Kuinkahan moni sinkkunainen

Anonyymi

On itkenyt tänään ja itkenyt koko pääsiäisen ja miettinyt olispa minulla iki oma mies jolle saisin ostaa tai tehdä kaikkia herkkuja hänelle ja sais rakastella iki oman miehen kanssa ja itkun pillahdus pääsi taas

77

713

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Enpä ole osannut itkeä. En ole muistanut eikä kerennyt. 🤣 Miestä kaipaan elämääni, mutta en mitä tahansa miestä. Toimimattomat suhteet on jo nähty, eikä parisuhteeseen enää lähde ilman suuria molemminpuolisia tunteita ja samaa aaltopituutta.

      En kyllä muista, koska olisi miehen puutetta itkenyt. Epäonnistunutta tai turhauttavaa rakkautta on joskus tullut itkettyä, mutta siitäkin on jo muutamia vuosia.

      Oletko sinä Välis itkenyt nuorikon puutetta?

      • Anonyymi

        😂 välis-tollukka tietää et äiti on ja pysyy ainoana naisena hänelle


      • Anonyymi

        On se itkenyt joka ilta ittensä uneen.

        Itte totesin että elåmå on miljoonasti helpompaa ilman omaa miestä. Välillä voi lainata jonkun miestä karskeimpiin hommiin, mutta hallelujaa onneksi ne aina palaa ylläpitoon muualle. Oma tupa oma lupa. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On se itkenyt joka ilta ittensä uneen.

        Itte totesin että elåmå on miljoonasti helpompaa ilman omaa miestä. Välillä voi lainata jonkun miestä karskeimpiin hommiin, mutta hallelujaa onneksi ne aina palaa ylläpitoon muualle. Oma tupa oma lupa. :)

        Siellä viisas nainen :)
        Serkkutyttö joskus aikoinaan hommasi miehen aina keväisin. Silloin piti tehdä talon polttopuut seuraavaksi talveksi. Puusavotan päätyttyä ylläpito ilmeisesti aina heikkeni, kun koskaan kukaan ei jäänyt nurkkiin pyörimään.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siellä viisas nainen :)
        Serkkutyttö joskus aikoinaan hommasi miehen aina keväisin. Silloin piti tehdä talon polttopuut seuraavaksi talveksi. Puusavotan päätyttyä ylläpito ilmeisesti aina heikkeni, kun koskaan kukaan ei jäänyt nurkkiin pyörimään.

        -keinovaginamies-

        Määräaikainen palkaton pehtoori. Ei kaksinen homma, mutta jotain luontaisetuja ehkä kuului pakettiin.


      • Anonyymi
        MaximiIIian kirjoitti:

        Määräaikainen palkaton pehtoori. Ei kaksinen homma, mutta jotain luontaisetuja ehkä kuului pakettiin.

        Onkohan veroton luontaisetu? Eivät varmaan muistaneet veroilmoituksessaan.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi

        Sulla on tietenkin iso pino kysymyksiä ja vaatimuksia mielelle.
        Mies on niikuin työnhakijana sulle ja sä olet niiku työhönottaja tiukkoine kysymyksinesi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sulla on tietenkin iso pino kysymyksiä ja vaatimuksia mielelle.
        Mies on niikuin työnhakijana sulle ja sä olet niiku työhönottaja tiukkoine kysymyksinesi.

        Ei ole ollut eikä ole jatkossakaan. Kyselen yleensä tottakai mistä mies pitää, mistä hän haaveilee, mitä hän haluaa elämältä ja minkälaista parisuhdetta hän etsii siinä samalla kun tutustutaan. En välttämättä kysy ekoilla treffeillä kovin vaikeita, mutta sitä mukaan kun vastapuoli alkaa kiinnostaa, toivon kyllä pääseväni jo vähän pinnan alle.


    • Ihan arvauksena, että 0 kpl, ” jolle saisin ostaa tai tehdä kaikkia herkkuja hänelle” Tai mistäs minä tiedän onko jollain joku piikafetissi, mutta tuskin se kovin yleistä on.

      • Joo ei taida olla kaikista yleisin fetissi. 😂 Tosin ei sitä yleensä montaa tarvii, kuin yhden sopivan. Tämä pätee myös Välikseen.

        Itsekin etsin älykästä miestä ja vaikka tiedän, että se kaventaa populaatiosta 90% pois, silti en tuosta vaatimuksesta luovu. 😉 Ihan ylimmässä 2.5% ei sentään tarvitse olla.


      • Emberizi kirjoitti:

        Joo ei taida olla kaikista yleisin fetissi. 😂 Tosin ei sitä yleensä montaa tarvii, kuin yhden sopivan. Tämä pätee myös Välikseen.

        Itsekin etsin älykästä miestä ja vaikka tiedän, että se kaventaa populaatiosta 90% pois, silti en tuosta vaatimuksesta luovu. 😉 Ihan ylimmässä 2.5% ei sentään tarvitse olla.

        Kanssakäymistä ei-älykkäiden kanssa on riittävästi muutenkin, joten ei tosiaan kiinnosta ehdoin tahdoin vielä seurustellakin sellaisen kanssa. Ei tarvitse olla mikään Mensa 150, mutta laajasti ymmärrystä ja tunneälyä kyllä kaipaan.


      • Emberizi kirjoitti:

        Joo ei taida olla kaikista yleisin fetissi. 😂 Tosin ei sitä yleensä montaa tarvii, kuin yhden sopivan. Tämä pätee myös Välikseen.

        Itsekin etsin älykästä miestä ja vaikka tiedän, että se kaventaa populaatiosta 90% pois, silti en tuosta vaatimuksesta luovu. 😉 Ihan ylimmässä 2.5% ei sentään tarvitse olla.

        Haha.. etsit siis sitä top 10 miestä, mistä palstalla puhutaan, väität tietysti, että kyse on älykkyydestä, mutta kohta tulee joku jännämiesfanaatikko sanomaan, että kyse on ulkonäöstä, eikä älykkyydestä. 🤣


      • Anonyymi
        Emberizi kirjoitti:

        Joo ei taida olla kaikista yleisin fetissi. 😂 Tosin ei sitä yleensä montaa tarvii, kuin yhden sopivan. Tämä pätee myös Välikseen.

        Itsekin etsin älykästä miestä ja vaikka tiedän, että se kaventaa populaatiosta 90% pois, silti en tuosta vaatimuksesta luovu. 😉 Ihan ylimmässä 2.5% ei sentään tarvitse olla.

        Aika jännä tuo älykkyyden hinkusi.


      • Disseisback kirjoitti:

        Haha.. etsit siis sitä top 10 miestä, mistä palstalla puhutaan, väität tietysti, että kyse on älykkyydestä, mutta kohta tulee joku jännämiesfanaatikko sanomaan, että kyse on ulkonäöstä, eikä älykkyydestä. 🤣

        Voin vakuuttaa, että älykkyys ja jännyys ei korreloi. Ystäväni, joka itse mieltyy enemmän rockahtavista miehistä, nimesi minut sapioseksuaaliksi (en itse tiennyt silloin koko käsitettä, vaikka tunnistin kyllä sapioseksuaalin heti itsessäni) ja sanoi, että pidän erittäin tylsistä miehistä. 😂


      • Emberizi kirjoitti:

        Voin vakuuttaa, että älykkyys ja jännyys ei korreloi. Ystäväni, joka itse mieltyy enemmän rockahtavista miehistä, nimesi minut sapioseksuaaliksi (en itse tiennyt silloin koko käsitettä, vaikka tunnistin kyllä sapioseksuaalin heti itsessäni) ja sanoi, että pidän erittäin tylsistä miehistä. 😂

        No itse olen miettinyt, että mä taas varmaan diggailen just niistä jännänaisista. Sellaiset varovaiset ja kliiniset sukankutojat ei kolise, vaikkahan kuinka yrittäis päälle selittää, että ois fiksumpaa ihastua sellaiseen. 😄

        Mutta eipä se ulkoinen olemus kerro ihmisestä kaikkea, se on vaan yleistystä. 😊


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aika jännä tuo älykkyyden hinkusi.

        Se, että ollaan samalla aaltopituudella on parisuhteen vuorovaikutuksessa aika oleellista. Ei siitä mitään tule, jos toinen jatkuvasti joutuu vääntämään rautalangasta ja vastaavasti toinen turhautuu kun ei vaan ymmärrä mitä toinen sanoo. Ei suhde ole tasavertainen, jos älykkyys on liian eri tasolla esim. ÄO 95 vs. 125 tai ÄO 130 vs. 160.

        Sama näkyy ystävyydessä, osan ihmisistä ei ole oikein mitään yhteistä ja toisten kanssa yhteistä löytyy vielä 20-45v jälkeenkin mielenkiintoista keskusteltavaa.


      • Disseisback kirjoitti:

        No itse olen miettinyt, että mä taas varmaan diggailen just niistä jännänaisista. Sellaiset varovaiset ja kliiniset sukankutojat ei kolise, vaikkahan kuinka yrittäis päälle selittää, että ois fiksumpaa ihastua sellaiseen. 😄

        Mutta eipä se ulkoinen olemus kerro ihmisestä kaikkea, se on vaan yleistystä. 😊

        Samahan se on älynkin kanssa. Ei tutustuessa osamääriä kysellä, mutta saman aaltopituuden tai sen puuttumisen huomaa helposti. Itse numerotulos on sinänsä merkityksetön. Joku ihminen kolahtaa ja toinen ei. Sille ei voi mitään.

        Jos ihastut jänniin naisiin, miettisin sinuna ensin onko kyse jonkun vanhan trauman käsittelystä (vaikka alkoholistin tai väkivaltaisen lapsi helposti hakeutuu ongelmaisen kanssa parisuhteeseen)(omat entiset suhteet voi olla myös se trauma, mitä oma mieli yrittää parantaa). Aivot hakee alitajuisesti saamaa, koska haluavat parantua traumasta, mutta todellisuus vie paljon pahempaan suohon. Jos et tunnista kuviota, ehkä viehätyt johonkin muuhun vaikka impulsiivisuuteen ja eläväisyyteen? Noita löytyy myös niistä ketkä elävät kunnollisemmin kuin varsinaiset jännät naiset.


      • Emberizi kirjoitti:

        Samahan se on älynkin kanssa. Ei tutustuessa osamääriä kysellä, mutta saman aaltopituuden tai sen puuttumisen huomaa helposti. Itse numerotulos on sinänsä merkityksetön. Joku ihminen kolahtaa ja toinen ei. Sille ei voi mitään.

        Jos ihastut jänniin naisiin, miettisin sinuna ensin onko kyse jonkun vanhan trauman käsittelystä (vaikka alkoholistin tai väkivaltaisen lapsi helposti hakeutuu ongelmaisen kanssa parisuhteeseen)(omat entiset suhteet voi olla myös se trauma, mitä oma mieli yrittää parantaa). Aivot hakee alitajuisesti saamaa, koska haluavat parantua traumasta, mutta todellisuus vie paljon pahempaan suohon. Jos et tunnista kuviota, ehkä viehätyt johonkin muuhun vaikka impulsiivisuuteen ja eläväisyyteen? Noita löytyy myös niistä ketkä elävät kunnollisemmin kuin varsinaiset jännät naiset.

        No oon mä miettinyt, että minun kiinnostus saattaa vetää puoleensa juuri tietyntyyppisiä tapauksia, mutta toisaalta joksinen ihminenhän on erilsinen kuitenkin. Jos mä lähden miettimään, että mikä yhdistää vaikka tuota ja tätä ihmistä, oikeastaan etsin vain vahvistusta jollekin oletukselle. 🤔

        Totuus on kuitenkin se, etten mä voi pakottaa päätäni toimimaan vain järkevästi... siis jos joku ihminen on hyvä ja fiksu, mutta ei väräytä minussa jotain, niin ei siitä tule vaan mitään. Jotain jää piippuun. 😁

        Mä oon kokeillut tuota itseä kontrolloivaa linjaa ja ei tuu mitään. 😄


      • Emberizi kirjoitti:

        Se, että ollaan samalla aaltopituudella on parisuhteen vuorovaikutuksessa aika oleellista. Ei siitä mitään tule, jos toinen jatkuvasti joutuu vääntämään rautalangasta ja vastaavasti toinen turhautuu kun ei vaan ymmärrä mitä toinen sanoo. Ei suhde ole tasavertainen, jos älykkyys on liian eri tasolla esim. ÄO 95 vs. 125 tai ÄO 130 vs. 160.

        Sama näkyy ystävyydessä, osan ihmisistä ei ole oikein mitään yhteistä ja toisten kanssa yhteistä löytyy vielä 20-45v jälkeenkin mielenkiintoista keskusteltavaa.

        Entä jos sulhaskandidaatti on tehnyt WAIS-testin ja morsio perinteisen Stanford-Binetin? Tulokset eivät ole vertailukelpoisia, joten kuivuuko orastava rakkaustarina siihen? :}


      • Disseisback kirjoitti:

        No oon mä miettinyt, että minun kiinnostus saattaa vetää puoleensa juuri tietyntyyppisiä tapauksia, mutta toisaalta joksinen ihminenhän on erilsinen kuitenkin. Jos mä lähden miettimään, että mikä yhdistää vaikka tuota ja tätä ihmistä, oikeastaan etsin vain vahvistusta jollekin oletukselle. 🤔

        Totuus on kuitenkin se, etten mä voi pakottaa päätäni toimimaan vain järkevästi... siis jos joku ihminen on hyvä ja fiksu, mutta ei väräytä minussa jotain, niin ei siitä tule vaan mitään. Jotain jää piippuun. 😁

        Mä oon kokeillut tuota itseä kontrolloivaa linjaa ja ei tuu mitään. 😄

        En oikeastaan puhunut itsensä kontrolloinnista vaan ymmärtämisestä. Yksi ystäväni sanoi, että mikähän reikä päässä meilläkin (minulla ja hänellä) on, että aina valitsemme miehiä, jolla on ongelmia (ei alussa, mutta jossain kohtaa). Tiedän itse mitkä asiat on oman reikäni taustalla (eikä se ole trauma). Kun ymmärrän asian, se vähentää riskiä että seuraava suhde on samanlainen.

        Olen siinä tasan samaa mieltä, että jos ei tunteet syty, ei kannata edes harkita suhdetta. Siis jos jännät kiinnostaa, kannattaa pitäytyä niissä. 😆


      • Emberizi kirjoitti:

        Joo ei taida olla kaikista yleisin fetissi. 😂 Tosin ei sitä yleensä montaa tarvii, kuin yhden sopivan. Tämä pätee myös Välikseen.

        Itsekin etsin älykästä miestä ja vaikka tiedän, että se kaventaa populaatiosta 90% pois, silti en tuosta vaatimuksesta luovu. 😉 Ihan ylimmässä 2.5% ei sentään tarvitse olla.

        Minusta taas tuntuu, että mitä älykkäämpi äo:n mukaan mies on, sitä tunneköyhempikin. Toivottavasti olen väärässä.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Minusta taas tuntuu, että mitä älykkäämpi äo:n mukaan mies on, sitä tunneköyhempikin. Toivottavasti olen väärässä.

        Kumppanini on tehnyt Mensan virallisen äo testin pari kertaa ja 135 ja 140 oli tulokset kuulemma. Minusta hänessä on hiukan aleksitymia piirteitä.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Kumppanini on tehnyt Mensan virallisen äo testin pari kertaa ja 135 ja 140 oli tulokset kuulemma. Minusta hänessä on hiukan aleksitymia piirteitä.

        Itselläni on äo testi ollut 115 eli olemme hänen kanssa aivan eri tasolla. Voi olla sitäkin ettei ihan kohtaa aina.


      • Emberizi kirjoitti:

        En oikeastaan puhunut itsensä kontrolloinnista vaan ymmärtämisestä. Yksi ystäväni sanoi, että mikähän reikä päässä meilläkin (minulla ja hänellä) on, että aina valitsemme miehiä, jolla on ongelmia (ei alussa, mutta jossain kohtaa). Tiedän itse mitkä asiat on oman reikäni taustalla (eikä se ole trauma). Kun ymmärrän asian, se vähentää riskiä että seuraava suhde on samanlainen.

        Olen siinä tasan samaa mieltä, että jos ei tunteet syty, ei kannata edes harkita suhdetta. Siis jos jännät kiinnostaa, kannattaa pitäytyä niissä. 😆

        No minusta tuntuu, että ihmisillä vaan on kaikenlaisia juttuja, jotka pulpahtaa pintaan jossain suhteissa. Eivätkä he niistä edes mitään tiedä, ennenkuin ne pulpahtaa pintaan.

        Itsellä on kuplinut kaikenlaista pintaan ja naisilla on kuplinut...ja mitä luultavammin...niin tulee aina ja kaikkien kanssa käymäänkin, jos vaan hakeutuu johonkin yhteyteen toisen kanssa, eikä kovin moni muuta haluakaan. Joku intiimi suhde toiseen on niin intensiivinen, että se pulputtaa se kaiken ihanan mukana muutakin pintaan. Sitten on vaan siitä kiinni, miten sen kumpikin ymmärtää ja miten siihen reagoi. 😊


      • Disseisback kirjoitti:

        No minusta tuntuu, että ihmisillä vaan on kaikenlaisia juttuja, jotka pulpahtaa pintaan jossain suhteissa. Eivätkä he niistä edes mitään tiedä, ennenkuin ne pulpahtaa pintaan.

        Itsellä on kuplinut kaikenlaista pintaan ja naisilla on kuplinut...ja mitä luultavammin...niin tulee aina ja kaikkien kanssa käymäänkin, jos vaan hakeutuu johonkin yhteyteen toisen kanssa, eikä kovin moni muuta haluakaan. Joku intiimi suhde toiseen on niin intensiivinen, että se pulputtaa se kaiken ihanan mukana muutakin pintaan. Sitten on vaan siitä kiinni, miten sen kumpikin ymmärtää ja miten siihen reagoi. 😊

        Osalla pulppuaa, osalla ei. Se on hyvin yksilöllistä ja kuinka hyvin on sinut itsensä ja tunteidensa kanssa ja miten elämä on mennyt.

        Kaikkea ei voi ymmärtää! Olen nähnyt ystävillä pahoinpiteleviä tai huumeita ja sekakäyttäviä ex. Itse olen kokenut bipolaarisen ex. Olin valmistautunut elämään ex-puolison keskivaikean masennuksen kanssa ja kantaa itse isomman kakun vastuusta, mutta bipolaarisuus (hypomania)voi tuoda niin isoja juttuja ohessaan eikä sairas yleensä aluksi edes ole hoitomyönteinen. Tuohon sairauteen liittyy epäjohdonmukainen käytös (tunteet vetää ylös-alas eikä sairas ymmärrä itseään ja yleensä silloin vika on johdonmukaisesti muissa), raivokohtaukset (raivo tulee, vaikka toinen käyttäytyisi miten tahansa), firmat menee konkurssiin hölmön riskinoton takia, parisuhde on haaremi (jarrut on rikki myös impulssikontrollin kanssa), auto tai 20te stereot tulee ostettua mielenjohteesta, vaikkei ole rahaa, moni käyttää päihteitä ja on väkivaltainen (itse en kumpaakaan joutunut kokemaan onneksi). Itse maksoin kaikken elämisen (okt) saman aikaan äitiysrahalla (kun toisella ei ollut rahaa) ja silti pöydältä löytyi melkein laskua pornokauppaan. Jos hoitoon myöntyvyyttä olisi, olisi toivoa selvitä. Kun ei ole on niin on valittava hukkuuko samalla ja hukuttaako myös lapset (kasvuolosuhteet periytyy) vai pelastaako kolme ja jättää sairaan uuden vaimon pelastettavaksi. Haaremin takia vaimot vaihtuu muutaman vuoden välein ja aina on uusi kierroksissa. Pakkohoidon kriteerit ei kovin helposti täyty ja meno rauhoittuu vasta kun potilas itse ymmärtää syödä lääkkeensä ja hakea apua. En siis sanoisi, että kaikki ongelmat on hyväksymisestä kiinni.

        Jos tilannetta vertaa vaikka ohi menevään lievään masennukseen tai burn-out tai muu elämään kuuluva alakulojakso, puhutaan ihan eri asiasta.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Minusta taas tuntuu, että mitä älykkäämpi äo:n mukaan mies on, sitä tunneköyhempikin. Toivottavasti olen väärässä.

        Älykkäissä on toki joukossa asperger (tunne-elämä erilaista ja sosiaalinen vuorovaikutus usein haastavaa) ja vain muuten ihmisiä, joilla on sosiaalisia vaikeuksia, mutta myös hyvin paljon sosiaalisesti älykkäitä/tunneälykkäitä.

        Samoin osalla on joku kapea hahmotushäiriö, muttei kaikilla. Meitä on moneksi oli ÄO mitä vaan.


      • Emberizi kirjoitti:

        Älykkäissä on toki joukossa asperger (tunne-elämä erilaista ja sosiaalinen vuorovaikutus usein haastavaa) ja vain muuten ihmisiä, joilla on sosiaalisia vaikeuksia, mutta myös hyvin paljon sosiaalisesti älykkäitä/tunneälykkäitä.

        Samoin osalla on joku kapea hahmotushäiriö, muttei kaikilla. Meitä on moneksi oli ÄO mitä vaan.

        Juu. Omalla kohdallani olen onnistunut vaan pääsääntöisesti löytämään älykkäitä kyllä, mutta jotenkin tunnepuolelta estyneitä tai kyvyttömiä ilmaisemaan mitä tuntee. Tai tunnepelkääjiin, tunteet pelottaa, paetaan kun pelko käy päälle. Näin ei joudu kohtaamaan niitä tunteita mitkä herää. Siksi vähän ylimalkainen heitto.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Juu. Omalla kohdallani olen onnistunut vaan pääsääntöisesti löytämään älykkäitä kyllä, mutta jotenkin tunnepuolelta estyneitä tai kyvyttömiä ilmaisemaan mitä tuntee. Tai tunnepelkääjiin, tunteet pelottaa, paetaan kun pelko käy päälle. Näin ei joudu kohtaamaan niitä tunteita mitkä herää. Siksi vähän ylimalkainen heitto.

        Ois vaan kiva, kun toinenkin kykenisi ottamaan tunteet vastaan ja kohtaamaan ne. Sanoittamaan ne. Ei niissä mitään pelättävää ole, tunteissa. Missään tunteissa.


      • MaximiIIian kirjoitti:

        Entä jos sulhaskandidaatti on tehnyt WAIS-testin ja morsio perinteisen Stanford-Binetin? Tulokset eivät ole vertailukelpoisia, joten kuivuuko orastava rakkaustarina siihen? :}

        En minä testituloksia ole koskaan kysellyt, enkä kysele. 😆

        Saman aaltopituuden tai sen puutteen kyllä näkee ja kuulee muutamalla tapaamisella. Äly näkyy esim. kuinka nopeasti ja helposti oivaltaa asioita. Jos treffit (en ole käynyt treffeillä 20 vuoteen kuin kerran, mutta hypoteettisesti) jää hyvää päivää kirvesvartta ja ilmoja on pidellyt tasolle, on tulos aika selvä. Tietysti kiinnostus ei ole vain kiinnostavia keskusteluja, vaan myös läsnäolo, ilmeet, katsekontakti, ihon tuoksu vaikuttaa kiinnostukseen (jos pääsee niin lähelle 😉).


      • Emberizi kirjoitti:

        Osalla pulppuaa, osalla ei. Se on hyvin yksilöllistä ja kuinka hyvin on sinut itsensä ja tunteidensa kanssa ja miten elämä on mennyt.

        Kaikkea ei voi ymmärtää! Olen nähnyt ystävillä pahoinpiteleviä tai huumeita ja sekakäyttäviä ex. Itse olen kokenut bipolaarisen ex. Olin valmistautunut elämään ex-puolison keskivaikean masennuksen kanssa ja kantaa itse isomman kakun vastuusta, mutta bipolaarisuus (hypomania)voi tuoda niin isoja juttuja ohessaan eikä sairas yleensä aluksi edes ole hoitomyönteinen. Tuohon sairauteen liittyy epäjohdonmukainen käytös (tunteet vetää ylös-alas eikä sairas ymmärrä itseään ja yleensä silloin vika on johdonmukaisesti muissa), raivokohtaukset (raivo tulee, vaikka toinen käyttäytyisi miten tahansa), firmat menee konkurssiin hölmön riskinoton takia, parisuhde on haaremi (jarrut on rikki myös impulssikontrollin kanssa), auto tai 20te stereot tulee ostettua mielenjohteesta, vaikkei ole rahaa, moni käyttää päihteitä ja on väkivaltainen (itse en kumpaakaan joutunut kokemaan onneksi). Itse maksoin kaikken elämisen (okt) saman aikaan äitiysrahalla (kun toisella ei ollut rahaa) ja silti pöydältä löytyi melkein laskua pornokauppaan. Jos hoitoon myöntyvyyttä olisi, olisi toivoa selvitä. Kun ei ole on niin on valittava hukkuuko samalla ja hukuttaako myös lapset (kasvuolosuhteet periytyy) vai pelastaako kolme ja jättää sairaan uuden vaimon pelastettavaksi. Haaremin takia vaimot vaihtuu muutaman vuoden välein ja aina on uusi kierroksissa. Pakkohoidon kriteerit ei kovin helposti täyty ja meno rauhoittuu vasta kun potilas itse ymmärtää syödä lääkkeensä ja hakea apua. En siis sanoisi, että kaikki ongelmat on hyväksymisestä kiinni.

        Jos tilannetta vertaa vaikka ohi menevään lievään masennukseen tai burn-out tai muu elämään kuuluva alakulojakso, puhutaan ihan eri asiasta.

        Jep. Mä en tarkoitakaan noin pitkälle hommia...tai tarkoittanut.. ja paljon pienempiä.

        Mutta kyllä herkkyys kasvaa huomata jotain toisessa, jos on jotain vastaavaa historiassa itsellä...🙄

        Mullekin lasten äiti sai varmaan sellaisen haavan, ettei se päästä ihan tuostavaan hyppäämään mihin tahaansa kelkkaan, mut toisaalta, eipä se niiden vastaantulevienkaan murhe ole...


      • Emberizi kirjoitti:

        En minä testituloksia ole koskaan kysellyt, enkä kysele. 😆

        Saman aaltopituuden tai sen puutteen kyllä näkee ja kuulee muutamalla tapaamisella. Äly näkyy esim. kuinka nopeasti ja helposti oivaltaa asioita. Jos treffit (en ole käynyt treffeillä 20 vuoteen kuin kerran, mutta hypoteettisesti) jää hyvää päivää kirvesvartta ja ilmoja on pidellyt tasolle, on tulos aika selvä. Tietysti kiinnostus ei ole vain kiinnostavia keskusteluja, vaan myös läsnäolo, ilmeet, katsekontakti, ihon tuoksu vaikuttaa kiinnostukseen (jos pääsee niin lähelle 😉).

        Huojentavaa kuulla. Olisi karua, jos lämpenemässä oleva suhde kariutuukin juuri kun se hämärässä valossa on siirtymässä seuraavalle tasolle vaatteiden vähenemisen myötä. Ja sitten yhtäkkiä älykkäiden ihmisten tuhmien puhumisen lomassa paljastuukin, että käytettyjen testien keskihajonta on ollut erilainen eikä tuloksien rinnastettavuuteen voikaan luottaa. Tunnelma pilalla :-)


      • MaximiIIian kirjoitti:

        Huojentavaa kuulla. Olisi karua, jos lämpenemässä oleva suhde kariutuukin juuri kun se hämärässä valossa on siirtymässä seuraavalle tasolle vaatteiden vähenemisen myötä. Ja sitten yhtäkkiä älykkäiden ihmisten tuhmien puhumisen lomassa paljastuukin, että käytettyjen testien keskihajonta on ollut erilainen eikä tuloksien rinnastettavuuteen voikaan luottaa. Tunnelma pilalla :-)

        Noh noh! Jos suhde syvenee, luuletko että siinä syventyvässä pisteessä IQ testien pisteitä ja keskihajontaa jäädään pohtimaan? 😉 Luulenpa, että siinä kohtaa läsnäolo on ihan jossain muussa asiassa, eikä IQ mahdu sinne väliin. 😁

        En osaa sanoa paljon IQ pitää olla, että ihminen olisi miehenä kiinnostava. Sellaista tuskin voi sanoakaan, koska ihminen voi olla monella tapaa lahjakas. Esimerkiksi yksi ystäväni tuskin pärjäisi testissä ihan oikean älykkyytensä tasolle, koska matemaattinen ajattelu ei ole vahvuuksia. Mutta sama ihminen on taas kielellisesti ja sosiaalisesti hyvin lahjakas ja ajatus kulkee hyvin korkealla. Hänen kanssa pystyy pohtimaan mitä vaan ihmissuhdeasioita, tunteita ja elämään liittyvää. Sitten jos haluan jutella tieteestä, valitsen jutteluun jonkun toisen ystävän tai työkaverin. Tai hyvin korkea IQ tyyppi ei kiinnosta samalla lailla, jos ei osaa sanoittaa tunteitaan eikä ajatuksiaan (ne jää sinne fiksuun päähän). Mutta sen tiedän, että älykkyyttä pitää löytyä enkä halua joutua parisuhteessa vääntämään koko ajan rautalangasta ja puhumaan kuin lapsille (paitsi omilleni en puhu kuin lapsille, ei tarvitse).

        Onko jompi kumpi noista testeistä Mensan nykyinen testi (SD 15) ja onko toinen se vanhempi (SD 24)? En ole noihin testeihin oikeastaan tutustunut ollenkaan mitä joskus leikkinyt Mensan nettitestillä ja mitä työhön otossa olen joskus testejä tehnyt. Oikeastaan IQ merkitys on siinä, että se antaa suuntaa siitä mitä älykäs kullekin tarkoittaa. Toisen mielestä 105 on älykäs ja toisen 130. En itse menisi koskaan parisuhteessa tai tutustuessa IQ kysymään. Luotan kyllä omaan arvioon siitä löytyykö yhteinen aaltopituus vai ei.


      • Emberizi kirjoitti:

        Noh noh! Jos suhde syvenee, luuletko että siinä syventyvässä pisteessä IQ testien pisteitä ja keskihajontaa jäädään pohtimaan? 😉 Luulenpa, että siinä kohtaa läsnäolo on ihan jossain muussa asiassa, eikä IQ mahdu sinne väliin. 😁

        En osaa sanoa paljon IQ pitää olla, että ihminen olisi miehenä kiinnostava. Sellaista tuskin voi sanoakaan, koska ihminen voi olla monella tapaa lahjakas. Esimerkiksi yksi ystäväni tuskin pärjäisi testissä ihan oikean älykkyytensä tasolle, koska matemaattinen ajattelu ei ole vahvuuksia. Mutta sama ihminen on taas kielellisesti ja sosiaalisesti hyvin lahjakas ja ajatus kulkee hyvin korkealla. Hänen kanssa pystyy pohtimaan mitä vaan ihmissuhdeasioita, tunteita ja elämään liittyvää. Sitten jos haluan jutella tieteestä, valitsen jutteluun jonkun toisen ystävän tai työkaverin. Tai hyvin korkea IQ tyyppi ei kiinnosta samalla lailla, jos ei osaa sanoittaa tunteitaan eikä ajatuksiaan (ne jää sinne fiksuun päähän). Mutta sen tiedän, että älykkyyttä pitää löytyä enkä halua joutua parisuhteessa vääntämään koko ajan rautalangasta ja puhumaan kuin lapsille (paitsi omilleni en puhu kuin lapsille, ei tarvitse).

        Onko jompi kumpi noista testeistä Mensan nykyinen testi (SD 15) ja onko toinen se vanhempi (SD 24)? En ole noihin testeihin oikeastaan tutustunut ollenkaan mitä joskus leikkinyt Mensan nettitestillä ja mitä työhön otossa olen joskus testejä tehnyt. Oikeastaan IQ merkitys on siinä, että se antaa suuntaa siitä mitä älykäs kullekin tarkoittaa. Toisen mielestä 105 on älykäs ja toisen 130. En itse menisi koskaan parisuhteessa tai tutustuessa IQ kysymään. Luotan kyllä omaan arvioon siitä löytyykö yhteinen aaltopituus vai ei.

        Minun huumorintajuuni vetoaa ajatus älykkäiden ihmisten intiimien hetkien puheista, joissa vilahtelee käsitteet keskihajonta, IQ, kognitiivinen kyvykkyys tai persentiili :-)) Ja onhan tälläkin alalla oma g-pisteensä eli g-factor; yleisälykkyys.

        Lahjakkuus on suhteessa antoisampaa kuin kognitiivinen älykkyys. Monipuolisesti lahjakas ihminen on oikea aarre. Korkealla IQ:lla siunattu puolestaan voi olla täysin pihalla elämästä ja varsinkin ihmissuhteista.

        Keskihajonta 15 on yleisin nykyään. Vertailukelpoisuuden lisäämiseksi erilaisia testejä on tietääkseni pyritty kehittämään siihen suuntaan. Tieto perustuu yhden journalin artikkeliin, joten en ole mitenkään varma asiasta.


      • MaximiIIian kirjoitti:

        Minun huumorintajuuni vetoaa ajatus älykkäiden ihmisten intiimien hetkien puheista, joissa vilahtelee käsitteet keskihajonta, IQ, kognitiivinen kyvykkyys tai persentiili :-)) Ja onhan tälläkin alalla oma g-pisteensä eli g-factor; yleisälykkyys.

        Lahjakkuus on suhteessa antoisampaa kuin kognitiivinen älykkyys. Monipuolisesti lahjakas ihminen on oikea aarre. Korkealla IQ:lla siunattu puolestaan voi olla täysin pihalla elämästä ja varsinkin ihmissuhteista.

        Keskihajonta 15 on yleisin nykyään. Vertailukelpoisuuden lisäämiseksi erilaisia testejä on tietääkseni pyritty kehittämään siihen suuntaan. Tieto perustuu yhden journalin artikkeliin, joten en ole mitenkään varma asiasta.

        Heh. Luuletko, että kun vaakakupissa on intiimin hetken alku, sitten vaan pistetään vyöryävät tunnetsunamit, läheisyys, kosketukset ja intiimi katse vaan sivuun, ja aletaan miettimään persentiilien syvempää olemusta kongnitiivisten kyvykkyyden kontekstissa. 😁 Varsinaista sapioseksiä. 😂

        Veikkaan, että persentiilien pohtimisen sijaan, äly näkyy useammin intiimin kohtaamisen luovuudessa, ainakin sen jälkeen kun luottamus parin välille on syntynyt. Toki pelkkä äly ei riitä, vaan myös mm. tunneälyä, läsnäoloa, vastapuolen fyysistä ja henkistä kuuntelua tarvitaan.

        Teen töitä porukassa, jossa on huomattavan paljon normaalia älykkäämpiä tyyppejä ja osa on todella teräviä. Veikkaan, että isohko osuus porukasta on IQ 115-140 välillä. Aika harva kuitenkaan kovin paljon korostaa terävyyttään arjessa, sen huomaa todenteolla vasta kun lähdetään ratkomaan ongelmia, tehdään hypoteesejä tai aletaan juttelemaan syvällisiä. Siis aivan tavallisia ihmisiä, vaikka nuppi leikkaakin harvinaisen hyvin. Ja sanoisin, että iso osa on myös sosiaalisesti taitavia.

        Se mitä useampi on sanonut, että ainakaan koulumaailmassa oli aina erilainen ja muista vähän outo. Vaikka kavereita oli, ei välttämättä sydänystävää eikä isoja porukoita. Nyt taas moni on sanonut ihan ääneen, että nyt on saman mielisten joukossa ja hirveän helposti sujahtaa joukkoon. Itse elin jo lapsena ympäristössä, jossa en ollut mitenkään erilainen ja ystäviä on säilynyt taaperoajalta, yläkoulusta, harrastuksista ja lukiosta.


      • Anonyymi
        HALiMONSTERi kirjoitti:

        Kumppanini on tehnyt Mensan virallisen äo testin pari kertaa ja 135 ja 140 oli tulokset kuulemma. Minusta hänessä on hiukan aleksitymia piirteitä.

        Eikö virallinen testi tehdä vain kerran?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eikö virallinen testi tehdä vain kerran?

        Niin kai?


      • Emberizi kirjoitti:

        Heh. Luuletko, että kun vaakakupissa on intiimin hetken alku, sitten vaan pistetään vyöryävät tunnetsunamit, läheisyys, kosketukset ja intiimi katse vaan sivuun, ja aletaan miettimään persentiilien syvempää olemusta kongnitiivisten kyvykkyyden kontekstissa. 😁 Varsinaista sapioseksiä. 😂

        Veikkaan, että persentiilien pohtimisen sijaan, äly näkyy useammin intiimin kohtaamisen luovuudessa, ainakin sen jälkeen kun luottamus parin välille on syntynyt. Toki pelkkä äly ei riitä, vaan myös mm. tunneälyä, läsnäoloa, vastapuolen fyysistä ja henkistä kuuntelua tarvitaan.

        Teen töitä porukassa, jossa on huomattavan paljon normaalia älykkäämpiä tyyppejä ja osa on todella teräviä. Veikkaan, että isohko osuus porukasta on IQ 115-140 välillä. Aika harva kuitenkaan kovin paljon korostaa terävyyttään arjessa, sen huomaa todenteolla vasta kun lähdetään ratkomaan ongelmia, tehdään hypoteesejä tai aletaan juttelemaan syvällisiä. Siis aivan tavallisia ihmisiä, vaikka nuppi leikkaakin harvinaisen hyvin. Ja sanoisin, että iso osa on myös sosiaalisesti taitavia.

        Se mitä useampi on sanonut, että ainakaan koulumaailmassa oli aina erilainen ja muista vähän outo. Vaikka kavereita oli, ei välttämättä sydänystävää eikä isoja porukoita. Nyt taas moni on sanonut ihan ääneen, että nyt on saman mielisten joukossa ja hirveän helposti sujahtaa joukkoon. Itse elin jo lapsena ympäristössä, jossa en ollut mitenkään erilainen ja ystäviä on säilynyt taaperoajalta, yläkoulusta, harrastuksista ja lukiosta.

        Persentiili sopii sapioseksin turvasanaksi, jos homma etenee jomman kumman osapuolen mielestä liian nopeasti liian praktiseksi. Sitten vaan palataan hetkeksi Lancetin viimeisimmän numeron pariin :-) Jos pariskunta on väitellyt, tohtorinhattu ja miekka käyvät tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta tuoviksi sapioseksileluiksi :}

        Siitä on sama kokemus ettei älykkyys mitenkään sulje pois sosiaalisia taitoja, päinvastoin. Jotkut vaan ovat niin pitkäsanaisia, että kuulostavat talouspaperirullalta, josta on unohtunut perferointi väleistä.


      • HALiMONSTERi kirjoitti:

        Niin kai?

        Mensan testi tehdään valvotusti. Se on eri asia kuin netistä löytyvät itsetestit. Mensan jäseneksi pääsee jos älykkyysosamäärä on vähintään 130 Mensan virallisella testillä mitattuna. Se tarkoittaa että on älykkäämpi kuin 98% väestöstä tietyllä keskihajonnalla (15).


      • MaximiIIian kirjoitti:

        Mensan testi tehdään valvotusti. Se on eri asia kuin netistä löytyvät itsetestit. Mensan jäseneksi pääsee jos älykkyysosamäärä on vähintään 130 Mensan virallisella testillä mitattuna. Se tarkoittaa että on älykkäämpi kuin 98% väestöstä tietyllä keskihajonnalla (15).

        Täytyykin kysyä tarkoittiko virallista vai "virallista". Mä olen itse tehnyt vain sen nettitestin, en siis missään Mensan silmänalla.


      • MaximiIIian kirjoitti:

        Persentiili sopii sapioseksin turvasanaksi, jos homma etenee jomman kumman osapuolen mielestä liian nopeasti liian praktiseksi. Sitten vaan palataan hetkeksi Lancetin viimeisimmän numeron pariin :-) Jos pariskunta on väitellyt, tohtorinhattu ja miekka käyvät tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta tuoviksi sapioseksileluiksi :}

        Siitä on sama kokemus ettei älykkyys mitenkään sulje pois sosiaalisia taitoja, päinvastoin. Jotkut vaan ovat niin pitkäsanaisia, että kuulostavat talouspaperirullalta, josta on unohtunut perferointi väleistä.

        Hah hah. Olen kyllä väitellyt, mutta miekkaa eikä hattua ole. Ja juhlatkin meni aikanaan minillä ilman iltapukupylvästelyä. Ei sitä juhlan tai pätevyyden takia tehnyt vaan oppimisen….

        Aika maanläheistä, sosiaalista, hierarkiavastaista ja rentoa porukkaa niihin vuosiin liittyy, moni on vieläkin mukana elämässä ystävänä. Ja aika monella on kumppanina ihan tavallinen duunari. Ei siis vastaa yhtään stereotypioita ainakaan omalla alalla.


    • Anonyymi

      Ei ole yhtinyt käydä moinen mielessä. Ihan liikaa ollut tässä muksun kanssa menoa ja melskettä.

      Yhden miehen ottaisin, jos se nyt tuohon tyrkylle tulisi. Ainakin nyt noin niinkuin yöksi voisin hänestä seuraa kaivata.

    • Anonyymi

      Voi hyvää päivää. Itkeä pääsiäinen! Lomapäivät! Miehen takia! Voiko enempää elämäänsä tuhlata.

    • Kyllä sellainen "iki oma" mies olisi hieno. Sen voisi pukea miten tykkää ja sitten sitä voisi näytellä muille tytöille tai ottaa mukaan kun lähtee kylään.

      Sitten sille voi kokata kaikkea kivaa ja se tykkää siitä ja sitten sille tulee ihan oikeasti kakka.

    • Anonyymi

      Ai kamalaa
      . Eikö teillä oikeasti ole elämää. Järkyttävää itsekeskeisyyttä!

    • Anonyymi

      Ketä kiinnostaa oma itsekeskeinen pervoporno mies. Senkö perään pitäisi itkeä? Haha.ei tulisi mieleenkään.

    • Anonyymi

      Vai ikiomamies.hahahaahaa😃😃😃😃

    • Anonyymi

      No voivoikun itkettää😛😃😄😄😄😄

    • Anonyymi

      Ei yksikään. Naiset eivät ole noin hölmöjä.

    • Anonyymi

      Moni nainen itkee yksinäisyyttään, muuta vaan yrittävät täälä sepustaa ettei muka haittaa yhtään:DD

      • Anonyymi

        Ei heikompaa sukupuolta vaan pysty kaipaamaan. Vaikka haluaisi. Mutta ei.


    • Anonyymi

      Eli miten minä juuri toisessa ketjussa totesin, niin sinä ihmeiden incel saat jotain sadistista mielihyvää näistä naisten itkun filistelyistä joko esittämällä itkuista naista tai muuten myllyttämällä tätä aihetta. En ymmärrä funktiota ollenkaan

      • Anonyymi

        Viisaus lisääntyy jos niin haluaa, kolmen pisteen vihje.


    • Anonyymi

      Jaa, taas tätä vähä-älyisten nillittämistä, huoh!

      • Anonyymi

        Tuo välimerkitön ontto ja ja yhtä aikaa kiihkeä kirjoitusasu kertoo siitä, että päässä ei liiku mitään aloittajalla


    • Anonyymi

      En tiedä yhtäkään?

    • Anonyymi

      Valitan, mutten mä ole kaivannut tähän pääsiäiseen yhtään ainutta sekopäätä lisää.
      Suvun miehissä ollut tarpeeksi jo ymmärtämistä. Kyllä niitä mainitsemisiasi herkkuja on valmistettu ja nautittu joka ikinen pääsiäispäivä. Lampaan viulua, valkosipulilla maustettua, pekonijauheliha mureketta (mukuloiden suosikkia, joko sämpylän välissä), tai perunamuusin kanssa lautaselta, kukkakaalipaistosta jota näytti olevan vähän jokaisen ruokailijan lautasella.

      Vanhemmat ihmiset ovat etupäässä lampaanviulun ystäviä, muksut ei siitä ole kovin innostuneita olleet... ilmeisesti valkosipulin huumaavan hajun takia. Tän.ään syödään niitä rääppeitä, mitä kotiväelle on jäänyt. Kukkakaalipaistos on loppu, joten taidan tehdä rosmariini porkkanoita sen tilalle. Ja keitettyjä perunia, sillä muusiakin on vain yksi annos jäljellä. Taidan upottaa sen perunarieskoihin, iltapalaksi.
      Hyvää pääsiäistä kaikille!

    • Anonyymi

      Saahan sitä halutessaan ostaa ja kokata vaikka vähäosaisille. Siitä nyt olisi edes hyötyä ja iloa, toisin kuin jonkun laiskan ukon passaamisesta. Outoja itkun aiheita sulla Välis.

    • Anonyymi

      Kun lukee vastauksia niin aistii oman miehen puutteen eli toinen kysymys naisille miksi ette tee asialle mitään

      • Anonyymi

        En koe tarvetta tehdä asialle sen kummemmin yhtään mitään. Se osuu kohdalle, jos osuu ja jos ei osu niin kaikki on hyvin ilmankin.


      • Anonyymi

        Paskat aistii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En koe tarvetta tehdä asialle sen kummemmin yhtään mitään. Se osuu kohdalle, jos osuu ja jos ei osu niin kaikki on hyvin ilmankin.

        Koitas tehdä jotain niin sinulla on äkkiä iki oma mies


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koitas tehdä jotain niin sinulla on äkkiä iki oma mies

        Ei mulla ole aikaa (eikä mielenkiintoa) tehdä tämän kummempia asian eteen. Jos ei osu kohdalle ihan normaalielämässä niin eihän mulla sen kanssa sitten mitää tekemistäkään ole. Hukkaan heitettyä aikaa sellanen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei mulla ole aikaa (eikä mielenkiintoa) tehdä tämän kummempia asian eteen. Jos ei osu kohdalle ihan normaalielämässä niin eihän mulla sen kanssa sitten mitää tekemistäkään ole. Hukkaan heitettyä aikaa sellanen.

        No koita tehdä normaalissa elämässä jotain asian eteen niin elämäsi muuttuu paljon kivemmaksi ja sinulla olis oma mies


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No koita tehdä normaalissa elämässä jotain asian eteen niin elämäsi muuttuu paljon kivemmaksi ja sinulla olis oma mies

        Jaahas, eli alan pokailemaan vastaanottotiskillä autoni vastaanottavaa herraa huomenna kun vien autoni huoltoon. No joo, jätän väliin kiitos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No koita tehdä normaalissa elämässä jotain asian eteen niin elämäsi muuttuu paljon kivemmaksi ja sinulla olis oma mies

        Kokemuksesta sanon, että mahdollisuus on 50/50 jotta elämä muuttuu paremmaksi tahi huonommaksi. Voi vaikka joutua jatkossa viettämään pääsiäisvapaansa kantaen tavaraa ja kokaten uusavuttomalle miehelle. Siinä ei pääse elämälaatu paranemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokemuksesta sanon, että mahdollisuus on 50/50 jotta elämä muuttuu paremmaksi tahi huonommaksi. Voi vaikka joutua jatkossa viettämään pääsiäisvapaansa kantaen tavaraa ja kokaten uusavuttomalle miehelle. Siinä ei pääse elämälaatu paranemaan.

        Eikö ole kivempaa ja helpompaa kokata kahdelle kuin yhdelle no jos pidät huoltomiehestä ja hän on sinkku niin otat siitä miehen itsellesi eli jos mies on sinkku niin sinulla on kaikki valta eli mies on sinun jos niin haluat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö ole kivempaa ja helpompaa kokata kahdelle kuin yhdelle no jos pidät huoltomiehestä ja hän on sinkku niin otat siitä miehen itsellesi eli jos mies on sinkku niin sinulla on kaikki valta eli mies on sinun jos niin haluat

        Kokkaaminen nyt on samaa kokkaamista, vaikka kokkaisi armeijalle. Jokatun annoksen ja astioiden koko vaan muuttuu. Yhdessä kokkaaminen toki on mukavaa, mutta aloittajahan vaati vain kokkaamaan itselleen. Ei hän aikonut pistää tikkua ristiin sen kokkaamisen suhteen. Tuossa tilanteessa yhdelle kokkaaminen on siis helpompaa, sillä samasta ruokamäärästä syö yksinään useammin kuin kaksin, eli tarvitsee kokata harvemmin.

        Jaa, no paha sanoa tykkäisinkö vain en. Annan avaimet, otan toiset avaimet vastaan, allekirjoitan paperin ja menen töihin.


    • Enpä tiedä? Kuullostaa lähinnä joltain epätoivoiselta ruutitynnyriltä, jonka kannattaisi hakeutua kiireellä ammattilaisen juttusille...

      • Anonyymi

        Mä just mietin, että mahtaako tuollainen alotuksrssa kuvattu nainen olla oikeasti hyvä vaihtoehto yhdellekään miehelle. Hieman kuulostaa neuroottiselta ja tukahduttavalta olennolta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä just mietin, että mahtaako tuollainen alotuksrssa kuvattu nainen olla oikeasti hyvä vaihtoehto yhdellekään miehelle. Hieman kuulostaa neuroottiselta ja tukahduttavalta olennolta.

        Jep. Niin mäkin mietin... mä ainakin luikkisin ihan erisuuntaan kun sellainen...vähin äänin. 😄


    • Anonyymi

      Muistuu mieleen nuoruuden aikainen ex. Itse nousin aamuvarhaisella klo.4 ylös jotta ehdin kuudeksi ruumiilliseen työhön. Sen jälkeen iltalukioon joka loppui 20.30. Kotona olin aikaisintaan klo.22 jonka jälkeen olisi pitänyt alkaa hänelle kokkaamaan. Oli niin avuton ettei itse viitsinyt edes opetella tekemään ruokaa. Makasi vain sohvalla ja totesi olevan "flegmaattinen olo" vaikka ei tehnyt kuin yhtä hommaa (kävi töissä). Lisäksi äitinsä soitti ja ihmetteli kun poika on klo.17 veitset ja haarukat pystyssä odottamassa ruokaa jota kukaan ei ole hänelle tekemässä ja miksi. En millään olisi ehtinyt työn ja iltalukion välillä laitakaupungille kokkaamaan. Itkenyt en kun loppui se. Ja ihan omasta aloitteesta.

    • Anonyymi

      Sulla on aika vanhanaikainen ajatusmaailma.

      Eivät ihmiset nykyään niinkään seurustele.

      Some, itsenäisyys, ystävät, harrastukset, oma aika jne. ovat tulleet sen tilalle.

      • Anonyymi

        Mut nuo kaikki jää kun oma mies tulee tilalle ja samoin käy miehelle kun sinä tulet kuvioihin oli sitten vanhaa tai nykyaikaa niin siinä käy


    • Anonyymi

      So, so.....
      Nykyaikana on paljon naisia, jotka eivät osaa kokata tai valmistaa herkkuja.
      Huonoimmat osaavat keittää vedenkin pohjaan.
      Huippukokki on useimmiten mies ja miehet osaavat muutenkin kokata ja leipoa naisia paremmin.
      Pahin kombinaatio olisi taitava mieskokki, jolle nainen yrittäisi äheltää kaupan einesruokapakkauksesta herkkua, joka ei herkulta maistuisi.
      Ensimmäistä kertaa sen jälkeen miehen luona valmistaisi mies naiselle marinoitua pihviä punaviinikastikkeessa parmesaani perunoiden kera ja jälkiruoaksi itse valmistettua tiramisua.
      Mitenköhän nainen arvostaisi ruoanlaittotaitoaan, kun tarjosi miehelle kattilassa kuumennettua kaupan einesmakaroonilaatikkoa nähdessään mitä hänen miehensä osaa valmistaa ja nainen jopa ylpeili sillä, että onnistui lämmittämään einesmakaroonilaatikon, ettei se polttanut suuta tai ollut haaleaa.

    • Anonyymi

      Edesmennyt ystävä osasi tehdä vain keitettyjä makaroneja joihin sekoitti tonnikalapurkin ja sekavihannespussin. Vuodesta toiseen. Ei vaivautunut opettelemaan muuta vaikka ihmettelin eikö kotitaloustunneilla jo peruskoulussa opetettu kaikenlaista. Ei kuulemma kiinnostanut. Ympäristön paineesta hankki viimein miehen ja lapsen nelikymppisenä vaikka ei sekään kiinnostanut. Tappoi itsensä vuoden päästä. Tiedä sitten tekikö mies heillä ruoat vai motkottiko siitä ettei ystävä osannut/halunnut tehdä ruokia.

    • Anonyymi

      Nykyää naisia ei kiinnosta seurustelu. Miehen pitäisi olla niin hyvä ja top 10 mies jotta naista kiinnostaisi. Pitäisi olla vakityö hyvällä palkalla. Auto, omakotitalo, vene ja kesämökkikin vielä.

    • Miesmiesmiesmiesmies.... Aina vaan tyrkytetään miestä. Blääääh!

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!

      Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo
      Maailman menoa
      193
      4414
    2. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      240
      2385
    3. 133
      1657
    4. Luovutetaanko nainen?

      En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.
      Ikävä
      67
      1351
    5. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      183
      1139
    6. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      80
      1076
    7. Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?

      Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor
      Ikävä
      64
      1064
    8. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      57
      1000
    9. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      76
      1000
    10. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      71
      985
    Aihe