Onko oikeasti näin?

Anonyymi

Olen lepakko ja ihan mukava sekä tosissani siinä mitä haluan. Käyn töissä ja elän kunnollista elämää,
mutta kahden lapsen äiti.. eikö tälläinen sovi kenellekään? Onko lapset kaikille nou? En rupea tässä tyhmäilyä ynm selittelemään. Lapseni on hemmetin tärkeät mut haluan myös sen kumppanin.. ja en todellakaan vaadi et joka asiaan ja juttuun pitäs mukaan lähtä mitä lasten kanssa tulee. Mut tuntuu et tämä on hemmetin iso ei lepakko piireissä. Ja tiedoksi miehet ei kiinnosta yhtään, koska sitäkin joku varmasti miettii.

63

1319

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Etkö voi valita niistä joilla on myös omia lapsia?

    • Anonyymi

      Entä jos en halu enempää lapsia? Vai onko näin et pitää valita juuri näin?

      • Anonyymi

        Luulis vain että et niillä joilla on lapsia suhtautuis toistenkin lapsiin myötämielisemmin.
        Mä taas tykkään kyl lapsista mutta en todennäköisesti hanki omia lapsia.


    • No jos itse olisin sinkku ja naiskumppania haeskelisin, niin mulle lapset ei olisi minkäänlainen este. Mulla on itsellänikin lapsia. Tykkään lapsista, eläimistä ja leppoisen lupsakoista ihmisistä.

      Enempikin karttaisin lapsiin nuivasti suhtautuvia. Koska olen tosiaan äiti itsekin, lapset ei saa olla mikään no can do.

      • Lisään, ei myöskään olis ongelma onko lapset hankittu naisen vai miehen kanssa. Ei myöskään biseksuaalisuus olisi ongelma, uskottomuus ja taipumus siihen olis iso ongelma. Tuuliviirimäisyys muutenkin ettei tiiä mitä haluaa.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Lisään, ei myöskään olis ongelma onko lapset hankittu naisen vai miehen kanssa. Ei myöskään biseksuaalisuus olisi ongelma, uskottomuus ja taipumus siihen olis iso ongelma. Tuuliviirimäisyys muutenkin ettei tiiä mitä haluaa.

        Biit olkoon muiden bi tyyppien kanssa, niin ei tarvii ällötellä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Biit olkoon muiden bi tyyppien kanssa, niin ei tarvii ällötellä.

        Heh, oon ajatellut niin asian, että ihminen olkoon ihmisen kanssa josta tykkää, puolin ja toisin. Termit on sivuseikka.

        Bii tai hottentotti. :)


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Heh, oon ajatellut niin asian, että ihminen olkoon ihmisen kanssa josta tykkää, puolin ja toisin. Termit on sivuseikka.

        Bii tai hottentotti. :)

        Mulla ei oo mitään puhtausriittiä sen suhteen onko mahdollisen kumppanin exät miehiä vai naisia, sekä että kunhan ovat exiä ja eivät sekaannu elämään. Nykyhetki merkkaa silloin, kun alkaa muodostamaan parisuhdetta, lähinnä siis syyt miksi joku haluaa juuri minun kanssa olla ja elää ja riitänkö minä. Jos en riitä, olen väärä ihminen kumppaniksi. En jaa kumppaniani muiden kanssa. Se ei käy mulle.

        Pari on pari, ei trio eikä kvartetti jne.

        Hyvin holtiton seksielämä menneisyydessä on myös ei kelpaa mulle. Kertoo negaa.

        Muutenkin seksi edellä menevät nou can do. Mä tartten tunneihmisen, en rietastelijaa. :)

        Kaikilla on makunsa.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Mulla ei oo mitään puhtausriittiä sen suhteen onko mahdollisen kumppanin exät miehiä vai naisia, sekä että kunhan ovat exiä ja eivät sekaannu elämään. Nykyhetki merkkaa silloin, kun alkaa muodostamaan parisuhdetta, lähinnä siis syyt miksi joku haluaa juuri minun kanssa olla ja elää ja riitänkö minä. Jos en riitä, olen väärä ihminen kumppaniksi. En jaa kumppaniani muiden kanssa. Se ei käy mulle.

        Pari on pari, ei trio eikä kvartetti jne.

        Hyvin holtiton seksielämä menneisyydessä on myös ei kelpaa mulle. Kertoo negaa.

        Muutenkin seksi edellä menevät nou can do. Mä tartten tunneihmisen, en rietastelijaa. :)

        Kaikilla on makunsa.

        Ja siis luonnollisesti en kelpaisi ihmiselle, joka vaatii ettei mieskokemuksia saa olla. Olisi ihan älytöntä edes yrittää sillpin mitään, jos toista etoo mun parisuhteet miesten kanssa. Eihän siitä mitään voi tulla, jos toisen menneisyys kuvottaa. Tai ei voi rehelliselle tiedolle rakentaa luotettavasti kivijalkaa suhteelle.

        Vituiks menee, jos pitää näytellä jotain mitä ei ole eikä kelpaa itsenään.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Heh, oon ajatellut niin asian, että ihminen olkoon ihmisen kanssa josta tykkää, puolin ja toisin. Termit on sivuseikka.

        Bii tai hottentotti. :)

        Termit ei ole sivuseikka näin lesbon näkökulmasta.
        Se liittyy mm huonompaan asemaan mikä meillä on heti kättelyssä verrattuna heteroihin ja bi/queerihmisiin joilla on mahdollista elää heteronormien/siltä näyttävän mukaisesti. Niin monet tekeekin, enkä ihmettele.
        Se on etuoikeus, joka heijastuu monella tavalla ihmisten pariutumiskäytökseen.
        Esim hyvin tavallista että bisset hakee lesbosta/toisesta naisesta seuraa vain oman (bi)seksuaalisuuden toteutusta varten.

        Että ei ole syytä hyppiä riemusta kun naapurin Kaija vihjailee tykkäävänsä tytöistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Termit ei ole sivuseikka näin lesbon näkökulmasta.
        Se liittyy mm huonompaan asemaan mikä meillä on heti kättelyssä verrattuna heteroihin ja bi/queerihmisiin joilla on mahdollista elää heteronormien/siltä näyttävän mukaisesti. Niin monet tekeekin, enkä ihmettele.
        Se on etuoikeus, joka heijastuu monella tavalla ihmisten pariutumiskäytökseen.
        Esim hyvin tavallista että bisset hakee lesbosta/toisesta naisesta seuraa vain oman (bi)seksuaalisuuden toteutusta varten.

        Että ei ole syytä hyppiä riemusta kun naapurin Kaija vihjailee tykkäävänsä tytöistä.

        Ehkä niin, mutta pitäisi myös kyetä sisäistämään ettei termit määrittele ihmisen sitoutumiskykyä eikä rakastamiskykyä. Mua esim. loukkaa, jos nainen josta välittäisin ja jota rakastaisin epäilisi mun kyttäävän miehiä, kun nään vaan hänet. En muita.

        Se asenne, epäily aiheuttas sen etten voisi arvostaa naista, kun ei hänkään mua.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Ehkä niin, mutta pitäisi myös kyetä sisäistämään ettei termit määrittele ihmisen sitoutumiskykyä eikä rakastamiskykyä. Mua esim. loukkaa, jos nainen josta välittäisin ja jota rakastaisin epäilisi mun kyttäävän miehiä, kun nään vaan hänet. En muita.

        Se asenne, epäily aiheuttas sen etten voisi arvostaa naista, kun ei hänkään mua.

        Mun kohdalla, kun kumppanuus ei ole mikään huvittelu ja tilapäistuttavuus. En näkis vaivaa yhdenkään naisen tai miehen takia, jollen ole tosissani kiinnostunut vain hänestä.

        Miehet nyt ei muutenkaan ole mikään uhka, vaikka niiden kanssa olis ollut jos ne ei ole se sukupuoli joka viehättää fyysisesti. Näinkin voi siis olla. On syitä miksi joku on jonkun kanssa ja aina se ei ole seksi.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Mun kohdalla, kun kumppanuus ei ole mikään huvittelu ja tilapäistuttavuus. En näkis vaivaa yhdenkään naisen tai miehen takia, jollen ole tosissani kiinnostunut vain hänestä.

        Miehet nyt ei muutenkaan ole mikään uhka, vaikka niiden kanssa olis ollut jos ne ei ole se sukupuoli joka viehättää fyysisesti. Näinkin voi siis olla. On syitä miksi joku on jonkun kanssa ja aina se ei ole seksi.

        Jep, en usko että sä kuulut ns tuuliviiribisseihin ja liikkeellä vaihtelunhalusta tai itsetuntemuksen puutteesta käsin. Toinen vain esiin sen että realismintaju on hyvä säilyttää pariutumismarkkinoillakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep, en usko että sä kuulut ns tuuliviiribisseihin ja liikkeellä vaihtelunhalusta tai itsetuntemuksen puutteesta käsin. Toinen vain esiin sen että realismintaju on hyvä säilyttää pariutumismarkkinoillakin.

        Toin*


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep, en usko että sä kuulut ns tuuliviiribisseihin ja liikkeellä vaihtelunhalusta tai itsetuntemuksen puutteesta käsin. Toinen vain esiin sen että realismintaju on hyvä säilyttää pariutumismarkkinoillakin.

        Toki realismi on a ja o. Myös siinä kohtaa, että kun tutustuu johkun tutustuu yksilöön, ei massaan. On tietysti ihmisiä, jotka elää massahurmoksessa muutenkin koko elämänsä eli mitä muutkin niin minä kans ajatuksin.

        Ettei oikeen oo omaa älliä ja kanttia muodostaa itsensä näköinen elämä mikä ei ole riippuvainen laumasta. Tai trendeistä. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep, en usko että sä kuulut ns tuuliviiribisseihin ja liikkeellä vaihtelunhalusta tai itsetuntemuksen puutteesta käsin. Toinen vain esiin sen että realismintaju on hyvä säilyttää pariutumismarkkinoillakin.

        Mä en itse edes usko olevani mikään bisse sen koommin, kun joskus jätän taakseni parisuhteen miehen kanssa. En näe mitään ideaa enää palata miesten pariin, kun en tunne vetoa heihin.

        Oon seurustellut miesten kanssa, mutten ole ikinä himoinnut miehiä. Olen himoinnut henkistä yhteyttä ja rakastamisen tunnetta. Seksi on ollut kuten joillain aseksuaaleilla on, vastalahja rakkaudesta.

        Asia minkä tekee, koska rakastaa toista, ei siksi että janoaa toisen kehoa.

        En ole seurustellut naisen kanssa, mutta en näe mitään niin haluttavaa, kun vain naisen vartalo voi olla. Ajatuskin pehmeästä ihosta, naisellisista muodoista, tuoksusta mikä huumaa pään saa ihan sekaisin. Niin pitäisi tapahtua heterosuhteessa miehen kanssa, vaan ei ole ikinä tapahtunut.

        Jos nyt mietin siis vain fyysistä puolta. Miehet voi olla komeita, mutta miksi ne ei herätä haluja kuten naiset? Miksi ne ei saa ihailemaan toista, kuin jotain maailman kauneinta ja ihaninta olentoa, keijua taikapölyineen?Sydän huokaa. Pakahtuu ihailusta ja hellyydestä mikä täyttää kokonaan, kun näät naisihastuksesi. Hän on lumoava, pidättelen henkeäni.

        Tämän tiedon valossa ymmärrän ettei mulla ole mitään älyä palata miehiin, jos milloinkaan eroan. Rakastan kyllä miestäkin. Mutten intensiteetillä lumovoima. Ei yksinkertaisesti kiinnosta enää miehet yhtään. Poikkeus omani johon olen emootioillani sidoksissa. Mutta kaikki muut on ilmaa.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Mä en itse edes usko olevani mikään bisse sen koommin, kun joskus jätän taakseni parisuhteen miehen kanssa. En näe mitään ideaa enää palata miesten pariin, kun en tunne vetoa heihin.

        Oon seurustellut miesten kanssa, mutten ole ikinä himoinnut miehiä. Olen himoinnut henkistä yhteyttä ja rakastamisen tunnetta. Seksi on ollut kuten joillain aseksuaaleilla on, vastalahja rakkaudesta.

        Asia minkä tekee, koska rakastaa toista, ei siksi että janoaa toisen kehoa.

        En ole seurustellut naisen kanssa, mutta en näe mitään niin haluttavaa, kun vain naisen vartalo voi olla. Ajatuskin pehmeästä ihosta, naisellisista muodoista, tuoksusta mikä huumaa pään saa ihan sekaisin. Niin pitäisi tapahtua heterosuhteessa miehen kanssa, vaan ei ole ikinä tapahtunut.

        Jos nyt mietin siis vain fyysistä puolta. Miehet voi olla komeita, mutta miksi ne ei herätä haluja kuten naiset? Miksi ne ei saa ihailemaan toista, kuin jotain maailman kauneinta ja ihaninta olentoa, keijua taikapölyineen?Sydän huokaa. Pakahtuu ihailusta ja hellyydestä mikä täyttää kokonaan, kun näät naisihastuksesi. Hän on lumoava, pidättelen henkeäni.

        Tämän tiedon valossa ymmärrän ettei mulla ole mitään älyä palata miehiin, jos milloinkaan eroan. Rakastan kyllä miestäkin. Mutten intensiteetillä lumovoima. Ei yksinkertaisesti kiinnosta enää miehet yhtään. Poikkeus omani johon olen emootioillani sidoksissa. Mutta kaikki muut on ilmaa.

        mm..
        en ole koskaan ollut miehen kanssa koska en näe heissä mitään..
        Mut en mä naisia näe jonain keijuina taikapölyineen 😅

        sydän kyllä pakahtuu kun näen ihastukseni. ei muiden kohdalla. näen naiskauneutta ympärilläni muttei juuri kukaan aiheuta heitä himoitsemaan. poikkeuksen tekee ainoastaan ihastun. ihastun muutenkin vain en naisellisiin naisiin vaan heidän vastakohtiin. Ihastunut olen elämäni aikana ollut kahteen naiseen kun en laske ihan nuoruuden ihastuksia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        mm..
        en ole koskaan ollut miehen kanssa koska en näe heissä mitään..
        Mut en mä naisia näe jonain keijuina taikapölyineen 😅

        sydän kyllä pakahtuu kun näen ihastukseni. ei muiden kohdalla. näen naiskauneutta ympärilläni muttei juuri kukaan aiheuta heitä himoitsemaan. poikkeuksen tekee ainoastaan ihastun. ihastun muutenkin vain en naisellisiin naisiin vaan heidän vastakohtiin. Ihastunut olen elämäni aikana ollut kahteen naiseen kun en laske ihan nuoruuden ihastuksia.

        Hei, täytyy muistaa et mä oon romantikko. Romantikot ripottelee ruusun terälehtiä pitkin kämppää ja tyyliin leijuu luokse. Ällöjä. :"D

        Runoilija ja pöytälaatikko kirjailija. Kauheen rasittava ihminen ihmisille jotka ei tunteile ja hempeile (puolisollenikin). :)

        No en sillä tavalla himoitse kaikkia, ketä vaan, randomia. Kyllä siinä joku linkki pitää yleensä olla. Olen kyllä joskus tylsistyessäni vaipunut päiväuniin ja kuvitellut (sensuroitu) kouluttaja naisesta tuhmia. Voi mulla tämmösiä tulla, että hakemalla haen jotkut herkut muodot mitä saan kuolata. Se on sitä seksuaalista tarvetta mikä pitää tukahduttaa.

        Ja kun sen tukahduttaa, se sitten hyökkää välillä arvaamattomasti. Luulen, että näin ei enää olisi, jos tosiaan olisin suhteessa naisen kanssa ja ei enää tarttisi vaan haaveilla. Ne asiat kun toteutuu ja tapahtuu, niiltä tuppaa mennä semmonen pakko pullahdella pintaan. Se on kun kutina mikä palaa, vaikka raapii niin kauan kun syytä ei hoida. :)

        Ihmisellä nousee sinkkun esim. herksti hellyydentarve ihan älyttömyyksiin ja surkeus maksimoituu kun ei sitä pääse purkamaan. Luulen että näin tässäkin.

        No minä taas viehätyn naisellisuudesta, kun itse olen epänaisellinen. Poikamainen. On mussa naisellisuuttakin, luonteessa eritoten pehmeyttä, herkkyyttä. Ja piirteissä tietysti naisen kroppa, vaikka vaatetukseni onkin maskuliini. Viihdyn niin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        mm..
        en ole koskaan ollut miehen kanssa koska en näe heissä mitään..
        Mut en mä naisia näe jonain keijuina taikapölyineen 😅

        sydän kyllä pakahtuu kun näen ihastukseni. ei muiden kohdalla. näen naiskauneutta ympärilläni muttei juuri kukaan aiheuta heitä himoitsemaan. poikkeuksen tekee ainoastaan ihastun. ihastun muutenkin vain en naisellisiin naisiin vaan heidän vastakohtiin. Ihastunut olen elämäni aikana ollut kahteen naiseen kun en laske ihan nuoruuden ihastuksia.

        Mä olen kasvanu homofobisessa kodissa. Homous on sairasta. Hyi vittu. Joten vaikka olen jo muksuna ihastunut tyttöihinkin ja aina tiiraillut, ihaillut naiseutta ja naisia, niin oon kasvanut heteroksi olosuhteissa, jotka edellytti sitä.

        Poikiin on ollut aina helppo tutustua ja yhteys, koska oon itse poikamainen. Yhteisiä intressejä on enemmän miesten kanssa, kun naisten mitä tulee harrastuksiin ja tekemiseen.

        Näinpä se on käynyt ikään kuin automaatiolla. Olen toki ajatellut olevani vammainen, kun en tee seksiä mieli miehien kanssa. Ei tuu mitään munat hykerryttää, täytyy saada miestä oloa ikinä. Ajattelin vaan että oon jotenkin outo ja elän vaan outona.

        Ei mulla tullu mieleen mikään lesbous edes sitten, kun aloin unnuttaa ja haaveilemaan naisista. Mietin vaan et kun kukaan ei tiedä eikä nää mun päähäni, ei haittaa onanoida naisvartaloa miettien tai katsellen.

        Ja niin se elämä meni.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Mä olen kasvanu homofobisessa kodissa. Homous on sairasta. Hyi vittu. Joten vaikka olen jo muksuna ihastunut tyttöihinkin ja aina tiiraillut, ihaillut naiseutta ja naisia, niin oon kasvanut heteroksi olosuhteissa, jotka edellytti sitä.

        Poikiin on ollut aina helppo tutustua ja yhteys, koska oon itse poikamainen. Yhteisiä intressejä on enemmän miesten kanssa, kun naisten mitä tulee harrastuksiin ja tekemiseen.

        Näinpä se on käynyt ikään kuin automaatiolla. Olen toki ajatellut olevani vammainen, kun en tee seksiä mieli miehien kanssa. Ei tuu mitään munat hykerryttää, täytyy saada miestä oloa ikinä. Ajattelin vaan että oon jotenkin outo ja elän vaan outona.

        Ei mulla tullu mieleen mikään lesbous edes sitten, kun aloin unnuttaa ja haaveilemaan naisista. Mietin vaan et kun kukaan ei tiedä eikä nää mun päähäni, ei haittaa onanoida naisvartaloa miettien tai katsellen.

        Ja niin se elämä meni.

        Vähän naurattaa tämmönen kusinen tilanne, mutta onneksi en ole seksikeskeinen, vaan elän tunteilla parisuhteessakin. Niin kauan kun on tunteita on toivoa tyyppi, vaikkei seksiä sais ikinä. :)


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Vähän naurattaa tämmönen kusinen tilanne, mutta onneksi en ole seksikeskeinen, vaan elän tunteilla parisuhteessakin. Niin kauan kun on tunteita on toivoa tyyppi, vaikkei seksiä sais ikinä. :)

        Jasuhan se täällä taas keskustelee itsensä kanssa. Mitenkäs mies ja lapset voi?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jasuhan se täällä taas keskustelee itsensä kanssa. Mitenkäs mies ja lapset voi?

        En varsinaisesti itseni kanssa, vaan anonyymille. Mulla vaan on tapa jatkaa useampaan osaan, sitä mukaa kun ajatukseni kulkee ja aukeaa.

        Tuolla ne olkkarissa mölyää.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        En varsinaisesti itseni kanssa, vaan anonyymille. Mulla vaan on tapa jatkaa useampaan osaan, sitä mukaa kun ajatukseni kulkee ja aukeaa.

        Tuolla ne olkkarissa mölyää.

        Ei tää sen kummosempaa ole jatkaa, kun IRL jutellessakaan, kun tulee tauko puheeseen ja sitten jatkaa taas. Vai jutteleeko joku kuin konekivääri välillä miettimättä ja hengittämättä?


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Mun kohdalla, kun kumppanuus ei ole mikään huvittelu ja tilapäistuttavuus. En näkis vaivaa yhdenkään naisen tai miehen takia, jollen ole tosissani kiinnostunut vain hänestä.

        Miehet nyt ei muutenkaan ole mikään uhka, vaikka niiden kanssa olis ollut jos ne ei ole se sukupuoli joka viehättää fyysisesti. Näinkin voi siis olla. On syitä miksi joku on jonkun kanssa ja aina se ei ole seksi.

        Pienen lasten äiti väkisin tuo mieleen vääriä mielleyhtymiä, joita ei haluaisi päähänsä. Miehiä en koe uhkaksi koskaan missään tilanteessa, millään tavalla. Minua ei haittaa jos naisella on takana elettyä elämää, silti… en halua joutua ajattelemaan mies asiaa murto-osa sekunnin vertaa, koska se on itselle hyvin vastenmielinen ajatus. (On lapsia entisestä elämästä.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pienen lasten äiti väkisin tuo mieleen vääriä mielleyhtymiä, joita ei haluaisi päähänsä. Miehiä en koe uhkaksi koskaan missään tilanteessa, millään tavalla. Minua ei haittaa jos naisella on takana elettyä elämää, silti… en halua joutua ajattelemaan mies asiaa murto-osa sekunnin vertaa, koska se on itselle hyvin vastenmielinen ajatus. (On lapsia entisestä elämästä.)

        jaa no ei mua lesbona kyl miehet ällötä eikä se et toinen olis joskus miehen kanssa ollut. Mitä ihmeen väliä. tärkeintä on nykyhetki, nyt ja tässä. ja se oikea ihminen tietty jossa tunteet molemminpuolista


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pienen lasten äiti väkisin tuo mieleen vääriä mielleyhtymiä, joita ei haluaisi päähänsä. Miehiä en koe uhkaksi koskaan missään tilanteessa, millään tavalla. Minua ei haittaa jos naisella on takana elettyä elämää, silti… en halua joutua ajattelemaan mies asiaa murto-osa sekunnin vertaa, koska se on itselle hyvin vastenmielinen ajatus. (On lapsia entisestä elämästä.)

        Yym, itse taas en mieti mitä on exien kanssa touhuttu. Keskityn siihen nykyhetkeen ja omiin että toisen fiiliksiin.

        Ainoa mikä minua voi häiritä, jos tiedän toisen olleen seksuaalisesti holtiton. Paljon irtosuhteita, suojaamatonta seksiä ehkäpä sukupuolitauteja. Tai muuta sellaista narkkari tms. taustaa. Niitä kyllä kavahdan.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Yym, itse taas en mieti mitä on exien kanssa touhuttu. Keskityn siihen nykyhetkeen ja omiin että toisen fiiliksiin.

        Ainoa mikä minua voi häiritä, jos tiedän toisen olleen seksuaalisesti holtiton. Paljon irtosuhteita, suojaamatonta seksiä ehkäpä sukupuolitauteja. Tai muuta sellaista narkkari tms. taustaa. Niitä kyllä kavahdan.

        Voisin sanoa melkeinpä, että kaltaiseni "kiltti tyttö" on mieluisin kumppani aineksena. Vaikka moni voi pitää tosi tylsänä kun ei ole raflaavia seikkailuja ja extreemiä kokemusta.

        Mut mä olen itse hyvin harkitseva ollut aina, mietin seurauksia ennen kun teen. Otan toki joskus riskejäkin, mutta en toisten kustannuksella. Liittyy lähinnä harrastuksiin. Ei terveyteen eikä talouteen.

        Tai olen asunnon vaihtoon hurjimmillaan. Oon vakaa ja tasainen, vaikka osaan hullutella ja riehaantuakin, niin järki ei katoa päästä. Puntaroin silti onks järkee vai ei. Ja semmonen ihminen on mulle paras myös kumppanina.

        Elän vaarallisesti ei sovellu. :)


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Mä olen kasvanu homofobisessa kodissa. Homous on sairasta. Hyi vittu. Joten vaikka olen jo muksuna ihastunut tyttöihinkin ja aina tiiraillut, ihaillut naiseutta ja naisia, niin oon kasvanut heteroksi olosuhteissa, jotka edellytti sitä.

        Poikiin on ollut aina helppo tutustua ja yhteys, koska oon itse poikamainen. Yhteisiä intressejä on enemmän miesten kanssa, kun naisten mitä tulee harrastuksiin ja tekemiseen.

        Näinpä se on käynyt ikään kuin automaatiolla. Olen toki ajatellut olevani vammainen, kun en tee seksiä mieli miehien kanssa. Ei tuu mitään munat hykerryttää, täytyy saada miestä oloa ikinä. Ajattelin vaan että oon jotenkin outo ja elän vaan outona.

        Ei mulla tullu mieleen mikään lesbous edes sitten, kun aloin unnuttaa ja haaveilemaan naisista. Mietin vaan et kun kukaan ei tiedä eikä nää mun päähäni, ei haittaa onanoida naisvartaloa miettien tai katsellen.

        Ja niin se elämä meni.

        samoin olen kasvanut homoyököttely perheessä.

        kun kerroin ihastuneeni naiseen ja tiesin heidän kantansa niin ei se mua ees jännittänyt. tunne on oli niin vahva, tiesin etten voi itseä kieltää ja silloin teininä jo tunsin ettei tässä oo mitään väärää.. edelleen äiti ei ymmärrä ja sanoikin aikanaan tosi pahasti pitkään jatkuen loukkaavasti mua kohtaan lesboudesta. Se jätti ison arven, kun luuli ennen että äidin rakkaus on aitoa. ja kun ei ollutkaan sillä tavalla oikeasti miten se kuvitteli olevan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        samoin olen kasvanut homoyököttely perheessä.

        kun kerroin ihastuneeni naiseen ja tiesin heidän kantansa niin ei se mua ees jännittänyt. tunne on oli niin vahva, tiesin etten voi itseä kieltää ja silloin teininä jo tunsin ettei tässä oo mitään väärää.. edelleen äiti ei ymmärrä ja sanoikin aikanaan tosi pahasti pitkään jatkuen loukkaavasti mua kohtaan lesboudesta. Se jätti ison arven, kun luuli ennen että äidin rakkaus on aitoa. ja kun ei ollutkaan sillä tavalla oikeasti miten se kuvitteli olevan.

        Ikävää toi kun omat vanhemmat vieroksuu. Onko teidän välit kuitenkin jo ok?

        Mä olen laukonut tässä pian 15 vuotta vanhemmilleni ihan suoraan ajatuksiani julki ihan kaikkeen liittyen mikä heitä kulloinkin on voinut ärsyttääkin. Myös nämä vähemmistö asiat. Heitä on suututtanut kun olen pitänyt vähemmistöjen puolia, jo ennen kun paljastin itsekin olevani.

        Se paljastus sai porukat lähtemään kylästä ja puolisoni hämmentymään. Ehkä vähän ensin suuttumaankin. Ootko sä joku lesbo vai. Yms. naljailua.

        Puoliso kyllä on aina ollut vähemmistöjen puolella, mutta ehkä se hämmentää kun heterona pitämä kertoo ettei olekkaan.

        Mun vanhemmat varmasti nikottelisi, jos mulla olisi joku päivä naiskumppani. Yrittäis takuulla hyväksyä, mutta kova paikka olis.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Mä en itse edes usko olevani mikään bisse sen koommin, kun joskus jätän taakseni parisuhteen miehen kanssa. En näe mitään ideaa enää palata miesten pariin, kun en tunne vetoa heihin.

        Oon seurustellut miesten kanssa, mutten ole ikinä himoinnut miehiä. Olen himoinnut henkistä yhteyttä ja rakastamisen tunnetta. Seksi on ollut kuten joillain aseksuaaleilla on, vastalahja rakkaudesta.

        Asia minkä tekee, koska rakastaa toista, ei siksi että janoaa toisen kehoa.

        En ole seurustellut naisen kanssa, mutta en näe mitään niin haluttavaa, kun vain naisen vartalo voi olla. Ajatuskin pehmeästä ihosta, naisellisista muodoista, tuoksusta mikä huumaa pään saa ihan sekaisin. Niin pitäisi tapahtua heterosuhteessa miehen kanssa, vaan ei ole ikinä tapahtunut.

        Jos nyt mietin siis vain fyysistä puolta. Miehet voi olla komeita, mutta miksi ne ei herätä haluja kuten naiset? Miksi ne ei saa ihailemaan toista, kuin jotain maailman kauneinta ja ihaninta olentoa, keijua taikapölyineen?Sydän huokaa. Pakahtuu ihailusta ja hellyydestä mikä täyttää kokonaan, kun näät naisihastuksesi. Hän on lumoava, pidättelen henkeäni.

        Tämän tiedon valossa ymmärrän ettei mulla ole mitään älyä palata miehiin, jos milloinkaan eroan. Rakastan kyllä miestäkin. Mutten intensiteetillä lumovoima. Ei yksinkertaisesti kiinnosta enää miehet yhtään. Poikkeus omani johon olen emootioillani sidoksissa. Mutta kaikki muut on ilmaa.

        Olen niin samassa tilanteessa, vaikka voin sanoa vielä sen etten ole koskaan rakastanutkaan miestäni. Yhdessä olen lasten vuoksi kaveriliitossa.. Naisen kehoa haluan ja unelmoin elämästä naisen kanssa.. Hän vain ei halunnut samaa..


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen niin samassa tilanteessa, vaikka voin sanoa vielä sen etten ole koskaan rakastanutkaan miestäni. Yhdessä olen lasten vuoksi kaveriliitossa.. Naisen kehoa haluan ja unelmoin elämästä naisen kanssa.. Hän vain ei halunnut samaa..

        Okei. Mulla on tunteita, kun taidan muutenkin ihmisessä rakastua siihen henkiseen ihmiseen ja persoonaan. Kun siis rakastun. Enemmän mekin yhdessä eletään kaverina. Ei ole säpinää eikä suhinaa.

        Sänkykin on vaan paikka missä nukutaan, vieläpä eri aikaan heräten ja maata pistäen.

        Mulla hiukan helpottaa se seikka tässä kummassa välitilassa elämiseen, ettei mulla ole konkreettisesti naista joka mahdollisesti jotenkin liikuttaisi mua siihen suuntaan. Eli ei ole houkuttimia, vaikka ihastuksia voi tulla niin ne on pysynyt tolkullisina. Ihan jo etten saa vastakaikua, siltä johon voisin retkahtaakin. Ratketa.

        Ja mun moraalinen ranka soimaa herkästi, jos huomaan itseni liikkuvan vaaravyöhykkeelle päin.

        Joten vaikka rakennukseni huojuu, perustukset vielä pitää. Plus realismi ettei oikeesti ole helppoa löytää naiskumppaniakaan, jonka kanssa välttämättä synkkaisi ja molemmat tuntisi vetoa toisiinsa tunnepuolella. Kun mulle on tärkeetä ne tunteet. Mä en halua mitään säätöjä ja säheltämistä missä rikkoo vaan ittensä.

        Ihan tarpeeks on sydän jo särkynyt, enkä halua itsekkään olla mikään testinukke tai räsynukke kellekkään.

        Jos jotain niin ihan vakavaa suhdetta ja vakavasti otettavaa ihmistä sitten voisin lähestyä. Mutten ole hätäilijä, hiljaa hyvä tulee. Pitää olla malttia tutustua, antaa aikaa punnita ja tilaa tulla lähelle omalla painollaan.

        Näin ollen olisin takuulla ihan liian hidastempoinen monelle, joten toinen ehtis jo kyllästyä. :P

        Mut nämä nyt on ajatusten pyörittelyä... Öitä.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Okei. Mulla on tunteita, kun taidan muutenkin ihmisessä rakastua siihen henkiseen ihmiseen ja persoonaan. Kun siis rakastun. Enemmän mekin yhdessä eletään kaverina. Ei ole säpinää eikä suhinaa.

        Sänkykin on vaan paikka missä nukutaan, vieläpä eri aikaan heräten ja maata pistäen.

        Mulla hiukan helpottaa se seikka tässä kummassa välitilassa elämiseen, ettei mulla ole konkreettisesti naista joka mahdollisesti jotenkin liikuttaisi mua siihen suuntaan. Eli ei ole houkuttimia, vaikka ihastuksia voi tulla niin ne on pysynyt tolkullisina. Ihan jo etten saa vastakaikua, siltä johon voisin retkahtaakin. Ratketa.

        Ja mun moraalinen ranka soimaa herkästi, jos huomaan itseni liikkuvan vaaravyöhykkeelle päin.

        Joten vaikka rakennukseni huojuu, perustukset vielä pitää. Plus realismi ettei oikeesti ole helppoa löytää naiskumppaniakaan, jonka kanssa välttämättä synkkaisi ja molemmat tuntisi vetoa toisiinsa tunnepuolella. Kun mulle on tärkeetä ne tunteet. Mä en halua mitään säätöjä ja säheltämistä missä rikkoo vaan ittensä.

        Ihan tarpeeks on sydän jo särkynyt, enkä halua itsekkään olla mikään testinukke tai räsynukke kellekkään.

        Jos jotain niin ihan vakavaa suhdetta ja vakavasti otettavaa ihmistä sitten voisin lähestyä. Mutten ole hätäilijä, hiljaa hyvä tulee. Pitää olla malttia tutustua, antaa aikaa punnita ja tilaa tulla lähelle omalla painollaan.

        Näin ollen olisin takuulla ihan liian hidastempoinen monelle, joten toinen ehtis jo kyllästyä. :P

        Mut nämä nyt on ajatusten pyörittelyä... Öitä.

        Oon sellainen et esim nyt viimeisen 3 vuoden aikana en ole himoinnut kuin yhtä naista. Kun olen johonkin ihastunut, en edes muita näe.
        sitäkin ennen meni monen aikaa kun kukaan ei säväyttänyt. Sit se tapahtuu aina pam ilman ennakko varoittamatta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oon sellainen et esim nyt viimeisen 3 vuoden aikana en ole himoinnut kuin yhtä naista. Kun olen johonkin ihastunut, en edes muita näe.
        sitäkin ennen meni monen aikaa kun kukaan ei säväyttänyt. Sit se tapahtuu aina pam ilman ennakko varoittamatta.

        Niinhän se tuppaa olemaan vähän ittelläkin. Kyllä muutkin näkee etenkin, kun tiedän ettei toisesta suunnasta ole mitään mielenkiintoa muhun päin, niin tietoisestikin yritän päästä eteenpäin. Nähdä muutkin, epätoivoisen riippumisen sijaan.

        Mutta on se niin, että tietää olevansa kiinnostunut yhdestä tietystä, niin että sana vaan ja hyppään kanavaan. :)

        On ikään kuin lukinnut vastauksen, että jos se yks ikinä kiinnostuis, niin happy.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Niinhän se tuppaa olemaan vähän ittelläkin. Kyllä muutkin näkee etenkin, kun tiedän ettei toisesta suunnasta ole mitään mielenkiintoa muhun päin, niin tietoisestikin yritän päästä eteenpäin. Nähdä muutkin, epätoivoisen riippumisen sijaan.

        Mutta on se niin, että tietää olevansa kiinnostunut yhdestä tietystä, niin että sana vaan ja hyppään kanavaan. :)

        On ikään kuin lukinnut vastauksen, että jos se yks ikinä kiinnostuis, niin happy.

        Ja itse en tosiaan etsi edes mitään tai ketään. Ei ole ajankohtaista, kun suhde kerrallaan eletään ja loppuun asti katsotaan. Mutta kyllä näitä kuitenkin miettii.


    • Anonyymi

      Mulla on usealla kumppanilla ollut lapsia, ei ole ollut nou.

    • Anonyymi

      Asian vierestä, mutta ensiksi tulee mieleen jos lapsi on kovin pieni, että eipä ole tuolla naisella kauaa aikaa siitä kun on miehen kanssa ollut. Se tunne on epämiellyttävä.

      Pienet lapset ovat suloisia ja pääsääntöisesti sopeutuvat helposti uusiin kuvioihin. Sekin laittaa miettimään, että tutustuminen ilman lapsien mukana oloa alusta asti olisi toivottavaa, mutta vaikeaa. Mikäli suhde ei etene toivotulla tavalla on ero naisen lisäksi myös lapsesta ja se olisi tosi surullista. Harvassa on ne tapaukset joissa lapsi ei erotessa menetä toista äitiä.

      Minulla on lapsia, en halua lisää. Tärkeintä naisessa on kuitenkin luonne, se menee kaiken edelle! Ihanan naisen osuessa kohdalle lapset ei estäisi suhteen syntymistä, vaikka tiedostan lasten tuovan suhteeseen haasteita ja elämä on erilaista mitä lapsettoman kanssa voisi olla.

      • Anonyymi

        Lisään vielä, että itse lapsellisena haluan tutustua rauhassa ja luoda ensin vakaan suhteen naiseen ennenkö edes ajattelen lasten ja naisen tutustuttamista puolin ja toisin. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta ei mahdotonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään vielä, että itse lapsellisena haluan tutustua rauhassa ja luoda ensin vakaan suhteen naiseen ennenkö edes ajattelen lasten ja naisen tutustuttamista puolin ja toisin. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta ei mahdotonta.

        Jep. Tuo on niin totta (sivusta).


    • Anonyymi

      Ei itselleni ainakaan tuo mikään ongelma olisi. Jos toisella on lapsia, ei niitä ainakaan itse tarvitse hankkia. Pidän lapsista/nuorista, mutten itse haluaisi synnyttää.

    • Anonyymi

      Kiva kuulla et lapset ovat joillekin ok.. omani ovat jo kouluikäisiä jopa kohta toinen yläasteelle menossa. Suhteen kun aloitin naisen kans meni kuukausi ennen kuin esittelin lapset hänelle. Haluan olla varma et suhteesta tulee jotain. Ja oltiinkin monta vuotta ennen kun sit tapahtu mitä tapahtu ja erosimme. Nyt kun deittailun aloittanut niin hemmetin vaikeeta on löytää sellanen jolle lapset on ok.

    • Anonyymi

      Sama täällä, jos pieniä lapsia niin, itselle tulee inhottava tunne, että tuohan on ollut vähän aikaa sitten miehen kanssa:)). Tosi asia on, että pienet lapset vaativat huomiota ja elämä menee aika paljon heidän ehdoillaan. Jos lapset jo isompia niin voisin harkita.

      • Anonyymi

        Miten niin ollut miehen kanssa? Omat lapseni on hankittu toisen naisen kanssa.

        Isompien lasten kanssa voi olla helppoa tai sitten ei. Teini voi päättää vihata äidin uutta kumppania.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin ollut miehen kanssa? Omat lapseni on hankittu toisen naisen kanssa.

        Isompien lasten kanssa voi olla helppoa tai sitten ei. Teini voi päättää vihata äidin uutta kumppania.

        Siis onko palstalla "vähän" yksinkertaista porukkaa, eikä ne tiedä että lapsia voi hankkia ilman että sekstailee miehen kanssa. Hohhoijaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin ollut miehen kanssa? Omat lapseni on hankittu toisen naisen kanssa.

        Isompien lasten kanssa voi olla helppoa tai sitten ei. Teini voi päättää vihata äidin uutta kumppania.

        Sulle se on sitten helpompaa, kun lapsilla on toinen äiti jonka luona ne voi olla, kun tutustut uuteen kumppaniin. Ällötykset voitat myös tuolla seikalla.


      • Anonyymi

        Tämä pikkulapsisten lepakoiden karttamiseen ajatus tulee siitä ensireaktiossa jonka epämiellyttävä ajatus väkisinkin aiheuttaa. Jotenkin tosi vastenmielinen ajatus, en voi sille mitään. Tuollaista ei pitäisi joutua edes miettimään ja se nyt vaan heti pistää vastaan.


    • Anonyymi

      Kyllä se tuo haasteita, jos on pieniä lapsia. Ellei sitten kohdalle osu se oikea ,jolloin asialla ei olisi minulle merkitystä. Teinit ja uusi suhde ei myöskään ole helppo yhtälö. Siinä voi äkkiä kariutua suhde jos teini ei hyväksy uutta kumppania.

      • Anonyymi

        Voiko noin muka käydä? Ei kai nyt sentään lapset sellaista päätä😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voiko noin muka käydä? Ei kai nyt sentään lapset sellaista päätä😂

        Todella voi. Joillakin on vaikeuksia laittaa lapsille rajoja. Minulle teini ei suoraan v***uile, varmaan siksi, että ymmärtää, että sanoisin takaisin, mutta laittaa kaikin muin tavoin hanttiin, manipuloi äitiään ja käyttäytyy todella huonosti. Äitikään ei vaikuta enää niin ihanalta, kun antaa sen kaiken tapahtua.


    • Anonyymi

      Voi käydä. Tai että tilanne meni niin hankalaksi ettei uusi kumppani jaksanut teinin v-ttuilua.

      • Anonyymi

        Keneltä lie taidon oppinut? Lapset on hyvä kasvattaa arvostamaan toisia ihmisiä.


    • Anonyymi

      Ilettää ja bilettää se liha. Se on siinä se iljetys ja itsekkyys.

    • Anonyymi

      Varsinkin pienet lapset sitoo paljon ja rajoittaa menemisiä ym. ehkä löydät toisen samanlaisen, jolla on pieniä lapsia, mutta minulle kiitos ei!!!

    • Anonyymi

      Ethän voi sanoa, ettei miehet kiinnosta yhtään, jos sinulla kerran lapsia on, vai onko ne neitseellisesti laitettu alulle?

      • Anonyymi

        Oletko kuullut keinohedelmöityksestä?


    • Anonyymi

      Jos esiteini tai teini-ikäisiä, voi tuntua hankalammalta. Jos lapset on jo pois kodista tai on vielä pieniä, sitten ei olisi niin paha.

    • Anonyymi

      Mulle kyllä sopisi! Itselläni yksi lapsi toisen naisen kanssa. Jos erottaisiin niin mielestäni plussaa jos uudella kumppanilla on lapsia. Tietää mitä se on käytännössä ja myös sen että lapset ovat tärkeimmät aina.

    • Anonyymi

      "Se liittyy mm huonompaan asemaan mikä meillä on heti kättelyssä verrattuna heteroihin ja bi/queerihmisiin joilla on mahdollista elää heteronormien/siltä näyttävän mukaisesti. "

      Mitä lesbot tekevät avioliitolla? Se on heteroille tarkoitettu instituutio ja perimmäinen tarkoitus on yhteisten lasten aseman turvaaminen. Lesbot voivat hoitaa keskinäiset raha/testamentti asiat muutenkin. Ovat aina voineet. Miksi pitää tunkea maistraattiin. Voisitten jäjestää jos tuntuu tarvetta yksityisestikin pienen juhlan jolla ilmoitatte aloittaneenne yhteiselämän. Lesbo voi kutsua tyttöystäväänsä vaimokseen ilman juridista tai kristillistä siunausta asialle. Mistä lesbot valittavat kun voivat käytännössä elää kuten kaikki muutkin? Suomessa ei tarvitse pelätä lesbouden vuoksi raipparangaistuksia, sakkoja tai vankilaan joutumista.

      • Anonyymi

        Avioliitto voi merkitä joillekin enemmän kuin vain paperiasioita. Avioliitto helpottaa myös juridisia asioita , jos naispari on perustamassa yhteistä perhettä. Itsekään en halunnut rekisteröityä kuten lemmikeille tehdään. Ja väite että lesbot voivat elää samanlailla kuin muutkin, niin fakta on se että viharikokset ja väkivallanuhka on lisääntynyt viime vuosina meitä kohtaan. Syrjintää tapahtuu edelleen ihan arkisissa asioissa. Se että lakikirjassa on jokin fraasi, ei tarkoita sitä että se käytännössä toteutuu. Ja tähän ei voi ottaa kantaa ellei itse kuulu kyseiseen vähemmistöön.


      • Anonyymi

        Viittattiin yleisemmin heteronormatiiviseen yhteiskuntaaan ja erityisesti suhteidenkin taustalla vaikuttaviin asioihin, mm vähemmistöjen välisiin hierarkioihin. Ei valitusta vaan realismintajua.

        Binaisen kanssa suhteessa olevalla lesbolla esim on huonompi "asema" binaiseen nähden heikomman vähemmistöasemansa takia (myös huonommat mahdollisuudet löytää seurustekumppania tämän takia) Binainen sen sijaan voi pariutua ja usein lopulta pariutuukin, nimenomaan cismiehen kanssa joka mm nätisti siittää hänelle lapsia nopealla aikatalulla.Tilastotkin näyttävät että tavallisinta bisseille on pariutua heteromuotoisesti.
        Lisätäänpä soppaan vielä bi/queernaisen mahdollisesti muuttuva halu, preferenssit sukupuolen suhteen tai ylipäänsä itsetuntemuksenpuute/tuuliviirimäisyys, kun ei tiedä mitä tai kenet haluaa.

        Lesbona valitsen kumppaniksi toisen lesbon.
        Elämän opetuksia.


    • Anonyymi

      Ei haittaisi ollenkaan. Koko paketti sopii, kun kiinnostuu.

    • Anonyymi

      Jos lapsista tulee ongelma, suhde ei olisi toiminut ilman lapsiakaan. Poikkeus jos on tolkuttoman huonotapaiset lapset.

    • Anonyymi

      Koska jokaikinen, kuumakin äiti-ihminen aloittaa (ja jatkaa ja jatkaa) heti keskustelun alussa tiedotusta pikkulapsensa (melkein minkä tahansa ikäinen) asioista. Ja kyllä, ymmärrän että se on aina naiselle tärkein ja plaaplaa, mutta miten käy niiden ensitreffien, joilla olisi tarkoitus kait tutustua toiseen eikä olla se fiilis, että hyvä, nyt tiedän yrjöjorman yönukkumiset ja hoitovuorot, voidaankin lähteä kotiin. Toive tutustua siihen naiseen jäi taas :)

    • Anonyymi

      ei mua ainakaan haittaisi ollenkaan. :)

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      76
      2691
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      276
      1539
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      246
      1497
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      87
      1341
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      399
      1301
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      385
      1246
    7. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      38
      997
    8. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      889
    9. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      254
      812
    10. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      316
      805
    Aihe