Luin yhden keskustelun jippiistä ( http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=liikunta&t=1411&p=1 ) ja siinä puhuttiin siitä kuinka sykemittari on tärkeä aloittelijalle, jotta tämä ei juoksisi liian rankasti ja vielä se, että kunto ei nouse jos juoksee liian kovaa. Itse kuitenkin aloitin juoksemisen 1,5 vuotta sitten, juoksin aina täysillä (kuten teen aina kun vain menen lenkille) ja alussa se olikin hankalaa, mutta silti kuntoni on noussut, vaikka en ole noudattanut tällaista "juokse hiljempaa niin kuntosi kasvaa" -ohjelmaa. Itse asiassa juoksen nyt ainakin 2 tai 3 kertaa nopeammin saman matkan kuin aloittaessani. Miten se voi olla mahdollista?
Juoksusta ja sykemittarista
treenaaja
183586
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
hiihdin meinaan viime talvena yli tuhat kilsaa, ja aloittelija vielä...ja vielä täysii joka kerta 10-20 kilsan lenkkejä, niin että tosiaan olin kyllä loppu lenkin jälkeen. ja loppu kaudesta kun hommasin sykemittarin niin peljästyin suunnattomasti millä kierroksilla olinkaan mennyt, yli 90% tehoilla (siis keski syke) ja kyllä olen huomannut että on se kunto kasvanut aika lailla, rullistelusta huomaan selvästi kun olen nyt ekat kerrat vetänyt lenkit.
Erittäin hyvä. Vaikka ei ehkä ihan joka lenkkiä kannata 100% teholla vetää jos juoksee joka päivä. Mutta toi asenne on erittäin hyvä.
Tunnen paljon juoksijoita jotka treenaa paljon mutta aina tasaisen tappavaa(=hidasta) vauhtia. Sitten kisoissa he häviävät mulle reilusti ja ihmettelevät kun ei jaksa kovempaa. Hienot sykemittarit on käytössä ja pulssirajoja noudattavat aina sokeasti. Esim ylämäessä he kävelevät ettei syke vaan nouse liikaa.
Itse en sykemittareita käytä vaan juoksen fiilismeiningillä mutta asenteellisesti. Eli ylämäet mennään eikä meinata vaikka vähän väsyttäisi. Ja osa lenkeistä luukutetaan kunnolla ja joskus hissutellaan.
Suosittelen myös kaikille lihaskunto ja kimmoisuusharjoituksia.
Askel lentoon.....
Eihän tuossa nyt ole mitään järkeä treenata aina täysillä. Vaikka kunto nousisikin, niin tuolla hommalla polttaa itsensä loppuun varsin nopeasti. Treeneistä ei ehdi palautua kunnolla, sillä kovatehoiset treenit kuluttavat energiavarastot aina loppuun. Lisäksi suuri osa viikon lenkeistä tulee olemaan tällä periaatteella väkisin puurtamista, mistä taas ei ole kunnon rakentamisessa mitään hyötyä.
Sykemittarin antamat rajat ovat laskennallisia arvoja. Aerobisen/anaerobisen raja vaihtelee eri ihmisillä rajusti. Toisilla se on 140, toisilla 180. Itselläni sykemittari antaa liian alhaisen arvon, voin juosta 15 korkeammalla sykkeellä minkä mittari antaa. Sitten ikä vaikuttaa asiaan huomattavasti. Aerobinen ja anearobinen harjoittelu ovat kaksi eri asiaa. Kannattaa tutustua jostain kirjallisuudesta. Anaerobisella harjoituksella kunto tietenkin nousee, mutta se ei kehitä sydäntä ja verenkiertoa, jotka myös ovat tärkeitä osa-alueita kestävyysharjoittelussa. Mitä järkeä sitten on aina "täysillä" juosta, en ymmärrä. Toinen asia on, mitä sillä kukakin tarkoittaa. Valmentajana olen huomannut, että toisen täysillä on täysillä, toisella 60-70%.
siis näyttääkö sykemittarisi väärin, eli siinä on jotain vikaa? vai mitä ihmettä tarkoitat että voit juosta 15 korkeammalla sykkeellä???
ja miten ihmeessä joillekin voi olla täysillä meno vain 60-70%:a täysillä menosta???
maximisyke on eri eri ihmisillä, kunnoista iästä ym. riippuen. ja se max. syke on se minkä saat nousemaan maksimissaan. minä sain viime viikolla nousee sen 189:ään, ja talvella se oli 185 hiihtämisessä. kai sekin pikkasen kehittyy... ja hiihtolenkkejä tein 168 keskisykkeellä, vaikka ne rajat olisivat olleet alle 160. (40v)
ei riipu kunnosta. maksimisyke on jokaisella yksilöllinen, mutta se ei muutu kunnon kasvaessa. ainoastaan se laskee kun ikää kertyy. sen sijaan leposyke laskee kunnon kasvaessa.
tuosta kovaa harjoittelemisesta: kyllähän se kehittää vauhtikestävyyttä, mutta peruskestävyyttä ei. koko ajan ei voi treenata kovaa, koska silloin ei ehdi palautua ja vaarana on ylikunto tai vammautuminen.
kannattaa tosiaan tutustua noihin sykerajoihin, ym. koska kyllä niistä on hyötyä tavoitteellisessa harjoittelussa. esim. juoksija-lehden sivuilla voi käydä lukaisemassa. tässä vähän perustietoa sykkeistä:
http://www.tohtori.fi/liikunta/9.html
Joo että aina täysillä ja kunto nousee. Helpostihan se kunto nousee kun se alkutilanne on melkein nolla. Väärälläkin harjottelulla saa kyllä kunnon nousemaan, mutta ongelmia tulee varmasti jos harjottelee usein tai asettaa tavotteeksi puolimaratonin, maratonin yms. Vaikka miten käy lenkillä ja vetää täysillä, niin tulee se piste jonka jälkeen kunto ei enää nousekkaan. Jos lisää määrää niin sitten rupee paikat hajoamaan ja harrastus loppuu siihen. Kehottaisin kaikkia aina täysillä harjottelevia juoksemaan joka kesä kympin testin niin lujaa kuin vain pääsee. Siitä sen kätevästi huomaa kuinka kunto ei enää nousekkaan.
Sitten ollaan syyttämässä sykemittaria kun se piippailee jatkuvasti. Syy on vain siinä että vuosien saatossa oot opettanu ittes menemään aina täysillä. Sitten kun pitäs alkaa harjottelemaan järkevästi niin homma ei toimikkaan.
Usein silmät niin sanotusti avautuu kun yrität juosta 2h tai osallistut johonkin pitkään kisaan, esimerkiksi puolimaratoni. Sitten vasta huomataan kuinka heikko se oma kunto oikeesti onkaan.
-----------------------------------------
http://seponkotisivut.com/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl
kun kunto nousee....ei tarvee kaikkee uskoo mitä lukee netistä ja lehistä;) eipä tietenkään sekään voi poskettomasti nousta, eikä kunnon nousun mukaan, kuten ei leposykekkään, joka on myös henkilökohtainen ja periytyvä eikä kerro ko henkilön kunnosta.
heraakin pitää nauttia heti urheilusuorituksen jälkeen....ja hiilarit vasta puollen tunnin päästä;)
Se maksimisykkeen nousu johtuu siitä, että mitä enemmän sä alussa liikut niin sitä kauemmin jaksat myös nostaa sykettä. Alussa kun kunto on aivan nollassa niin puhti loppuu ennen kuin etes päästään todelliseen maksimiin. Ja leposyke kyllä kertoo kunnon noususta jos sitä vaan jaksaa aktiivisesti seurata.
että vastaat noin....eli kunto nousee kun puhti ei lopu;) yhtä hyvin voisi väittää että olisi tosi hyvässä kunnossa ja voisi juosta vaikka kympin puoleen tuntiin mutta puhti vaan loppuun kesken....
joo leposyke voi kertoa kunnin noususta, mutta alhainen leposyke ei merkitse sitä että olisi hyvä kuntoinen.
, otetaampa elävä esimerkki oikeesta elämästä. Jos meet esimerkiksi mattotestiin testaamaan arvojas niin homma toimii niin että vauhtia nostetaan noin 2 minuutin jaksoissa. Jos kunto on huono niin lihakset ja muu elimistö ei välttämättä jaksa sitä kuin 15min ja oot ihan hapoilla. Kun ulkoilet lisää ja kunto paranee niin lihakset pystyy tekemään enemmän työtä ja jaksat myös puristaa enemmän testissä ennen kuin meet täysin hapoille. Just näissä rasitustesteissä myös se testiin käytetty aika kertoo kunnosta yhdessä sykkeen ja maitohappojen kanssa. Eli on huonossa kunnossa eikä siksi jaksa puristaa sitä omaa maksimia irti. Se oma maksimi voi olla kympillä 50minuutin aika, mutta nyt jäädään tuntiin kun ei yksinkertasesti jakseta enempää. Samalla maksimi jää myös usein alemmaksi. Ei tässä puhuta mistään 160 vs 180 erosta vaan pienemmistä. Tietysti maksimiin vaikuttaa myös se laji millä sitä haetaan. Mä saan hiihdossa isommat lukemat kuin juoksusssa kun siinä käytetään enemmän lihaksia ja se on mulle aika luontaisa tapa liikkua. Pyörällä maksimi on paljon alempana. Eli pitäs olla myös oikee laji jonka kautta sitä maksimia haetaan tai luku jää myös sitä kautta alle todellisen.
Jos ja kun pyöräilee, hiihtää, juoksee tarpeeksi, niin saa kaikissa lajeissa suunnilleen saman maksimin irti ! Usein vain pyöräillessä, mikä lienee kuntoilijoilla vähiten käytetty laji, jäävät pyöräilylihakset niin heikoille harjoitukselle ettei kestä vetää hapoille (maksimille). Tietysti esim. hiihtämisessä ovat aerobinen ja anaerobinen kynnys ehkä henkilöstä riippuen n. 5-8 sykettä ylemänä kuin pyöräilyssä, mutta sama maksimi saavutetaan kuin hiihdossakin kunhan vain tarpeeksi ajetaan. Muistakaa nyt hyvät täysillä vetäjät, että kilpaurheilussakin vedetään 60-80 % lenkkeihin käytetystä ajasta ns. peruskestävyysalueella. Esim. maxsyke vaikka 185, niin peruskestävyysalue on noin. 120-145/150, vauhtikestävyys n. 145/150-165-/170 ja maksimi ->170 ja ylöspäin.
no mä ilmasin itteeni taas tavalliseen tapaan eli huonosti. Mä oon pyöräilyssä aika huono ja välineet on kans aika heikot :) Siksi mun maksimi on siinä noin 8-10 pykälää hiihtoa pienempi. Eihän se tietysti niin hirveen paljon oo, mutta silti.
Sykemittari ei suinkaan näytä väärin, mutta jos vaikkapa rapakuntoinen samanikäinen ja painoinen ohjelmoivat sinne tietonsa niin mittari näyttää tasan samat rajat kummallekin, mitä ne eivät varmaankaan oikeasti ole.
Täysillä meno on täysin psykologinen juttu. Minulla täysillä meno tarkoittaa kullakin matkalla maksimivauhtia, joillekin sitä että mennään kohtalaisen lujaa.
Jos mahdollisimman kovaa treenamalla saataisiin parhaat tulokset, niin kympin juoksijan paras treeni olisi juosta aina kymppi maximivauhdilla. Miksiköhän kukaan huippu-urheilija ei käytä tätä treenaustapaa?
tietäväni tieteellisistä seikoista mitään. Ehkä minun täysillä onkin sitten vaon 60 % todellisesta maksismista, mene ja tiedä. Minulla kun ei ole sykemittaria. Tosin en nykyisin kyllä hengästy juoksemisen jälkeen, joten en kai sitten välttämättä juoksekaan ihan täysillä enää nykyään.
Miten muuten voi saada selville oman maksimi sykkeen?
niitä järjestää urheiluopistot ja monet liikuntaklinikat, ym. maksaa jonkin verran, mutta kannattaa.
pääsee kun lainaat sykemittarin, ja kunnon lämmittelyn jälkeen juokset pitkää ylämäkeä tai radalla kiihtyvällä vauhdilla. Ei siinä kai mitään testaajaa tarvita?