Suostut avioliittoon. Lapsi tulossa. Mitä sukulaisetkin sanoo, jos ei avioliittoon mennä. Ok, ok, mennään, mennään.
Päätän lopettaa avioliiton sitten, kun on uhkana, että jäämme kahden. Avioitumisesta on n. puolitoista vuotta. En pidä enää sormuksia.
Siinä se meni yli kaksikymmentäviisivuotta. Olihan se mielenkiintoista ja vaihtelevaa, muttei koskaan turvallista ja onnellista.
Kaikellalailla sitä ihminen voi elää😅
Elämä avioliitossa!
Anonyymi
6
162
Vastaukset
- Anonyymi
Elämä on valintoja ja olet valinnut jatkaa vanhalla totutulla mallilla niin ilmeisesti se turvallisuus ja onnellisuus eivät ole olleet prioriteeteissa korkealla.
Jokainen elää tavallaan. - Anonyymi
Niin, kun ihminen ymmärtää, että voi itse päättää elämänsä suunnan ja itse valinnoillaan vaikuttaa, millainen elämästä tulee, se on jo paljon. Vielä kun ottaa vastuun valinnoistaan, teoistaan ja sanoistaan, ihminen voi olla tyytyvänen elämäänsä, ajoittain jopa onnellinen
- Anonyymi
Kyllä. Noin se on. Itsekkin 30 aviovuoden jälkeen tuohon totuuteen herännyt. Eikä vielä ole myöhäistä.
- Anonyymi
Tottakai siitä, mitä on päättänyt, ottaa vastuun. Elää elämänsä ja pitää päätöksensä.
Tunnen onnistuneeni elämässä, vaikka en avioliitossa, se kun ei mitenkään ollut minua varten.
- Anonyymi
Ajelehdin poikamiehenä muutaman vuoden yhden tasavallan ja kahden kuningaskunnan alueella.
Siis ajelehdin. Ilman tavoitteita. Ilman muuta päämäärää kuin huominen toimeentulo ja tilapäisiä ihmissuhteita.
Tuli mitta täyteen ja aloin kaipaamaan vakiintuneempaa elämää.
Opiskelin Suomessa ja tapasin arkiasioissa aidosti minun kanssani samoin ajattelevan nuoren naisen. Taisi silloin olla 19v.
Parin vuoden vaihteleva seurustelun jälkeen yhtenä aamuna opiskelijakämpässäni hän sanoi, että hänen mielestään meidän pitäisi mennä kihloihin.
Varoin sitoutumista koska siihen liittyy riivatunmoinen vastuu.
Kuitenkin vastasin joo, joo. Tapahtui 54 vuotta sitten.
Vasta äskettäin vaimoni sanoi, että hänen äitinsä oli pannut tiukan päälle, että siitä luuhamisesta pitäisi syntyä jotain tai loppua.
Vielä avioitumisen jälkeen elimme kahdestaan koska halusin varmistaa, ettei lastemme tarvitse varttua yhtä riitaisessa kodissa kuin minä.
Yhtään aviollista kriisiä ei ole ollut. Kaikki on ollut yhteistä. Tavoitteet, onnistumiset, epäonni ja selviytyminen yms.- Anonyymi
Joskus se menee noinkin. Minä en noin koskaan tuntenut. Entinen mieheni puhui jostain sukulaisten sanomisista, niin suostuin sitten naimisiin ja jatkoin omaa elämääni.
Ei meillä ollut riitaista kotia lapsille, kun minä tein kaikki päätökset, niin ei tarvinnut riidellä. Oli paljon tekemistä ja menemistä muutenkin.
Lapset olivat jo aikuisia, kun kaksikymmentäviisivuotta oli kulunut ja totesin, että nyt oli aika päättää mokoma hullutus. Ja siihen päättyi!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
No nytkö tuli lähtö Orpolle?
Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall2442165- 1891644
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä461302Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad501005- 41816
- 14800
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä30771Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver21760Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .25746Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46647