Poliisi joutuu aloittamaan yt-neuvottelut – Purra: Poliisille 830 miljoonaa, kehitysapuun 1 200 miljoonaa
Miten voi olla mahdollista, että sisäisen turvallisuutemme tärkeimmät toimijat joutuvat vuodesta toiseen hattu kourassa anelemaan muutamia kymmeniä miljoonia, samalla kun miljardi jonnekin muualle on pieni raha? Riikka Purra kysyy.
Eduskunnan valiokunnat ovat viime viikkoina käsitelleet valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille kehyskauden rahoituksen merkittävät puutteet sisäisen turvallisuuden toimialalla, erityisesti poliisissa ja pelastustoimessa. Purran johtama hallintovaliokunta antoi asiasta yksimielisen lausuntonsa tänään.
– Vuodesta toiseen erityisesti poliisi ja pelastustoimi kertovat rahoituksen ongelmista, esimerkiksi kasvavien ICT- ja toimitilamenojen vuoksi. Rahoitus on lyhytnäköistä, ja joka vuosi vaaditaan erityisiä temppuja, että esimerkiksi poliisi saa lisäbudjeteista rahaa. Samaan aikaan ne ongelmat, joihin poliisin odotetaan vastaavan, pahenevat, Purra sanoo.
– Tänä vuonna tilanne on entistäkin lohduttomampi erityisesti Venäjän toiminnan vuoksi. Poliisi ja muut sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensimmäisiä toimijoita, jotka ottavat mahdolliset häiriöt ja esimerkiksi hybriditoimet vastaan, Purra sanoo.
Kyse on arvovalinnoista
Poliisi ei saanut esittämiään pysyviä tasokorotuksia, jolla olisi varmistettu nykytasoinen poliisitoiminta myös ensi vuodesta eteenpäin. Viime lokakuussa surkean tilanteen hetkeksi pelasti viime tingassa saatu 30 miljoonaa hallituksen neljännestä lisäbudjetista.
– Poliisin määrärahat ovat ensi vuodelle alle 830 miljoonaa. Samaan aikaan hallitus käyttää joka vuosi esimerkiksi yli 1 200 miljoonaa kehitysapuun. Miten voi olla mahdollista, että sisäisen turvallisuutemme tärkeimmät toimijat joutuvat vuodesta toiseen hattu kourassa anelemaan muutamia kymmeniä miljoonia, samalla kun miljardi jonnekin muualle on pieni raha? Purra kysyy.
– Poliisi joutuu sopeuttamaan toimintaansa eli suomeksi aloittamaan yt-neuvottelut. Mikäli tämä ei ole hallituksen tahto tällaisena aikana, toimikaa ja huolehtikaa poliisin resursseista.
Poliisi ei suoriudu tehtävistään
Purra muistuttaa, että poliisi ei edes tällä hetkellä suoriudu tyydyttävästi nykyisistä normaaliajan tehtävistään.
– Resurssivaje näkyy kenttä- ja hälytyspartioiden kasvavissa hälytysvasteajoissa ja hälytystehtävien priorisointina. Kaikkeen ei voida reagoida eikä varsinkaan säällisessä ajassa. Henkilöstön työuupumus ja työtaakka ovat kasvaneet merkittävästi. Kun poliisi keskittyy vakavien rikosten selvittämiseen, päivittäisrikosten tutkinta ja niin kovin paljon juhlapuheissa kuuluva ennalta estäminen heikkenevät entisestään. Tutkinta-ajat pidentyvät ja selvitettyjen rikosten määrä vähenee, Purra luettelee.
Purran mukaan tämä kaikki vaikuttaa myös kansalaisten luottamukseen.
Rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet jo pitkään ja ovat osin huomattavan alhaisia, esimerkiksi omaisuusrikosten selvitystaso on viime vuosina ollut vain 36—37 prosenttia. Rikosten tutkinta-aika on keskimäärin yli 140 vuorokautta.
Miten voi olla mahdollista, että sisäisen turvallisuutemme tärkeimmät toimijat joutuvat vuodesta toiseen hattu kourassa anelemaan muutamia kymmeniä miljoonia, samalla kun miljardi jonnekin muualle on pieni raha? Riikka Purra kysyy.
Eduskunnan valiokunnat ovat viime viikkoina käsitelleet valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille kehyskauden rahoituksen merkittävät puutteet sisäisen turvallisuuden toimialalla, erityisesti poliisissa ja pelastustoimessa. Purran johtama hallintovaliokunta antoi asiasta yksimielisen lausuntonsa tänään.
– Vuodesta toiseen erityisesti poliisi ja pelastustoimi kertovat rahoituksen ongelmista, esimerkiksi kasvavien ICT- ja toimitilamenojen vuoksi. Rahoitus on lyhytnäköistä, ja joka vuosi vaaditaan erityisiä temppuja, että esimerkiksi poliisi saa lisäbudjeteista rahaa. Samaan aikaan ne ongelmat, joihin poliisin odotetaan vastaavan, pahenevat, Purra sanoo.
– Tänä vuonna tilanne on entistäkin lohduttomampi erityisesti Venäjän toiminnan vuoksi. Poliisi ja muut sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensimmäisiä toimijoita, jotka ottavat mahdolliset häiriöt ja esimerkiksi hybriditoimet vastaan, Purra sanoo.
Kyse on arvovalinnoista
Poliisi ei saanut esittämiään pysyviä tasokorotuksia, jolla olisi varmistettu nykytasoinen poliisitoiminta myös ensi vuodesta eteenpäin. Viime lokakuussa surkean tilanteen hetkeksi pelasti viime tingassa saatu 30 miljoonaa hallituksen neljännestä lisäbudjetista.
– Poliisin määrärahat ovat ensi vuodelle alle 830 miljoonaa. Samaan aikaan hallitus käyttää joka vuosi esimerkiksi yli 1 200 miljoonaa kehitysapuun. Miten voi olla mahdollista, että sisäisen turvallisuutemme tärkeimmät toimijat joutuvat vuodesta toiseen hattu kourassa anelemaan muutamia kymmeniä miljoonia, samalla kun miljardi jonnekin muualle on pieni raha? Purra kysyy.
– Poliisi joutuu sopeuttamaan toimintaansa eli suomeksi aloittamaan yt-neuvottelut. Mikäli tämä ei ole hallituksen tahto tällaisena aikana, toimikaa ja huolehtikaa poliisin resursseista.
Poliisi ei suoriudu tehtävistään
Purra muistuttaa, että poliisi ei edes tällä hetkellä suoriudu tyydyttävästi nykyisistä normaaliajan tehtävistään.
– Resurssivaje näkyy kenttä- ja hälytyspartioiden kasvavissa hälytysvasteajoissa ja hälytystehtävien priorisointina. Kaikkeen ei voida reagoida eikä varsinkaan säällisessä ajassa. Henkilöstön työuupumus ja työtaakka ovat kasvaneet merkittävästi. Kun poliisi keskittyy vakavien rikosten selvittämiseen, päivittäisrikosten tutkinta ja niin kovin paljon juhlapuheissa kuuluva ennalta estäminen heikkenevät entisestään. Tutkinta-ajat pidentyvät ja selvitettyjen rikosten määrä vähenee, Purra luettelee.
Purran mukaan tämä kaikki vaikuttaa myös kansalaisten luottamukseen.
Rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet jo pitkään ja ovat osin huomattavan alhaisia, esimerkiksi omaisuusrikosten selvitystaso on viime vuosina ollut vain 36—37 prosenttia. Rikosten tutkinta-aika on keskimäärin yli 140 vuorokautta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hallinto-oikeudet+ruuhkautuneet+ulkomaalaisasioista+–+hallitus+tunnistaa+ongelman,+mutta+jatkaa+ideologia+edellä
Ketä nämä nuoret roistot ovat jo monessa kaupungissa? On varoitettu monta vuotta kuinka pitää varautua ruottintautiin mutta ei. Suvakit (vajakit) syytteseen.
Jälleen faktatietoutta.
"Poliisien määrä laski vuodesta 2010 vuoteen 2017 finanssikriisin jälkeisten säästötoimenpiteiden seurauksena. Vuodesta 2018 lähtien poliisien määrä on kasvanut. Poliisi arvioi kasvattavansa henkilöstöresursseja hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti 7500 poliisihenkilötyövuoteen vuonna 2022."
Tällä hallituskaudella poliisinkin määrärahoja on kasvatettu vuosittain.
Mitä tulee kehitysapuun Suomi maksaa pohjoismaista vähiten. Esim Ruotsi maksaa yli 7 miljardia. Norja 5 Suomi 1,2
Purra vaatii näitä hankkeita päivittäin ja seuraavana päivänä sättii velanotosta.
Suomi maksaa velkarahalla siinä on totuus.Se on sama kuin minä ottaisin velkaa ja antaisin naapurille?! EI. Eipidä leikkiä rikasta jos sitä ei ole.
Jossain mättää, poliisit eivät ehdi töitään tekemään. Ei myöskään tuomarit.
Eivät kehity vaikka miljardit jaossa?
Lisävelkaa otetaan nyt 1,3 miljardia pääasiassa puolustusvoimien asehankintoihin, ja Ukrainan sodan vuoksi tulleisiin kustannuksiin.
Koronan kustannukset ovat 15miljardia, ei näitä ilman velkaa olisi pystytty hoitamaan.
Pitää muistaa sekin totuus velkarahallahan meitäkin elätetään, eihän meidän verokertymä riitä kuin kauraryyneihin.
Kovin on outoa, hallitusta syytetään velanotosta, kuitenkin kaikki pitäisi saada yhteiskunnan piikkiin.
Kun seuraa noita suurempia kaupunkeja kyllä sieltä puuttuu näitä ilmaispalveluita.
Kemijärvellä on esim hyvä hammashoito, jota suuremmissa kaupungeissa ei ole. On kyllä mutta käytännössä on mentävä yksityiselle, samoin kuin muihinkin lääkäripalveluihin.
Näin ovat kertoilleet.
Velkaa ei oteta toisen maan hyväksi! Eikö se mene perille?
Ei mene perille koska kaikki Euroopan maat maksavat kehitysapua, pohjoismaista Suomi ylivoimaisesti vähiten. Muuta Venäjälle jos et halua olla maassa joka maksaa kehitysapua.
Eivät maksa velkarahalla, pitää olla hullu jos ottaa velkaa ja antaa rahaa naapurille.
Älkää puhuko paskaa
Poliisi joutuu aloittamaan yt-neuvottelut – Purra: Poliisille 830 miljoonaa, kehitysapuun 1 200 miljoonaa
Miten voi olla mahdollista, että sisäisen turvallisuutemme tärkeimmät toimijat joutuvat vuodesta toiseen hattu kourassa anelemaan muutamia kymmeniä miljoonia, samalla kun miljardi jonnekin muualle on pieni raha.
Väärä porukka hallituksessa vähiten ääniä saaneet niin tulos on tämä.
Kyllä Demarit sai eniten Perussuomalaiset tais olla toisena Kokoomus kolmantena.
Kokoomuskaan ei hallunnut populistpuolueen kanssa hallitukseen kun näki miten kävi viimeksi kun Perussuomalaiset otettiin.
Persuille on oikea paikka oppositiossa siellä saa luvata kuunkin taivaalta, kun ei tarvitse olla vastuusta mistään.
Demarit voitti vaalit lupaamalla 100e lisää eläkkeisiin. 4 muuta puoluetta ovat Suomen heikoin lenkki ei pitäisi olla päättämässä asioista.