Jolle on kaynyt niin, että ihastuminen on ollut täysin yksipuolista?
Eilen se varmistui että kokemani voimakkaat tunteet laidasta laitaan ovat todellakin olleet yksipuolisia. Hänellä (miehellä) ei ole ollut mitään tunteita minua kohtaan, olen siis elänyt melkein 3 vuotta jossain kuplassa😔
Miten näin voi käydä? Tunteeni häntä kohtaan ovat olleet voimakkaita ja aitoja, minä taas en ole missään vaiheessa merkinnyt hänelle mitään.
Nyt tyhjyyden tunne on musertava ja tunnen myös häpeää . Olen siis ihan aikuinen nainen ja muuten elämäni sujuu ok, on mieluisa työ ja muutama harrastus sekä virkeä sosiaalinen elämä. Muten tällaisesta pääsee eteenpäin?
Olenko ainoa
Anonyymi
31
1791
Vastaukset
- Anonyymi
Keskittymällä perheeseen.
- Anonyymi
En ole parisuhteessa, minulla on perheenä 2 sisarusta ja isä
-ap
- Anonyymi
No et todellakaan ole. Kuusi vuotta huokaillut ihanan naisen perään.
- Anonyymi
Oletko tyytynyt vaan huokailemaan?
Ei ne naiset huokailusta syliin hyppää 😏😉 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko tyytynyt vaan huokailemaan?
Ei ne naiset huokailusta syliin hyppää 😏😉Vaan mistä sitten?
- Anonyymi
Ei kannata merkattuna vapaita katsella.
- Anonyymi
Lue aloitus tarkemmin, ei mitään mainintaa että kumpikaan olisimme varattuja
-ap - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue aloitus tarkemmin, ei mitään mainintaa että kumpikaan olisimme varattuja
-apNo mikset sit toimi???
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mikset sit toimi???
Yritin, mutta hän kertoi olevansa pahoillaan mutta ei tunne samoin ja kohteliaasti sanoi että kokee minut hyvänä ystävänä eikä halua ystävyyttää pilata.
Kuten aloituksessa lukee : varmistui että tunteeni ovat yksipuolisia.
Onko kirjoitukseni todella noin epälooginen kun vastaajat luulevatvarattujen sutinoiksi tai että en ole edes yrittänyt tehdä mitään asioiden edustämiseksi?! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yritin, mutta hän kertoi olevansa pahoillaan mutta ei tunne samoin ja kohteliaasti sanoi että kokee minut hyvänä ystävänä eikä halua ystävyyttää pilata.
Kuten aloituksessa lukee : varmistui että tunteeni ovat yksipuolisia.
Onko kirjoitukseni todella noin epälooginen kun vastaajat luulevatvarattujen sutinoiksi tai että en ole edes yrittänyt tehdä mitään asioiden edustämiseksi?!Tämä siis -ap ja selvennykseksi vielä, että aloitus sisälsi 2 kysymystä :
Onko teille kenellekkään käynyt näin kuin minulle, ja jos on niin miten pääsitte siitä yli?
- Anonyymi
Sinulle on varmasti vielä joskus luvassa jotakin parempaa, eli sellainen mies, joka aidosti välittää ja joka haluaa olla nimenomaan juuri sinun kanssasi. <3 Sellaisia aitoja ja uskollisia miehiä tuntuu tosin olevan nykyisin vaikea löytää, mutta hei, ei luovuta toivosta... Aurinkoista kevättä ja kesää sinulle! :)
- Anonyymi
Kiitos toivoa antavasta kommentista
-ap
- Anonyymi
Et ole. Puoli vuotta turhia toiveita.
- Anonyymi
Sama. Yhtä pitkä aika. Ihastuin heti ensimmäisellä kohtaamisella.
- Anonyymi
Täällä sama juttu. Eikä auta asian hyväksyminenkään. En tiedä mikä auttaa. Häpeää en tunne enää, se on sentään positiivinen juttu.
- Anonyymi
Miten pitkään häpeän tunne sinulla kesti?
Mies toivoo ystävyytemme jatkuvan,
Mutta juurikin häpeä tekee ystävyyden jatkumisesta vaikeaa
- Anonyymi
Hän on fiksu mies, kun osaa sanoa kauniisti, etyei tunne samoin. Paljon pahempi olisi aloittaa jotain ilman tunteita (sinulle tulisi paljon isompia haavoja kun tutustuessa intiimimmin tunteet nousisi vielä isommaksi). Tai joku ääliömies voisi käyttää ihastumista hyväksi seksuaalisten turhautumien purkuun, koska tietää että vastapuoli on helppo ihastuneena. Myös juu-ei-ehkä-vaarin housut-vastaajat on rankkoja, koska löysä hirsi jatkuu keikkumistaan.
Itse olen joskus samassa tilanteessa. Olen aina arvostanut rehellistä vastausta! Hän ei voi sille mitään ettei tunteet ole syttynyt, etkä sinä sille että tunnen. Tunteet ei ole koskaan noloja tai huonoja. Hän on sinulle ihana ja rakas, vaikka tunne olisi yksipuolinen! Ei yksipuolisuus vähennä tunnettasi, saat silti tuntea mitä tunnet. Vaikka nyt ei tullut Match, ei se silti tee sinua yhtään huonommaksi. Rakkaus on vaikea asia saada osumaan ja onnistumaan. Joskus ja melkein aina, yrityksiä tarvitaan useita.
Toipuminen vie aikansa. Sille ei voi mitään. Sen mitä voi tehdä, on antaa periksi ja myöntää ettei rakkautta hänen kanssa tule. Se auttaa toipumisessa ja eteenpäin pääsemisessä. Aina se ei kuitenkaan onnistu noin vain ja siinäkin asiassa on hyvä olla armollinen itseään kohtaan. Joskus tunnetta on vaan pakko roikuttaa mukana kuukausia tai vuosia. Aina irrottaminen ei onnistu noin vain edes vuosissa ja joskus huomaa, että jo kuukauden päästä tuntuu ettei asia vaivaa. Jos olet vielä lapseton ja haluat perheen, oman itsesi kannalta irtoaminen on tärkeää. Jos taas ei, on enemmän aikaa toipua.
Jos mietit taaksepäin… se mitä olisit voinut tehdä ajan säästämiseksi, olla aloitteellinen aikaisemmin. Jos ei halua olla yksipuolisesti rakastunut vuosia tai kuukausia, täytyy olla valmis kysymään treffejä aikaisemmin,… Tiedän kyllä ettei se aina ole kovin helppoa! Silti tuo johtopäätös koskee minua, sinua ja monta muuta. Me itse valitsemme jäämmekö riutumaan vuosiksi vai mielummin selvitämme asian.
Stemppiä! t. Nainen sivusta- Anonyymi
Olen lapseton kuten tuo mieskin.
Työskentelemme suuressa konsernissa ja (onneksi) harvakseltaan saman projektin parissa, lisäksi käymme yhdessä yhteisessä harrastuksessa ja meillä on myös muutamia yhteisiä kavereita.
Täysin en siis pysty häntä välttelemään.
Välttely tuntuisi ainakin tässä vaiheessa hyvältä vaihtoehdolta.
Totta on että en voi tähän yksipuoliseen rakkauteen enempää aikaa tuhlata.
Sovein jo isäni ja sisarusteni kanssa että menen viettämään kesälomani kotipuoleen, matkaa n. 800km, eiköhän sekin vähän helpota?
-ap
- Anonyymi
Olen pahoillani, että tunteesi osoittautuivat yksipuolisiksi. Samaa minäkin pelkään. Siksi nostankin sinulle hattua, että uskalsit selvittää asian! Ihailen rohkeuttasi. Nyt tuntuu varmasti pahalta, mutta ehkäpä myöhemmin olet iloinen, ettei tarvitse enää jossitella?
Itsekin olen nainen, ja olen toivottoman hulluna erääseen mieheen työpaikaltani. Lähes heti tavatessani hänet viime syksynä ensimmäisen kerran, tiesin kyseessä olevan aivan erityinen mies. Toista hänenlaistaan ei enää tielleni osu, sen tiedän. Välillä kuvittelen hetken, että hänkin tuntee jotain työkaveruutta syvempää, mutta sitten palaan karuun todellisuuteen. Tämä raastaa aika lailla. Haluaisin lähteä pois, mutta en pysty. En, vaikka tiedän, etten saa haluamaani. Kuka hullu itseään haluaa näin kiduttaa?
Ei sinulla mitään hävettävää ole, vaikka ymmärrän tuon tunteen erittäin hyvin. Hienoa on myös se, että tuo mies suhtautui tunnustukseesi kypsällä tavalla. Valitettavasti näin ei aina tapahdu.- Anonyymi
Kiitos vastauksestasi, joka antoi ajattelemisen aihetta. Aikaa tästä toipuminen varmasti tulee viemään,
Mutta kai tämä joskus alkaa helpottaa.
Olen huolissani että en ehkä pysty hänen kanssaan palaamaan enää ystävyys-zonelle, se ajatus tuntuu todella pahalta - Anonyymi
Pidätkö häntä kypsänä ja tasapainoisena? Jos osoittuisi, että hän olisi sisältä epäempaattinen teini, jolla ei ole käytöstapoja olisitko enää kiinnostunut? Itse vastaavassa tilanteessa joskus kauan sitten, ajattelin, että on edes pieni mahdollisuus saada rakkaus on tärkeämpi arvo. Jos hän olisi käyttäytynyt hölmösti, se olisi ollut hänen häpeä, ei minun. Arvioin hänet oikein. Hän myönsi tunteita olleen, mutta ei tilanteen takia halunnut suhdetta. t. Sivusta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi, joka antoi ajattelemisen aihetta. Aikaa tästä toipuminen varmasti tulee viemään,
Mutta kai tämä joskus alkaa helpottaa.
Olen huolissani että en ehkä pysty hänen kanssaan palaamaan enää ystävyys-zonelle, se ajatus tuntuu todella pahaltaVarmasti se tuntuu pahalta, kun toivo välisestänne rakkaudesta on mennyt. Tuota tunnetta pelkään myös. Olen melko varma, että omien tunteideni kohde osaisi suhtautua ihan OK ainakin päällisin puolin, joten ehkä en vaan halua luopua viimeisistä toivonrippeistä? Olen siis pelkuri tässä asiassa. Pelkään myös hänen ahdistuvan tunteistani, joten välillä yritän pitää neutraalimpaa linjaa, vaikka mieli tekisi ihan muuta.
Toivottavasti saat hyviä neuvoja ja kokemuksia, kuinka tilanne on saman kokeneilla ajan myötä helpottanut! Itse neuvoisin sinua suremaan kun siltä tuntuu, mutta myös viettämään aikaa ystävien seurassa ja harrastusten parissa, joista nautit. Hemmottele itseäsi vähän ja ole armollinen itsellesi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti se tuntuu pahalta, kun toivo välisestänne rakkaudesta on mennyt. Tuota tunnetta pelkään myös. Olen melko varma, että omien tunteideni kohde osaisi suhtautua ihan OK ainakin päällisin puolin, joten ehkä en vaan halua luopua viimeisistä toivonrippeistä? Olen siis pelkuri tässä asiassa. Pelkään myös hänen ahdistuvan tunteistani, joten välillä yritän pitää neutraalimpaa linjaa, vaikka mieli tekisi ihan muuta.
Toivottavasti saat hyviä neuvoja ja kokemuksia, kuinka tilanne on saman kokeneilla ajan myötä helpottanut! Itse neuvoisin sinua suremaan kun siltä tuntuu, mutta myös viettämään aikaa ystävien seurassa ja harrastusten parissa, joista nautit. Hemmottele itseäsi vähän ja ole armollinen itsellesi.Jatkan vielä hieman, kun huomasin vastauksesi ylempänä toiselle kirjoittajalle. Olin lukenut aiemmin huolimattomasti. Teillä on siis yhteinen harrastuskin, ja yhteisiä kavereita. Se tekee tilanteesta tietysti vielä hankalamman. On varmaan silti muitakin ystäviä, joiden kanssa voisit ehkä viettää enemmän aikaa? Kotiseudulle lähteminen lomanviettoon kuulostaa hyvältä idealta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pidätkö häntä kypsänä ja tasapainoisena? Jos osoittuisi, että hän olisi sisältä epäempaattinen teini, jolla ei ole käytöstapoja olisitko enää kiinnostunut? Itse vastaavassa tilanteessa joskus kauan sitten, ajattelin, että on edes pieni mahdollisuus saada rakkaus on tärkeämpi arvo. Jos hän olisi käyttäytynyt hölmösti, se olisi ollut hänen häpeä, ei minun. Arvioin hänet oikein. Hän myönsi tunteita olleen, mutta ei tilanteen takia halunnut suhdetta. t. Sivusta
Kyllä minulle on hänestä muodostunut oikein positiivinen käsitys. Hän on kohtelias ja huomaavainen kaikkia kohtaan, enkä usko, että mitään valtaisaa katastrofia aiheutuisi tunteideni myöntämisestä. Itselleni on kuitenkin kammottava ajatus, että mies jatkossa minut nähdessään tuntisi olonsa vaivautuneeksi, yrittäisi välttää vääränlaisia signaaleja jne. Tosin, olen ollut huomaavinani, että hän taitaa jo nyt tuntea noin seurassani, vaikka kuinka yritän peitellä totuutta.
- Anonyymi
Kolme vuotta täälläkin takana. Eikä ole ollut helppoa. Aika pitkään olin varma, että hän välittää minusta. Klassinen ”kaikki merkit ilmassa” tilanne. Olen puhunut hänen (nainen) kanssaan vuosien varrella monet kerrat ja viimein uskalsin kertoa koko totuuden - että rakastan. Hän kertoi ymmärtävänsä minua. Hänkin oli rakastunut ja yritti pyristellä tunteesta eroon. Harmi vaan että hänen tunteensa kohdistuivat johonkin toiseen. Siinäpä vasta puukko sydämeen…
Mielelläni olisin jatkanut yksipuolisen ihastuksen raastavassa kärsimyksessä vrt. se tuska jota nyt koen. Eli tsemppiä aloittajalle. Tilanne voisi olla huonompikin.- Anonyymi
Tuo "kaikki merkit ilmassa"' kuulostaa niin tutulta!
Ajattelin että meillä hyvä ystävyys olisi syventynyt rakkaudeksi, ja tosiaankin pitkään luulin erilaisista "merkeistä" että näin on.
Tämä tyhjyyden tunne on aivan käsittämätön ja pelkään etten pysty enää jatkamaan hänen ystävänään,
Se olisi liian rankkaa.
Pystytkö sinä olemaan normaalisti tuon naisen seurassa vai muuttuivatko välinne pysyvästi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo "kaikki merkit ilmassa"' kuulostaa niin tutulta!
Ajattelin että meillä hyvä ystävyys olisi syventynyt rakkaudeksi, ja tosiaankin pitkään luulin erilaisista "merkeistä" että näin on.
Tämä tyhjyyden tunne on aivan käsittämätön ja pelkään etten pysty enää jatkamaan hänen ystävänään,
Se olisi liian rankkaa.
Pystytkö sinä olemaan normaalisti tuon naisen seurassa vai muuttuivatko välinne pysyvästi?En pysty. En todellakaan. Ei meillä ole nykyisellään välejä enää ollenkaan. Pakko yrittää jotenkin vältellä, mutta se on todella vaikeaa kun työyhteisö on sen verran pieni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En pysty. En todellakaan. Ei meillä ole nykyisellään välejä enää ollenkaan. Pakko yrittää jotenkin vältellä, mutta se on todella vaikeaa kun työyhteisö on sen verran pieni.
Ehkä saatte ihan "hyvänpäivän tutun" välit kun pöly laskeutuu kunnolla. Ikävää kun tunteet katkaisee välit hyvään ihmiseen mutta ymmärrän sen että tekee kipeää kuten asiaan kuuluukin. Sivusta.
- Anonyymi
Kyllä olen kokenut yksipuolisen ihastumisen/rakastumisen. Olimme molemmat sinkkuja ja suhde alkoi tapailulla. Minulla tunteet syveni, kun taas hän tunsi vain kaverillisia tunteita. Mies kuitenkin käyttäytyi kiinnostuneesti, koska sai sillä minulta seksiä. Tämä suhde oli todella kivulias. En vaan halunnut nähdä tosiasioita. Mies vaikutti rakastuneelta, mutta teki katoamistemppuja. En vaan halunnut uskoa, että kyse on siitä, että mies haluaa pelkkää seksiä. Niin mukavaa meillä oli yhdessä.
Pääsin viimein yli, kun mies taas ghostasi minut ja päätin laittaa itseni kuntoon. Sain itsetuntoni paremmaksi ja aloin vetää puoleeni uusia miehiä. Löysin uusia ihastumisia. Tajusin miten paljon maailmassa onkaan toista upeampia miehiä joiden kanssa voi kokea vastavuoroista rakastumista. Nyt monen vuoden jälkeen näen tuon renttumiehen oikeassa valossa. En tunne enää mitään.
Eli mun neuvo: hyväksy tilanne. itsetunto kuntoon, keskity itsesi kehittämiseen. Kun olet valmis niin alat katsella uusia miehiä. Ota etäisyyttä siihen mieheen. Aika parantaa.
Hyvä puoli on, että mies ei käytä sun yksipuolisia tunteita hyväksi. - Anonyymi
Todella ikävä kuulla, miten sinua kohdeltiin.
Hienoa että olet löytänyt uuden suunnan elämääsi ja päässyt yli kokemuksesta.
Näitä vastauksia lukiessani huomaa etten todellakaan ole ainoa yksipuolisesti ihastunut ja että kyllä tästäkin voi vielä yli päästä, aikaa se saattaa kyllä ottaa.
Kiitos asiallisista vastauksista ja hyvää kesää -ap - Anonyymi
Et ole. Näyttää olevan tosi yleistä täällä. Miten päästää irti?
1. Lopeta haaveilu hänestä
2. Hyväksy tosiasiat
3. Etsi muuta seuraa
4. Keskity työhösi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde272900Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän332545- 1482274
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.542249Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti241870Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3911706Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään1041652- 3111561
- 1351459
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131446