Satuin näkemään youtuben jossa joku jäbä oli hankkinut samat kamat joilla se soitti joskus murrosiässä. Tuli siitä mieleen omat vehkeet. Mahtaisiko jostain löytyä Höfner-lankkubasso, Geloso-vahvistin (100W) ja Echolette-kaappi (40W)? Totta puhuen sain niistä aikoinaan ihan tarpeekseni eli en ostaisi vaikka löytyisi.
Mun vanhat kamat
Anonyymi
8178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sadan watin vahvistimella saa 40 watin kaapin kaiuttimen repaleiksi?
Saa, mutta ei tartte välttämättä kytbällä soittaa. Käytössä oli konrollikaapit joista saatiin 70W vahvistimen päässä isompi ääni kuin 200W peavey vahvistin omilla ämyreillään. Vähän isoimmilla tanssilavoilla Käytettiin tarvittaessa ristiin kun peavien ääni kävi kesyksi.
alottaja : Joo niin sain. Kajarin ääni alkoi väpättää. Ruuvasin kaapin auki ja kaiuttimen kartio oli halki. Liimasin sen kasaan ja sen jälkeen ei vahvistimen volume-nuppi ollut kolmosen yläpuolella.
Itse asiassa taitaa saada helpommin kaiuttimen hajalle alitehoisella vahvistimella. Näin on ainakin hifi vehkeiden osalta.
Monessa "HiFi vehkeessä" myyntimiehet myyvät watteja ja sama suuntaus näyttää olevan joissain vahvistimissa. Siinä mielessä ihan suoran polttamisvaaran voi unohtaa. Kaijuttimien kohdalla tavallista oli laskea kaikki watit yhteen joka sitten ilmoitettiiin tehonkestoksi. Mahdollisesti myös jakosuotimen tehonkesto niin saadaan vielä näyttävämpi lukema. Imoitettuun tehonkestoon verrattuna alitehoisella vahvistimella saadaan kaijutin elementti kerrallaan poltettua kun teho kohdistuu yhdelle taajuuskaistalle.
Tubessa näyttää nykyään olevan myös joku watti-innostus. Siellä oli sitten "mikä tahansa" rakennusprojeksi, niin tehot on poskettomat. Teho otetaan kännykkälaturista ja "vahvistin" antaa tuhansia Watteja.
Watteja rakentelin ajanmukaisesti minäkin silloin kunnes törmäsin tilanteeseen todellisesta melun määrästä. Yhdellä keikalla, aika tilavassa voimistelusalissa, ennen keikkaa soitin kasetilta "musiikkia" ja mittasin skoopin avulla kaijuttimiin mennyttä tehoa. Kaijuttimien herkkyys yllätti ja luettelin skoopin verhokäyrästä keskimääräistä tehoa. 40W jälkeen en kuullut enää omaa ääntäni vaikka kuinka yritin "ääntäni korottaa". Eikä myöskää se kanssa kuuntelia, vaikka kaijuttimiin oli matkaa reilut 5m. Aika matka siirtyä ennenkuin oma ääni alkoi kuulua. Huoli äänen riittävyydestä illan tapahtumaan oli kerralla pois pyyhkäisty.
Itse koen kitaravehkeiden osalta olevan päinvastainen kehitys. Enemmän on nykyään pienitehoisia combo-vahvistimia ja "Lunch Box" tyyppisiä pieniä nuppeja myynnissä.
Varhaisimmat kitaran säröäänet tehtiin kuulemma siten, että lyötiin kaiuttimen kalvo rikki, ja särjettynä se se särki.
Jotkut tekivät ilmeisesti niin. Myös yksi alkuperäisistä "särön" lähteistä oli kuulemma mikseripöydän yksi rikkinäinen kanava, joka ”säröili”. Se kuulosti hyvältä ja sitä ääntä yritettiin sitten eri keinoin jäljentää ja siitä syntyivät kuulemma säröpedaalit.