Sibelius-viulukilpailu voitettiin Stradivariuksen valmistamalla viululla. Viulun fysiikka???

Kielisoitinten soinnin sävyyn vaikuttavat erittäin merkittävästi perusäänen taajuuden monikerrat ja niiden keskinäinen voimakkuus. Soitinten kopan materiaali, muoto, paksuus, tiheys, kimmoduuli, vaimennuskerroin jne. taas tuottavat tietyn suhteen monikertojen voimakkuudelle.

Sana "viulutehdas" on Stradivariuksesta käytettynä liioittelua. Tuohon aikaan kaikki valmistettiin käsityönä.

Muistan lukeneeni vuosikymmeniä sitten, että Saksassa tehtiin niin tarkka kopio Stradivariukusesta, kuin nykytekniikalla on mahdollista. Ääni ei silti vastannut aitoa.
Olen kuullut ammattimuusikoilta väitteen siitä, että ratkaiseva tekijä on viulun ikä. Vanhetessa ääni paranee. Selitykseksi on haettu myös viulun lakan liuotinta, koska se on ainoa osa, mitä ei ole pystytty jäljittämään.

Tuskinpa Inmo Yang sen takia voitti, että juuri hän sai Stradivariuksen lainaksi. Olihan hän kilpailun ennakkosuosikkeja muutoinkin.

Toisaalta: jos hän olisi mennyt finaalissa esittämään kilpailukappaleensa muutaman kympin viululla, olisi tuomaristo ehkä ihmetellyt, mikä häneen nyt meni...

Kymppitonneja enempää ei konsertin sooloviulistinkaan kannata soittimestaan omasta kukkarostaan maksaa. Huippuviulisteilla tietysti on huippusponsorit ja -suhteet.

https://www.discovermagazine.com/the-sciences/violinists-cant-tell-the-difference-between-stradivarius-violins-and-new-ones

Taika ei ollut viulussa vaan sen soittajassa. Viulun pitää olla riittävän hyvä ja kaikki siitä yli onkin sitten pikemminkin psykoakustiikkaa kuin akustiikkaa.

Usko stradivariuksien ylivertaisuuteen on kuin usko jonkin kiven maagisuuteen. Itse viulu on ihan hyvä, mutta ihan vastaavan tasoisia voidaan tehdä nykyisinkin.

Uskoisin, että nykyään kyetään valmistamaan parempia viuluja. Jos siitä huolimatta Stradivarius soi soittajan käsissä "paremmin", syynä luultavasti on, että se on juuri Stradivarius eli soittaja saa ripauksen lisää itsevarmuutta yms. Itse huomasin tämän tapaisen piirteen kloppina kitaraa soitellessani. Soittotaidot pompsahti aina pari pykälää kun kitaran status kasvoi. Demoja kun tehtiin studiossa ja jos studiossa oli parempi kitara, soittelin sillä ja toimi.

Samaa voidaan sanoa vanhoista ovikelloista versus uusista ovikelloista Ne tosin ovat enimmäkseen metallisia mutta vanhetessaan äänipohja avartuu niissäkin.