Että sinusta viehättyvät he joihin et tunne vetoa ja sinä heistä jotka eivät viehäty sinusta?
Voiko olla niin
Anonyymi
4276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Heh, jotenkin tuntuu että jep. Suhteessakin jopa toinen on enempi viehtynyt, kun toinen. Kummin päin kulloinkin.
Valitettavasti näin se voi mennä.
En voi tietää, kuka on viehättynyt minusta, jos kukaan ei sitä mitenkään erityisemmin ilmaise. Olen ystävällinen ihmisille ja he minulle, ei se vielä tarkoita sen kummempaa.
Vaikea on kuvitella, että viehättyisin henkilöstä jota en itse viehätä, saati sitten tuntisin vetoa häneen. Se vaikuttaa myös toisin päin; jos joku viestittää, että olen hänelle epäviehättävä, niin hänestä muodostuu minulle epäviehättävä. Win-win.
Entä jos tunnetussa maailmankaikkeudessa ei ole riittävän kaunista naista joka minulle kelpaisi? Kokemusta useista sadoista kyllä on, mutta kukaan ei ollut riittävän hyvä?
Semmoista on sun elämäsi. Onko kivaa?
Voipihan se olla niinni ja voipi olla olemattahi.
Kyllä minä nykyistä tyttöystävää yli vuoden yritin iskeä ennen onnnistumista. Kyllä siinä tuli pakit monta kertaa mutta aina kun jossain kohdattiin niin flirttailin. Sitten kerran juhannusta ennen pyysin kumppaniani festareille. Minulla oli ilmaisia lippuja ja pyysin sitten naista festareille ja käytiin kuuntelee bändejä ja hommat eteni sänkyyn asti loppuyön aikana.
Minusta on elämäni varrella muutama tyyppi 'viehättynyt', vaikka itse en ole ollut yhtään kiinnostunut ja viehättynyt heistä. Se on hyvin noloa ja ällöä, jos on ns. epämieluisa ihailija, joka ei itseä kiinnosta mitenkään. Naisihmiselle se voi olla jopa pelottavaa.
En usko tuollaisten yksipuolisten ihastusten olevan edes sellaisia, joita kannattaisi varmuuden vuoksi ruveta tarkistamaan, mihin ne ehkä johtaisivat. Uskon, että ensisilmäyksellä tapahtunut jonkinlainen molemminpuolinen ihastuminen tai kiinnostuksen herääminen kertoo siitä, että juttua kannattaa yrittää. Niin minun kohdallani ainakin on ollut ja käynyt.
Ne yksipuolisesti minuun ihastuneet ovat lopulta huokuneet vain negatiivista suhtautumista minuun, kun vastakaikua minun puoleltani ei ole herunut, joten en suosittele kenellekään sellaisten ihmisten kanssa suhteen aloittamista. Itse en heistä ketään huolisi edelleenkään, vuosia myöhemminkään.
Ei ne sitten sinuun ole oikeesti edes ihastuneet, jos noin on käynyt.
Nyt en ymmärrä mitä tarkoitat?
"Ne yksipuolisesti minuun ihastuneet ovat lopulta huokuneet vain negatiivista suhtautumista minuun, kun vastakaikua minun puoleltani ei ole herunut"
Tarkoitan tuota negatiivista suhtautumista. Minusta ihmiset, jotka alkaa negailla ihastuksiaan kohtaan, kun jäävät ilman vastakaikua, he eivät ole ihastuneet ihmiseen vaan ajatukseen yhdessäolosta ihmisen kanssa tai myötäilyyn. Itsekäs tarkoitusperä joka romuttuu, kun vastakaikua ei tulekkaan.
Kun jos ihmiseen todellakin ihastuu, hänestä ei voi olla tykkäämättä vaikkei vastakaikua saakkaan. Koska ihminen itsessään on se ihastuksen syy eikä se vastakaiku tai motiivit saada jotain ihastukseltaan.
Mun mielipide.
Ihmiset joihin olen ihastunut elämäni aikana, enkä ole saanut vastakaikua heiltä, niin yhäkin muistan heidät ihastuttavina ihmisinä. Ei se muutu muuksi, vaikkei enää elättelekkään toiveita, kuten ihastuneena että ehkä hänkin joskus huomaa mut toisella tavalla.
Muttei synny eikä jää mitään negaatioita tai katkeruutta vellomaan. Heidät muistaa positiivisesti.
Olet varmaan ihan oikeassa HALiMONSTERi.
t. negatiivisuus-aiheesta kommentoinut
(Joku muu esiintyi minuna tuossa edellä sanoen 'Nyt en ymmärrä mitä tarkoitat?' Minä en sitä lausetta kirjoittanut.)
Ok. :)
En tiedä olenko oikeassa, mutta näin itse koen ja ajattelen. On Ihastumisia ja on ihastumisia. Ne ihastumiset pienellä i:llä haihtuu helposti, kun vastakaiku puuttuu tai tulee torjutuksi.
Sitten ne Ihastumiset, kun todella tykätään ihmisestä kestää aikaa eikä ota nokkiinsa herkästi, vaikkei tuukkaan valituksi. :)
Kyllä sinun kommentissasi ja mielipiteessäsi on ihan oikeasti järkeä. Sait minunkin rattaani pyörimään oikeaan suuntaan. Kiitos! :)
✌️☺️👍
Kyllähä sitä sattuu keskimäärin enemmän kuitenkin kuin sopivia mätsejä.
Musta nyt ei kukaan ole viehättynyt ja mun ei todellakaan tällä ulkonäöllä kanta ketään edes katsella, koska viehätä yhtään ketään. Jopa entiset tuttavatkin ovat suoraan sanoneet mielipiteensä mun rumasta ulkonäöstä, viimeisimmän ilmekin oli sellainen, ett näki jo siitäkin, ett olin sarjaa hyi helvetti minkä näköinen tuo on😬, ei hänen tasoinen nätti ihminen noin rumaa ystävänään voi pitää. Eli joo, ei näin helvetin ruma ketään viehätä, ei entiset tuttavatkaan kehdannut mun kans missään ihmisten ilmoilla liikkua😆😆
Kauneus on katsojan silmässä. Epäsuhtaisen kauniita pareja näkee jatkuvasti. Se kertoo siitä, että sisin ratkaisee ihmissuhteissa.
No en minäkään ulkonäölläni ketään pysty hurmaamaan. Se on selvä itsellenikin, mutta ehkä jos persoona miellyttää saattaa kuorikin vaikuttaa siedettävälle. :)
Niin sinunkin kohdallasi voi olla.
No onpa kamalia tuttavia sinulla ollut.
Mitä virkaa on ihmisillä, jotka eivät ole sinun puolellasi, vaan jotka jopa haukkuvat sinua? Maailmasta löytyy parempiakin tyyppejä ystäviksi.
En ymmärtänyt koko kysymystä.
Ei voi olla. Ihminen, joka ei viehäty minusta ei ole edes kiinnostava, saati että viehättyisin häneen. Jos näin jostain teoreettisesta syystä tapahtuisi niin sitä ei jatkuisi kovin montaa minuuttia.
Kaikilla ihmisillä on nämä unelmanainen- ja unelmamies-kategoriansa, kunnes se oikea kulta kävelee vastaan.
Jaa, ”voiko olla niin” vähä-älyinen ap taas vauhdissa, huoh!
Miksi naiset haluaa jännämiehiä.
Kyllä näinkin on mennyt.😁
Hupsis tups :)
Hups🥰
Viehätyn kauniista naisista. Niitä isken aina- Nuorenakin menin aina baariin ja iskin kauniita naisia sänkyyn. Viime vuonnakin iskin 22 v naisen sänkyyn vaikka itse olen yli 40 vuotias.
Ei haittaa kummispäin vaan. Toimeen kun tulee pakolliset kuviot. Sen jälkeen voi elää omia juttuja.
Kiinnostaa vain nuoret kauniit naiset. Vanhalla kurpalla ei tee mitään.
Mikähän on "jännämies"?
Ei kai sitä kukaan halua sellaista miestä, jossa ei ole mitään kiinnostavaa. Sellaista kutsutaan järjestetyksi pakkoavioliitoksi.
Jännämiehiä on kaikki tavalliset normaalit miehet paitsi ne miehet, jotka parjaavat jännämiehiä.
En osaa vastata, kun ei ole tietoa siitä kuka minusta on viehättynyt, vai onko kukaan. Itse kiinnostun tietyn näköisistä ja kokoisista ihmisistä. Aika näyttää löytyykö sopiva.
1 oikea riittää.
Ei ole elämää elettykään, jos ei ole pakkeja saanut ja antanut.
Monelle ei ihan oikeasti näinä aikoina riitä se 1. Eikä silläkään aina niin väliä, onko joku edes oikea. Pitää vaan olla edustava ja muuta sellaista. Ja niitä tusina.
Kun sen oikean löytää, se riittää.
Itsekin ajattelin eron jälkeen hankkia sen tusinan, mut toisin kävi. Hyvä niin.
Eka vei ns. jalat alta.
Nyt jo 4 vuotta yhdessä. Ihmettelen vieläkin miten minulle voi käydä näin?
Minulla onkin lupa olla onnellinen.
Villeimmissä unissakaan, en olisi uskaltanut toivoa edes puolia. Voin sanoa, mun uneni on monien mielestä sairaita.
Tosinaan tuntuu, että tuo pitää paikkansa. Ilmeisesti oma ulkoinen tyylini ei riittävän hyvin vastaa miesmakuani. Näin minulle ainakin on joskus kerrottu, mutta herra tiennee.
Oli miten oli, niin olen aina tupannut saamaan huomiota "menestyneitä pukumiehiltä", kun itse taas kiinnostun lähinnä "hupparinö.teistä". Ties kuinka monta kertaa elämässäni olen kuullut, että olenkin ihmisenä hyvin erilainen kuin on kuviteltu. No, mutta elämä on.
Minä olen jostain syystä saanut nuoresta keski-ikään asti positiivista huomiota ulkomaalaisilta miehiltä tai Suomen tummemmalta väestönosalta, kuten romaaneilta, vaikka en ole itse edes vaalea. En ole edes erityisen nätti omasta mielestäni, enkä hyväkroppainen tms. Mutta kehuja saan silti. Kenenkään kanssa en ole alkanut silti heilastella. Heidän syynsä kehuihin on minulle mysteeri. Ehkä he aavistavat, että minä pidän heitä itseään puoleensavetävän näköisinä. Kemia on mysteeri monella tapaa.
ehkä olla ole tunnetta toiseen on helponpi lähestyä toisen näkökulmasta,