Elämä avioliitossa!

Anonyymi

Suostut avioliittoon. Lapsi tulossa. Mitä sukulaisetkin sanoo, jos ei avioliittoon mennä. Ok, ok, mennään, mennään.

Päätän lopettaa avioliiton sitten, kun on uhkana, että jäämme kahden. Avioitumisesta on n. puolitoista vuotta. En pidä enää sormuksia.

Siinä se meni yli kaksikymmentäviisivuotta. Olihan se mielenkiintoista ja vaihtelevaa, muttei koskaan turvallista ja onnellista.

Kaikellalailla sitä ihminen voi elää😅

6

100

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Elämä on valintoja ja olet valinnut jatkaa vanhalla totutulla mallilla niin ilmeisesti se turvallisuus ja onnellisuus eivät ole olleet prioriteeteissa korkealla.
      Jokainen elää tavallaan.

    • Anonyymi

      Niin, kun ihminen ymmärtää, että voi itse päättää elämänsä suunnan ja itse valinnoillaan vaikuttaa, millainen elämästä tulee, se on jo paljon. Vielä kun ottaa vastuun valinnoistaan, teoistaan ja sanoistaan, ihminen voi olla tyytyvänen elämäänsä, ajoittain jopa onnellinen

      • Anonyymi

        Kyllä. Noin se on. Itsekkin 30 aviovuoden jälkeen tuohon totuuteen herännyt. Eikä vielä ole myöhäistä.


      • Anonyymi

        Tottakai siitä, mitä on päättänyt, ottaa vastuun. Elää elämänsä ja pitää päätöksensä.

        Tunnen onnistuneeni elämässä, vaikka en avioliitossa, se kun ei mitenkään ollut minua varten.


    • Anonyymi

      Ajelehdin poikamiehenä muutaman vuoden yhden tasavallan ja kahden kuningaskunnan alueella.
      Siis ajelehdin. Ilman tavoitteita. Ilman muuta päämäärää kuin huominen toimeentulo ja tilapäisiä ihmissuhteita.
      Tuli mitta täyteen ja aloin kaipaamaan vakiintuneempaa elämää.
      Opiskelin Suomessa ja tapasin arkiasioissa aidosti minun kanssani samoin ajattelevan nuoren naisen. Taisi silloin olla 19v.
      Parin vuoden vaihteleva seurustelun jälkeen yhtenä aamuna opiskelijakämpässäni hän sanoi, että hänen mielestään meidän pitäisi mennä kihloihin.
      Varoin sitoutumista koska siihen liittyy riivatunmoinen vastuu.
      Kuitenkin vastasin joo, joo. Tapahtui 54 vuotta sitten.
      Vasta äskettäin vaimoni sanoi, että hänen äitinsä oli pannut tiukan päälle, että siitä luuhamisesta pitäisi syntyä jotain tai loppua.
      Vielä avioitumisen jälkeen elimme kahdestaan koska halusin varmistaa, ettei lastemme tarvitse varttua yhtä riitaisessa kodissa kuin minä.
      Yhtään aviollista kriisiä ei ole ollut. Kaikki on ollut yhteistä. Tavoitteet, onnistumiset, epäonni ja selviytyminen yms.

      • Anonyymi

        Joskus se menee noinkin. Minä en noin koskaan tuntenut. Entinen mieheni puhui jostain sukulaisten sanomisista, niin suostuin sitten naimisiin ja jatkoin omaa elämääni.

        Ei meillä ollut riitaista kotia lapsille, kun minä tein kaikki päätökset, niin ei tarvinnut riidellä. Oli paljon tekemistä ja menemistä muutenkin.

        Lapset olivat jo aikuisia, kun kaksikymmentäviisivuotta oli kulunut ja totesin, että nyt oli aika päättää mokoma hullutus. Ja siihen päättyi!


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      203
      3792
    2. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      59
      2379
    3. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      391
      2286
    4. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      47
      2193
    5. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      32
      1521
    6. Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.

      Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul
      Hindulaisuus
      513
      1287
    7. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      93
      1261
    8. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      56
      1237
    9. Koska näit kaivattusi viimeksi

      Milloin tapasit rakkaasi? Ja etenikö suhde yhtään?
      Ikävä
      68
      1129
    10. Jumala puhui minulle

      Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles
      Ikävä
      123
      1108
    Aihe