Pieni Jääkausi alkoi kylmillä kevätsäillä

Hihhulia harmittaa kun ennustuksille ja arvauksille nauretaan.

Jos kasvukausi vielä päättyy kaksi kuukautta tavallista aiemmin, kuten todennäköiseltä näyttää, niin tänä vuonna ei satoa saada lainkaan. Nyt on vitsauksia liikaa päällä yhtäaikaa, pandemia, sota, kylmyys.. Mitä vielä tulee?

Anonyymi kirjoitti:

Jos kasvukausi vielä päättyy kaksi kuukautta tavallista aiemmin, kuten todennäköiseltä näyttää, niin tänä vuonna ei satoa saada lainkaan. Nyt on vitsauksia liikaa päällä yhtäaikaa, pandemia, sota, kylmyys.. Mitä vielä tulee?

Lue lisää

Komeetta tai asteroidi, veikkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Komeetta tai asteroidi, veikkaan.

Petteri Taalas tulee ja korventaa hiilidioksidilla kaikki teidät epäuskoiset.

Anonyymi kirjoitti:

Petteri Taalas tulee ja korventaa hiilidioksidilla kaikki teidät epäuskoiset.

Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus ulottuu kolmanteen ja neljänteen sukupolveen ja sukupuoleen saakka. Kavahtakaa siis CO2-jumalan kirousta.
Tehkää parannus ja saarnatkaa hiilidioksidihoosiannaa kaikelle kansalle kun vielä ehditte ennen seuraavaa ennustettua maailmanloppua.

" kasvukausi alkaa tänä vuonna kaksi kuukautta aikaisempaa myöhemmin."

Tämä tapahtuma tulee lisätä AGW:sta aiheutuvien ääri-ilmiöden listaan.
Eli julkaisumuodossaan mediassa se esitetään seuraavasti:
Ilmaston yhä lämmetessä ja ääriilmiöiden lisääntyessä mm. kasvukausien alkaminen viivästyy kahdella kuukaudella.

Anonyymi kirjoitti:

" kasvukausi alkaa tänä vuonna kaksi kuukautta aikaisempaa myöhemmin."

Tämä tapahtuma tulee lisätä AGW:sta aiheutuvien ääri-ilmiöden listaan.
Eli julkaisumuodossaan mediassa se esitetään seuraavasti:
Ilmaston yhä lämmetessä ja ääriilmiöiden lisääntyessä mm. kasvukausien alkaminen viivästyy kahdella kuukaudella.

Lue lisää

Miltä näyttää kasvukauden alkamisajankohdan muuttuminen viimeisten vuosikymmenten aikana? Aiempaan verrattuna akaistuuko vai viivästyykö kevät keskimäärin katsottuna?

Globaali ilmastonlämpeneminen loppui jo 2016 ihan ilman ihmisen apua joten mitään selityksiä ei tarvita.

Anonyymi kirjoitti:

Globaali ilmastonlämpeneminen loppui jo 2016 ihan ilman ihmisen apua joten mitään selityksiä ei tarvita.

Mutta jo seuraavana vuonna ilmasto mannekiini Greta Thunberg aloitti agitaattorin uransa vasemmiston kumouksellisia tavoitteita ajamaan, joilla oli kiire saada aikaseksi globaali lama ja sitä myöten lähes kaikki maailman valtiot sitoutettua heidän agendaansa luomaan energia kriisi myymällä Leninin ohjeistuksen mukaisesti kapitalisteille köysi johon he sitten hirttäytyvät. Tämä köysi on ilmavero jonka päälle vasemmisto on liimannu etiketin "ilmastokriisi" ja jonka toteuttamista valvoo vasemmisto ja heidän porvarilliset marionetti puolueet.

Tämä on vuosikymmeniä kestävä projekti ja ensimmäiseksi oli ydinvoiman alasajo ja sen jälkeen fossiilisten energialähteiden kuten kivihiili, antrasiitti, alasajo sanktioimalla se kovilla veroilla ja maksuilla ja sitten polttoaineiden vastaiset sanktiot. Logistiikan, meriliikenne ja maaliikenne, energialähde on diesel ja kun sen hintaa nostetaan, niin samalla nousee päivittäistavaran, postin jne. hinnat joiden hinnan nousu johtuu propagandan mukaan kapitalistien ahneudesta sekä "ilmastonmuutoksesta".

Vasemmisto ei ole koskaan luopunut proletariaatin diktatuuri dystopiasta ja koska sitä työläisten paratiisia ei muuten tule, niin monen mutkan kautta sitten.

Ilmasto ei lämpenee, vaan kylmenee.
Tiedämme, että maapallon lämpötila muuttuu miljoonien vuosien välein. Mielenkiintoista on se, että noin 100 tuhannen vuoden välein on suhteellisen lyhyt lämmin jakso, ja lopun aikaa on paljon kylmempää - jääkaudet. Nyt elämme lämmintä aikaa.

Miksi näin tapahtuu? Tutkijat arvelevat, että jääkausien ja niitä seuranneiden lämpenemisjaksojen syyt ovat tähtitieteellisiä.
Maapallon akselin kallistus muuttuu 41 tuhannen vuoden välein 22°:n ja 24,5°:n välillä (nyt se on 23,5°). Se tarkoittaa, että polaarinen yö pitenee ja lyhenee polaarialueilla. Auringosta Maahan saapuvan lämmön kokonaismäärään tämä ei vaikuta, mutta talven ankaruus ja pituus riippuvat siitä.

Maapallon akseli tekee ympyräliikkeitä 19-23 tuhannen vuoden välein. Muista: kun käynnistät yulun (pyörre), sen yläosa näyttää ensin suoraan ylöspäin, sitten se alkaa kuvata ympyröitä, ja sitten pyörre pysähtyy ja putoaa alas. Maa on kuin pyöritin. Pyörimisliikkeen pysähtyminen seuraavien miljoonien vuosien aikana ei tietenkään tule kysymykseenkään kysymykseen, mutta jonkinlaista pyörimisliikkeen hidastumista on jo tapahtunut, eikä maapallon akseli ole täsmälleen samassa paikassa tähtitaivaalla. Akselin kallistuksen tavoin sen kierto ei vaikuta auringon lämpöenergian saapumiseen, mutta se vaikuttaa kylmän kauden voimakkuuteen ja pituuteen napapiirillä.
Maan kiertorata auringon ympäri muuttuu noin 400 000 ja 100 000 vuoden välein. Kun maapallon rata on lähes ympyränmuotoinen, Auringosta tulevan lämpövirran kausivaihtelut ovat pienempiä kuin silloin, kun maapallon rata on elliptinen.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmasto ei lämpenee, vaan kylmenee.
Tiedämme, että maapallon lämpötila muuttuu miljoonien vuosien välein. Mielenkiintoista on se, että noin 100 tuhannen vuoden välein on suhteellisen lyhyt lämmin jakso, ja lopun aikaa on paljon kylmempää - jääkaudet. Nyt elämme lämmintä aikaa.

Miksi näin tapahtuu? Tutkijat arvelevat, että jääkausien ja niitä seuranneiden lämpenemisjaksojen syyt ovat tähtitieteellisiä.
Maapallon akselin kallistus muuttuu 41 tuhannen vuoden välein 22°:n ja 24,5°:n välillä (nyt se on 23,5°). Se tarkoittaa, että polaarinen yö pitenee ja lyhenee polaarialueilla. Auringosta Maahan saapuvan lämmön kokonaismäärään tämä ei vaikuta, mutta talven ankaruus ja pituus riippuvat siitä.

Maapallon akseli tekee ympyräliikkeitä 19-23 tuhannen vuoden välein. Muista: kun käynnistät yulun (pyörre), sen yläosa näyttää ensin suoraan ylöspäin, sitten se alkaa kuvata ympyröitä, ja sitten pyörre pysähtyy ja putoaa alas. Maa on kuin pyöritin. Pyörimisliikkeen pysähtyminen seuraavien miljoonien vuosien aikana ei tietenkään tule kysymykseenkään kysymykseen, mutta jonkinlaista pyörimisliikkeen hidastumista on jo tapahtunut, eikä maapallon akseli ole täsmälleen samassa paikassa tähtitaivaalla. Akselin kallistuksen tavoin sen kierto ei vaikuta auringon lämpöenergian saapumiseen, mutta se vaikuttaa kylmän kauden voimakkuuteen ja pituuteen napapiirillä.
Maan kiertorata auringon ympäri muuttuu noin 400 000 ja 100 000 vuoden välein. Kun maapallon rata on lähes ympyränmuotoinen, Auringosta tulevan lämpövirran kausivaihtelut ovat pienempiä kuin silloin, kun maapallon rata on elliptinen.

Lue lisää

Kun talvet pidentyvät ja muuttuvat ankarammiksi napa-alueilla, lumi ei ehdi sulaa kesällä, vaan se kerääntyy ja muodostuu jäätiköiksi. Nämä valkoiset jäätiköt heijastavat lähes kaiken auringon säteilyn, toisin kuin maan tai veden tumma pinta. Kylmenee entisestään, ja jäätiköt kasvavat: ne siirtyvät navoilta lauhkeille leveysasteille. Tulee jääkausi (kuva 1.3.7).
Kuluu kymmeniä tuhansia vuosia, ja lauhkeilla ja korkeilla leveysasteilla luodaan olosuhteet lyhyemmille ja lämpimämmille talville. Jäätikkö alkaa vetäytyä, ja kaikki palaa paikalleen. Näin oli 13 000 vuotta sitten, kun viimeinen jääkausi päättyi.

Noin 5-7 tuhatta vuotta sitten ilmasto oli hieman nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Tällaiset olosuhteet olivat suotuisat muinaiselle ihmiselle ja sivilisaation kehittymiselle, mutta ei pitäisi ajatella, että sama parin asteen lämpeneminen olisi hyväksi nykyajan sivilisaatiolle! Ihmisellä on nykyään erilaiset vaatimukset ja elinolosuhteet, meillä ei ole enää riittävästi ruohoa kotieläimille, ja metsissä on runsaasti riistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun talvet pidentyvät ja muuttuvat ankarammiksi napa-alueilla, lumi ei ehdi sulaa kesällä, vaan se kerääntyy ja muodostuu jäätiköiksi. Nämä valkoiset jäätiköt heijastavat lähes kaiken auringon säteilyn, toisin kuin maan tai veden tumma pinta. Kylmenee entisestään, ja jäätiköt kasvavat: ne siirtyvät navoilta lauhkeille leveysasteille. Tulee jääkausi (kuva 1.3.7).
Kuluu kymmeniä tuhansia vuosia, ja lauhkeilla ja korkeilla leveysasteilla luodaan olosuhteet lyhyemmille ja lämpimämmille talville. Jäätikkö alkaa vetäytyä, ja kaikki palaa paikalleen. Näin oli 13 000 vuotta sitten, kun viimeinen jääkausi päättyi.

Noin 5-7 tuhatta vuotta sitten ilmasto oli hieman nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Tällaiset olosuhteet olivat suotuisat muinaiselle ihmiselle ja sivilisaation kehittymiselle, mutta ei pitäisi ajatella, että sama parin asteen lämpeneminen olisi hyväksi nykyajan sivilisaatiolle! Ihmisellä on nykyään erilaiset vaatimukset ja elinolosuhteet, meillä ei ole enää riittävästi ruohoa kotieläimille, ja metsissä on runsaasti riistaa.

Lue lisää

Jääkausien puhkeamisen myötä myös maailman valtamerten pinta muuttui. Kylmempinä kausina merenpinta oli 50-100 metriä alempana - silloin muinaiset ihmiset siirtyivät Euraasiasta Amerikkaan, luultavasti enimmäkseen maata pitkin ja osittain jään peittämää kapeaa salmea pitkin. Viimeisten satojen tuhansien vuosien lämpimämpinä kausina merenpinta oli nykyisen kaltainen eli 5-10 metriä korkeammalla.

Muutaman kymmenen tuhannen vuoden kuluttua maapallolla alkaa seuraava jääkausi. Tutkijat eivät osaa sanoa tarkalleen, milloin - 15, 20 tai 30 tuhatta vuotta, niin monimutkainen yhdistelmä ajanjaksoja muutosjaksojen kiertoradan ja maapallon pyörimisnopeuden.

Kaksi asiaa on selvää. Ensimmäinen on se, että se tulee. Kaukaiset jälkeläisemme onnistuvat todennäköisesti sopeutumaan hyvin, koska keski- ja trooppisilla leveysasteilla ei ole paljon kylmempää kuin nyt. Toiseksi: jääkausi ei tule pitkään aikaan, eikä dramaattisena jäähtymisenä vuodessa tai sadassa vuodessa, vaan jäätikön liikkuminen kestää satoja ja tuhansia vuosia. "Jääkauden näkymät" eivät vaikuta viime vuosituhannen ja sitä seuraavien vuosisatojen ilmastoon.

On alkamassa uusi jääkausi:
https://www.amazon.com/ice-Age-Coming-Prepare-freeze/dp/1980865108
The Earth is now on the brink of entering a cataclysmic Ice Age. Compelling evidence indicates that the warm, twelve thousand year-long Holocene interglacial will soon be coming to an end. The Earth will soon return to ice age conditions. This will be a major ice age and not the mini ice age that has been widely discussed in the media. During the last major ice age much of the land mass of Great Britain was buried beneath ice. The ice sheet was a mile thick in places! Every 100, 000 years our Earth enters a new ice age covering vast tracts of the northern land masses including America and Great Britain. The Northern Hemisphere due to its large land mass is inherently more vulnerable to an ice age as snow settles on the ground. The warning signs that are pointing to a new glaciation event in the Northern Hemisphere will be explored in this book. The mother of all ice ages may arrive by the year 2050.


Ilmasto ei lämpenee. päinvastoin.

Anonyymi kirjoitti:

On alkamassa uusi jääkausi:
https://www.amazon.com/ice-Age-Coming-Prepare-freeze/dp/1980865108
The Earth is now on the brink of entering a cataclysmic Ice Age. Compelling evidence indicates that the warm, twelve thousand year-long Holocene interglacial will soon be coming to an end. The Earth will soon return to ice age conditions. This will be a major ice age and not the mini ice age that has been widely discussed in the media. During the last major ice age much of the land mass of Great Britain was buried beneath ice. The ice sheet was a mile thick in places! Every 100, 000 years our Earth enters a new ice age covering vast tracts of the northern land masses including America and Great Britain. The Northern Hemisphere due to its large land mass is inherently more vulnerable to an ice age as snow settles on the ground. The warning signs that are pointing to a new glaciation event in the Northern Hemisphere will be explored in this book. The mother of all ice ages may arrive by the year 2050.


Ilmasto ei lämpenee. päinvastoin.

Lue lisää

Roskaa. Jääkausitutkijoiden mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen blokkaa seuraavan jääkauden, eikä jäätiköitymistä tule tapahtumaan ainakaan seuraavaan 50 000 vuoteen.
Kopsusi oli lainattu kirjaesittelystä, eikä sillä ole tieteen kanssa mitään tekemistä.

Ilmasto lämpenee hyvin nopeasti ihmisen toiminnan seurauksena.

Anonyymi kirjoitti:

Roskaa. Jääkausitutkijoiden mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen blokkaa seuraavan jääkauden, eikä jäätiköitymistä tule tapahtumaan ainakaan seuraavaan 50 000 vuoteen.
Kopsusi oli lainattu kirjaesittelystä, eikä sillä ole tieteen kanssa mitään tekemistä.

Ilmasto lämpenee hyvin nopeasti ihmisen toiminnan seurauksena.

Lue lisää

Huuhaajutut on aina hauskoja. Keksi lisää. Harjoitus tekee mestarin. Pääset ehkä joskus vielä HeSa:n ilmastontorjunnan reportteriksi.

Anonyymi kirjoitti:

Roskaa. Jääkausitutkijoiden mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen blokkaa seuraavan jääkauden, eikä jäätiköitymistä tule tapahtumaan ainakaan seuraavaan 50 000 vuoteen.
Kopsusi oli lainattu kirjaesittelystä, eikä sillä ole tieteen kanssa mitään tekemistä.

Ilmasto lämpenee hyvin nopeasti ihmisen toiminnan seurauksena.

Lue lisää

Miksi jääkaudet tulevat ja milloin on odotettavissa seuraava jääkausi?

"Jokainen peräkkäinen jääkausi muuttui ankarammaksi ja pidemmäksi", sanoo astrobiologi Lewis Dartnell.
Ajelehtiminen maanosien yli

Elämme varsin epätavallisella geologisella aikakaudella. Se on aika, jolle on ominaista yksi tunnusmerkki - jää.

Tämä saattaa tulla lukijalle yllätyksenä, koska olemme niin huolissamme ilmaston lämpenemisestä. Teollisen vallankumouksen jälkeen keskilämpötila on noussut tasaisesti ja erityisen nopeasti viimeisten 60 vuoden aikana, eikä tätä voida kiistää. Tämä ihmisen toiminnan aiheuttama hyppäys tapahtuu kuitenkin paljon laajemman jäätiköitymisen taustalla neljännesvuosikymmenen aikana.

Noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten, viimeisimmän geologisen aikakauden alussa, maapallolla alkoi uusi ilmastojärjestelmä - ajoittaisten jääkausien jakso. Näillä olosuhteilla on ollut syvällinen vaikutus siihen, millaisissa olosuhteissa elämme nykyisessä maailmassa ja miten olemme ottaneet paikkamme siinä.

Elämme nyt jääkauden välisenä aikana: ilmasto on suhteellisen lämmin, jääpeitteet kutistuvat, ja siksi merenpinta nousee. Viimeisten 2,6 miljoonan vuoden aikana jäätä on kuitenkin ollut keskimäärin paljon enemmän kuin nykyään.

Tiedämme ehkä jotain siitä, miltä maailma näytti viimeisen jääkauden aikana museonäyttelyistä ja dokumenttielokuvista: tuolloin valtavat jääpeitteet peittivät lähes koko pohjoisen pallonpuoliskon, karvaiset mammutit vaelsivat tundramaisemissa, sapelihammastiikerit väijyivät väijyksissä ja paleoliittiseen asuun pukeutuneet alkukantaiset ihmiset metsästivät niitä kivikärkisillä keihäillä.

Tämä oli kuitenkin vasta viimeisin jäätiköitymisvaihe maapallon lähihistoriassa. Viimeisten 2,6 miljoonan vuoden aikana on ollut 40-50 jääkautta, joista jokainen on kestänyt edellistä kauemmin ja kylmempi.

Lisäksi koko planeetan ilmasto oli erityisen epävakaa neljännesvuosisadan aikana, ja se vaihteli ankarien jääkausien ja lämpimämpien jääkausien välillä, mikä aiheutti laajojen jääpeitteiden laajenemisen ja supistumisen ajoittain.

Jäätyminen kestää keskimäärin 80 000 vuotta, kun taas jääkausien väliset jaksot kestävät vain noin 15 000 vuotta. Jokainen jääkausien välinen ajanjakso, mukaan lukien nykyinen holoseenikausi, johon siirryimme 11 700 vuotta sitten, on vain lyhyt lämmin välijakso melko äkillisesti alkavien pakkasjaksojen välillä.

Miksi planeettamme siirtyi tällaisten ilmastohyppyjen vaiheeseen, saamme vielä tietää; nyt tarkastellaan, millaiset olosuhteet vallitsivat viimeisen jääkauden aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Huuhaajutut on aina hauskoja. Keksi lisää. Harjoitus tekee mestarin. Pääset ehkä joskus vielä HeSa:n ilmastontorjunnan reportteriksi.

Viimeisin jääkausi alkoi noin 117 000 vuotta sitten ja kesti noin 100 000 vuotta, ennen kuin nykyinen holoseeninen jääkausi alkoi. Jääkauden huipulla, 25 000-22 000 vuotta sitten, valtavat, jopa 4 kilometrin paksuiset jääpeitteet ryömivät pohjoisesta Pohjois-Euroopan ja Amerikan ylle ja tukahduttivat kaiken elämän.

Toinen pienempi jääpeite peitti Siperian, kun taas Alppien, Andeilla, Himalajalla ja Uuden-Seelannin vuoristossa olevat jääpeitteet levittäytyivät alaspäin. Valtavat jäätiköt ja jääpeitteet takavarikoivat suuria vesimääriä, ja merenpinta laski eri puolilla maailmaa jopa 120 metriä, jolloin suuria maamassoja reunustavista mannerjalustoista tuli myös maamassoja.

Pohjois-Amerikan, Grönlannin ja Skandinavian jääpeitteet ulottuivat mannerjalustojen reunoille, ja niiden ympärillä oleva meri näytti olevan kelluvan jään peitossa.

Näiden jääpeitteiden läheisyydessä oli kovaa pakkasta. Lisäksi jäätyneiden merien pinnalta haihtui vain vähän kosteutta, joten ilmasto oli paljon kuivempi. Hurrikaanituulet nostattivat pölymyrskyjä kuiville tasangoille. Euroopan ja Pohjois-Amerikan maisemat olivat kokonaisuudessaan tundramaisia, jäätynyt maa, joka ei sulanut ympäri vuoden (ikirouta), ja kuivia ruohoisia aroja, jotka ulottuivat etelään niin kauas kuin silmä näki.

Lähes kaikki nykyään Euroopassa kasvavat puut olivat ennen vain Välimeren eristyksissä.

20 000 vuotta sitten nykyisen Keski-Euroopan tiheät metsät muistuttivat enemmänkin nykyisen Pohjois-Siperian metsiä. Jokaisen jääkauden lopussa valtameret nousivat jälleen ja tulvivat mannerjalustat. Vakiintunut interglasiaalinen ilmasto toi planeetan ekosysteemit vähitellen takaisin lähempänä napoja sijaitseville leveysasteille - jääpeitteet vetäytyivät ja olosuhteet muuttuivat leudommiksi. Eläinmaailmassa muuttoliike on yleistä: linnut muuttavat talveksi etelään, suuret villieläinlaumat pyyhkäisevät Serengetin yli kuin tsunami, mutta myös metsät vaeltavat.

Yksittäiset puut eivät tietenkään voi irrottaa itseään ja siirtyä omatoimisesti, mutta ilmaston lämmetessä siemenet ja nuoret kasvit itävät ja pysyvät joka vuosi hieman pohjoisempana, ja lopulta metsä marssii, aivan kuten Macbethin ennustuksessa.

Viimeisimmän jääkauden jälkeen joidenkin puulajien Euroopassa ja Aasiassa arvioidaan siirtyneen pohjoiseen 100 metriä vuodessa. Niitä seurasivat eläimet - kasvinsyöjät, jotka söivät suoraan kasveja, ja petoeläimet, jotka saalistivat kasvinsyöjiä. Peräkkäisten jääkausien välillä kasvit ja eläimet levisivät pohjoiseen ja etelään kuin elävä aalto.

Jääkausia on eri voimakkuudella, eivätkä jääkausien väliset kaudetkaan ole kaikki samanlaisia. Viimeisin jääkauden välinen ajanjakso, noin 130 000-115 000 vuotta sitten, oli yleisesti ottaen nykyistä lämpimämpi. Keskilämpötila oli vähintään 2 °C korkeampi, merenpinta oli 5 metriä korkeammalla, ja Euroopassa liikkui eläimiä, joita olemme tottuneet pitämään melko afrikkalaisina.

Anonyymi kirjoitti:

Huuhaajutut on aina hauskoja. Keksi lisää. Harjoitus tekee mestarin. Pääset ehkä joskus vielä HeSa:n ilmastontorjunnan reportteriksi.

Ensin kiertoradastamme tulee pyöreämpi, sitten pitkulaisempi, ja tämä tapahtuu noin 100 000 vuoden aikana, eksentrisyyssyklinä.

Toiseksi, noin 41 000 vuoden aikana maapallon kallistus aurinkoon nähden vaihtelee 22,2° ja 24,5° välillä, jolloin navat vuoroin paljastuvat ja vuoroin piiloutuvat auringolta. Tämä kallistus vaikuttaa suuresti vuodenaikojen vaihteluun, joten pienetkin kulmanmuutokset merkitsevät sitä, että arktinen alue lämpenee kesällä hieman enemmän tai vähemmän.

Kolmas, lyhin sykli on 26 000 vuoden sykli, jonka aikana planeetan akseli kiertää ympyrää kuin susi: tätä kutsutaan prekessioksi.

Prekessio takaa sen, että vuodenajat vaihtuvat, kun pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko kallistuvat kohti aurinkoa (siksi termi "päiväntasausten prekessio"). Juuri nyt pohjoisnapa osoittaa melko sattumanvaraisesti Polaris-tähteä kohti, mikä tekee siitä erittäin hyödyllisen navigoinnin kannalta, mutta kestää vielä noin 12 000 vuotta, ennen kuin maapallon kallistuneen akselin kierto siirtää napaa toiseen pohjoiseen tähteen, Vegaan, ja pohjoisen pallonpuoliskon kesä osuu tähän joulukuuhun.

Maapallon ilmasto määräytyy siis kiertoradan pidentymisen sekä planeettamme akselin kaltevuuden ja pyörimisen perusteella, jotka ovat alttiita syklisille muutoksille. Näitä jaksoittaisia vaihteluita kutsutaan Milankovic-sykleiksi, jotka mainitsin edellisessä luvussa serbialaisen tiedemiehen mukaan, joka keksi ensimmäisenä, miten nämä kosmiset jaksot muuttavat maapallon ilmastoa.

Milankovicin syklit eivät yleensä vähennä maapallon pinnalle kiertovuoden aikana saapuvan auringonvalon kokonaismäärää, vaan ne vaikuttavat ainoastaan auringon lämmön jakautumiseen pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välillä ja siten vuodenaikojen ilmenemiseen.
Viileiden arktisten kesien salakavaluus

Paradoksaalista kyllä, jäätiköitymiskausien tärkein katalysaattori ei ole arktisen alueen kylmyys talvella vaan viileät kesät. Jos pohjoisen kesät ovat kylmiä monta vuotta peräkkäin, talven aikana satanut lumi ei ole sulanut kokonaan ja alkaa kertyä vuosien mittaan.

Lisäksi viileät arktiset kesät lupaavat usein lämpimämpiä talvia, ja tämä johtaa myös jääpeitteiden muodostumiseen: lämpimät meret haihduttavat enemmän kosteutta, mikä aiheuttaa runsaita lumisateita. Maan kiertoradan eksentrisyys lisää maapallon akselin suunnan vaikutusta sen prekession aikana. Esimerkiksi kun nämä kaksi sykliä resonoivat yhdessä niin, että kiertoratamme kohta, jossa pohjoisnapa on alttiina Auringolle, osuu yhteen elliptisen kiertoradan kaukaisimman pisteen kanssa Auringosta, arktisen alueen kesät ovat erityisen kylmiä.

Tämän seurauksena talven aikana kertynyt jää ei sula kokonaan ja alkaa kerääntyä. Planeetta on siirtymässä toiseen jääkauteen. Valkoisella vedellä kostutettu maapallo pysähtyy tähän tilaan: se heijastaa suurimman osan auringon lämmöstä, kunnes Milankovitsin syklien rytmit luovat tilanteen, jossa pohjoinen saa enemmän lämpöä, jolloin jääpeite sulaa ja vetäytyy jälleen.

Sulaminen jääkauden lopussa on aina paljon nopeampaa kuin jäätyminen sen alussa. Kun Milankovitsin syklit lämmittävät pohjoista pallonpuoliskoa uudelleen, valtameristä vapautuu enemmän hiilidioksidia ja vesihöyryä; molemmat ovat kasvihuonekaasuja, joten ne edistävät lämpenemistä. Lisäksi merenpinnan noustessa jääpeitteiden reunat sulavat, jolloin meren ja maan pinta-ala kasvaa, eikä auringon säteily heijastu siitä, toisin kuin valkoisesta jäästä. Jääkausien rytmi muodostuu siis hitaasta jäätyneeseen tilaan siirtymisestä ja nopeasta sulamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Huuhaajutut on aina hauskoja. Keksi lisää. Harjoitus tekee mestarin. Pääset ehkä joskus vielä HeSa:n ilmastontorjunnan reportteriksi.

Maapallo on nyt siirtymässä katastrofaaliseen jääkauteen. Vakuuttavat todisteet viittaavat siihen, että kaksitoista tuhatta vuotta kestänyt lämmin holoseeninen jääkausi on pian päättymässä. Maapallo palaa pian jääkauden olosuhteisiin. Kyseessä on suuri jääkausi eikä minijääkausi, josta on puhuttu laajalti tiedotusvälineissä. Viimeisimmän suuren jääkauden aikana suuri osa Ison-Britannian maa-alueesta hautautui jään alle. Jääpeite oli paikoin kilometrin paksuinen!

Anonyymi kirjoitti:

Huuhaajutut on aina hauskoja. Keksi lisää. Harjoitus tekee mestarin. Pääset ehkä joskus vielä HeSa:n ilmastontorjunnan reportteriksi.

Viimeisimmän suuren jääkauden aikana suuri osa Ison-Britannian maa-alueesta hautautui jään alle. Jääpeite oli paikoin kilometrin paksuinen! Maapallollamme on joka 100 000. vuosi uusi jääkausi, joka kattaa laajoja alueita pohjoisista maamassoista, mukaan lukien Amerikan ja Ison-Britannian. Pohjoinen pallonpuolisko on suuren maamassansa vuoksi luonnostaan alttiimpi jääkaudelle, koska lumi laskeutuu maahan. Tässä kirjassa tarkastellaan varoitusmerkkejä, jotka viittaavat uuteen jääkauteen pohjoisella pallonpuoliskolla. Kaikkien jääkausien äiti voi saapua vuoteen 2050 mennessä.