oli 1920- ja 1930-luvuilla talouden elpyminen, kulttuurin monipuolistuminen sekä demokratian säilyminen. Suomi oli niitä harvoja maita Euroopassa, jossa ääriliikkeet eivät menestyneet.
Kiitos edellisestä.Entäpä Rovaniemi tuohon aikaan,mitä on oikeasti tapahtunu ei kai monikaan tiedä...Se kun tässä just kiinnostaa koska rankkoja juttuja on tehty,sen tiedän.Tietääkö muut?
1916+sosiaalidemokraatit+saivat+32+%+ja+Maalaisliitto+27+%
äänistä+Nuorsuomalaisten+jäädessä+24+%:iin+ja+Suomalaisen
puolueen+17+%:iin.
Vireä+työväenyhdistys+joutui+pian+taloudellisiin+vaikeuksiin+ja+päätti+1912+lopettaa+toimintansa.+Mutta+valtakunnallisella+taholla+nähtiin
Rovaniemen+asema+pohjoisen
Suomen+maaseudulla+tärkeäksi,+ja+ilmeisesti+sieltä+saadulla
tuella+työväenyhdistys+hoiti
taloutensa+kuntoon.+Samalla
yhdistys+radikalisoitui.
Jääkäreiksi+työväkeä
Lokakuun+1915+ja+maaliskuun+1916+välillä+21+rovaniemeläistä+lähti+Saksaan+sotilaskoulukseen.+Heistä+13+oli+sekatyömiehiä+ja+kuusi+voitiin
lukea+käsityöläisiin+tai+ammattimiehiin.+Jääkäriksi+lähti
mm.+Rovaniemen+työväenyhdistyksen+puheenjohtaja.+
Myöhemmin+monet+rovaniemeläisistä+jääkäreistä+toimivat+Muurmannin+legioonassa+tai+muualla+punaisten
puolella.
mintaa.+Erittäin+vaikea+elintarviketilanne+tarjosi+mahdollisuuksia+kärjistettyjenkin+vaatimusten+esittämiseen.+Niiden
tueksi+paikkakunnalle+oli+tuotu+venäläisiä+sotilaita,+joita+ei
täällä+vakituisesti+oleskellut.
Loppukesällä+alettiin+organisoida+punaisia+suojajoukkoja,
vielä+salaisesti.+Toisaalla+Kemiyhtiön+aseet+jaettiin+elokuussa+1917+luotetuille+oikeistolaisille.+Lokakuun+lopulla+punaisten+joukko+järjestäytyi+julkisesti+työväen+järjestyskaartin+nimellä,+ja+marraskuun+10.+päivänä+perustettiin
Rovaniemen+suojeluskunta.
Marraskuun+15.+päivänä+pidettiin+noin+viidensadan+hengen+kokous,+joka+asetti+Rovaniemelle+vallankumouksellisen+työväenneuvoston.+Seuraavana+päivänä+sen+järjestyskaarti+yhdessä+muutaman+Kemistä+noudetun+venäläissotilaan+kanssa+valtasi+poliisilaitoksen.+Vaikka+kunnan+hallintoelimet+toimivatkin,+Rovaniemellä+valtaa+käytti+seuraavat+75+päivää+työväenneuvos
parikymmentä punakaartilaista. Valkoiset selvisivät ilman menetyksiä. Myöhemmin muilla rintamilla valkoisten puolella kaatui parikymmentä rovaniemeläistä.
Vaikka itse sotatoimet ohittivat Rovaniemen nopeasti,
punaisiin kohdistuneet kostotoimet olivat julmat. Rovaniemen punakaartin päällikkö,
työväenteatterin johtaja Kaarlo Kurki ammuttiin julkisesti
Kemin torilla 8.2.1918. Pohjois-Suomen valkoisten joukkojen päälliköksi määrätty
jääkäri K. M. Wallenius ammutti helmikuun 12. päivänä
Rovaniemellä kaksi punakaartin johtomiestä. Sotaoikeutena toiminut suojeluskunnan
esikunta teloitutti elokuuhun
mennessä vielä kolmisenkymmentä punaista. Kesäkuulle
asti Rovaniemellä toimi myös
V
vankileiri. Myöhemmissä oikeudenkäynneissä 14 rovaniemeläistä tuomittiin kuritushuoneeseen. Enemmän kuin
itse taistelut Rovaniemelläkin
jäivät seuraavien vuosien elämään vaikuttamaan teloitukset ja vankileirin kokemukset.
Kesällä 1918 Rovaniemellä
pistäytyi muutamia kertoja
saksalaisia sotilaita, jotka selvittivät mahdollisuutta hyökätä Muurmannilla olevia
englantilaisia vastaan tätä
kautta. Heinäkuussa täällä
oleskeli saksalainen vahvistettu polkupyöräkomppania, joka kuitenkin jo elokuun alussa siirrettiin Karjalaan.
Kommunisteja ja
lapualaishenkeä
1920-luvun lopulla Rovaniemi oli kommunistien salaisen toiminnan tärkeä keskuspaikka Pohjois-Suomessa. Samaa tahtia voimistui myös oikeistolaisuus. Lapualaishenki
eli Rovaniemellä vahvimpana
koko Pohjois-Suomessa.
Kesällä 1930 kyydittiin
työväenaatteen miehenä tunnettu kauppias Alex Hyvönen
itärajan taakse, ja heinäkuun
alkupäivinä sytytettiin tuhopoltto, josta useita vasemmistolaisia tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Itsepintaisesti
Rovaniemellä on elänyt silti
käsitys, että tapahtuma saattoi
olla vastapuolenkin toimeenpanema. Heinäkuun puolivälissä työväentalon ovet naulattiin kiinni. Silti vuosien
1931–33 aikana Rovaniemellä ilmestyi neljäkin kommunistien maanalaista lehteä, tosin vain käsinkirjoitettuna,
koska ostettua painokonetta
ei koskaan saatu käyttöön.
1930-luvun jälkipuoliskolla
poliittinen kamppailu laantui.
Helmikuusta 1918 lähtien Rovaniemi oli vahvasti valkoisten
hallinnassa. Suojeluskuntalaisia Veitinkanharjun ja kirkon
välillä pidetyissä harjoituksissa.
1920- ja 1930-luvulla Rovaniemi oli maanalaisen kommunismin voimakkain tukikohta Pohjois-Suomessa. Samanaikaisesti Lapuanliike oli
voimissaan. Heinäkuussa 1930
sattui Rovaniemen Sähkömylly
Oy:n rakennuksesta alkanut
tuhopoltto, josta tuomittiin
muutamia vasemmistolaisiksi
tunnettuja nuoria. Voimakkaan poliittisen vaikutuksen
alaisena tapahtuneen oikeudenkäynnin oikeellisuudesta jäi
kuitenkin elämään suuret
epäilykset
Aleksi Hyvönen omisti maata mikä häneltä vietiin,viejät leimasivat kommariksi,muilutettiin ja tekijät tätä nykyä seudun rikkaimpien esi-isiä,mm. Ahon suku?