Tyttäreni mies halusi avioeron. Edellisenä iltana vielä hyvien ystävien luona kylässä ja seuraavana aamuna kaikki oli ohi. Ei selityksiä, ei mitään kertomista vaimolle. Häikäilemättömiä viestejä vain kännykällä. Mies sai kaiken mitä tahtoi, luulisi hänen olevan onnellisin poikamies maailmassa.Työpaikalta kuuluu kyllä ihan muuta, masentunut työntekijä.Vaimo on saanut taistella rakkauden tunteita vastaan kuukausia, terapian avulla. Mies jätti kaiken: koiran, uuden talon jne. Ei edes asunnon myynti kiinnosta. Hän on täynnä vihaa. MIten voi olla näin?
Vaimo on päässyt tunteistaan, ei kuulemma tunne edes vihan tunteita kaiken tämän jälkeen. Kunpa itsekin pääsisin siihen tilanteeseen.
Minusta kyseessä on sairaus, masennus, alemmudentunto, lapsuuden traumat. Mitä mieltä muut?
Vaimo on päässyt tunteistaan, ei kuulemma tunne edes vihan tunteita kaiken tämän jälkeen. Kunpa itsekin pääsisin siihen tilanteeseen.
Minusta kyseessä on sairaus, masennus, alemmudentunto, lapsuuden traumat. Mitä mieltä muut?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuullostaa että et äitinä tiedä ihan koko totuutta. Siltä vaikuttaa. Jos ei ole mitään "psyykkistä sairautta" niin jotain on tapahtunut mistä et tiedä.
saanut tietää jottain kamalaa kyläreissulla, jotain, mitä ei pysty hyväksymmään ja anteeksiantamaan. Älä kuiteskaan utele, ei kuulu sulle. Joskus ehkä saat kuulla oikean laidan, mut anna olla nyt.
Se, että mukamas-onnellisina kyläillään ystävien luona, ei kerro avioliiton todellisesta tilasta mitään. Myöskin uuden talon ja koiran voi varsin hyvin jättää, ne kun eivät ole maailman korkein onni kuitenkaan. Ulkopuolisten on vaikea tietää mistä on kyse. En minä ainakaan vaivautunut tilittämään kaikkea lokaa äidilleni tai ylipäätään kellekään. Ehkä mies tuli siihen tulokseen, että naimisiinmeno oli virhe. Eroavathan jotkut parinkin kuukauden avioliiton jälkeen juuri siksi, että ei olisi alunperinkään pitänyt mennä naimisiin. En tiedä onko se sitten pahempi kuin se, että ollaan 20 vuotta "väärän" ihmisen kanssa vastentahtoisesti.
Moi!
Mulla on vähän samanlainen tilanne kun sulla.
Keväällä 2003 aloin seurustelemaan mieheni kanssa.Kerettiin kuukausi seurustella kun aloin odottamaan lasta, lapsi oli tosi toivottu ja nyt tytär Sofia on 1-vuotias. Menimme naimisiin elokuussa 2004. Viime kuussa alkoi sitten mieheni käymään vieraissa ja päätin ottaa avioeron. Alussa oli tosi hankalaa, kun kaupunki ei edes asuntoa järjestänyt ja lapsen hoitopaikkakin täysin auki vielä. Myös ex-anoppini syytti minua, että mieheni kävi vieraissa.En kuulemma ollut tarpeeksi hyvä vaimo. Toivon, että yhdessä voisimme selvitä tästä kriisistä.
Kirjoittele!
Ystävällisin terveisin
Tepa
Oletko yleensä varma siitä että tiedät kaiken tyttäresi osuudesta eroon? Kaikkea ei vanhemmille kerrota.
Toisaalta jos miehellä oli/on jotain ongelmia, oli parempi että ne tulivat nyt esiin kuin 10 vuoden päästä kun kuvioissa on lapsia jne. Ja vaikka ongelmia ei olisi ollutkaan, jos miehestä tuntui että hän on väärän ihmisen kanssa naimisissa, hän teki kaikille palveluksen erotessaan. Parempi tosiaan erota ajoissa kuin kituuttaa liitossa joka ei omasta mielestä toimi.
On minulla sen verran hyvät välit tyttäreeni, että olemme asiasta puhuneet. Pettämistä ei ole ollut ja
tyttären tempperamenttinen luonne on ollut tiedossa heidän viisivuotisen seurustelunsa aikana.
Kyseessä on sairaus, olen seurannut toista vastaavaa tapausta paikkakunnallani. Alkaa masennuksesta, niinkuin tässäkin, lisänä alemmuudentunto ja varhaiset lapsuuskokemukset. Ei tällainen ratkaisu johdu kylällä kuulluista jutuista eikä mistään erityisestä tapauksesta.Yritimme kaikki ohjata hakemaan apua, mutta eihän ketään voi väkisin viedä.
Jopa sen avioerohakemuksen laatiminen vei aikaa, vaikka hän sen heti halusi. Tytär ei sitä allekirjoittanut, olihan yhtäkkinen päätös yksinomaan miehen. Ainakin loppuelämänsä mies tietää, että hän itse haki avioeroa. Jos sattuu joskus toipumaan. Lopputulos on kyllä nyt erinomainen. Elämä on vielä molemmilla edessä, myös tyttärellä lastensaannin suhteen. Monet ovat sanoneet talven aikana tyttärelle, että jos tästä selviät, selviät kaikesta elämässä. Näin minustakin nyt tuntuu. Kysymykseen: "Miten näytät noin upealta, mitä sinulle on tapahtunut?" tytär voi nyt jo vastata: "Olen eronnut".