Kaikki matematiikka on pohjimmiltaan yhteenlaskua eli 1 1=2 ja sitä että voidaan kuvitella jollekin asialla A vastakohta miinus A jolloin vähennyslasku palautuu yhteenlaskuun sekä kerto & potenssilasku samoin.
Koska kehomme ovat ainakin aistien havainnon tasolla kiinteitä ja ympäristöstään erillisiä kappaleita ja kehon eri osat erilaistuneita (sormet,varpaat) niin yhteenlaskeminen tuntuu luontevalta tavalta.
Jos kehomme ja koko ympäröivä todellisuus olisi nestemäinen tai kaasumainen niin tuskin yhteenlaskua ja nykyisenkaltaista matematiikkaa olisi koskaan keksitty koska matematiikka ja yhteenlasku edellyttää selkeästi erillisiä olioita jotta niitä olioita voisi ylipäätänsä mielekkäästi laskea yhteen.
Matematiikka on määrän analyysiä ja jos kaikki olisi samanlaista eikä mikään olisi erilaista niin ei olisi määriä eikä mitään laskettavaa, mitattavaa ja havaittavaa eikä myöskään aikaa eikä avaruutta.
Voiko olla laadun matematiikkaa?
Määrä liittyy aina kysymykseen: "Kuinka monta?"
Onko mielekästä laskea keskenään yhteen pilviä ja omenoita?
Erilaiset toisiinsa nähden yhteismitattomat asiat liittyvät asioiden laatuihin.
Samoin kuin määrien kanssa niin erilaistumattomassa kokonaisuudessa ei ole laatuja eikä määriä.
Jos erilaisia laatuja ei voi laskea yhteen niin miten niitä voisi kuvata?
Vastaus: Abstrakteilla käsitteillä. Matematiikka ei kunnolla taivu sellaiseen ehkä jonkinlaista topologiaa tai vastaavaa lukuunottamatta mutta silloin ei ole enää kyse määrään liittyvästä matematiikasta ja laskennasta.
Abstraktit käsitteet edellyttävät jonkinlaisen syntaksin eli kieliopin.
Maailmankaikkeuden kuvaamiseen ei riitä pelkkä määrien matematiikka vaan se edellyttää lisäksi jonkinlaisen käsitteellisen kielen ja syntaksin.
Logiikka liittyy aina kieleen.
Tavallisin logiikka on kaksiarvoista eli joko-tai logiikkaa joka on luonteeltaan vastakohtaisuuksia tuottavaa ja pelkistävää (deduktio ja induktio)ja sen takia voimakkaasti kokemusta pelkistävää ja helposti vääristävää kuten henki vs aine, mies vs nainen, oikeisto vs vasemmisto, materialismi vs idealismi, "joko olet meidän puolella tai meitä vastaan",kristinusko vs ateismi, kreationismi vs mekanistinen evoluutio jne. loppumattomiin.
On olemassa myös toisenlaisia logiikkoja joissa ei suljeta erilaisia vaihtoehtoja toistensa suhteen eli sekä-että logiikka joka mahdollistaa erilaisten asioiden rinnakkaisen olemassaolon ilman näennäisiä ristiriitoja.
Analoginen päättely jossa etsitään erilaisten asioiden välisiä yhtäläisyyksiä vaikka samalla tunnistetaan myös asioiden erilaisuus.
Kvanttifysiikan perusteissa sekä-että ajattelua edustavat hiukkas-aalto dualismi jossa erilaiset kuvaukset täydentävät toisiaan ja ns. superpositio jossa on useita rinnakkaisia vaihtoehtoja jota voidaan hyödyntää esim. kvanttilaskennassa joko ei perustu binäärisiin vastakohtaisuuksiin.
Leibniz aikoinaan yritti kehittää sellaista formaalia kieltä joka kykenisi käsittelemään määrällisten asioiden lisäksi myös laadullisia asioita yksiselitteisesti ja samalla tavalla hallitusti kuin määrien matematiikassa ilman niitä massiivisia sekaannuksia mitä luonnollisella kielellä kommunikointi helposti voi tuottaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Characteristica_universalis
Tällaista metodia ei ole ainakaan julkisen tiedon perusteella kehitelty käytännössä toimivaksi ja se voi olla osittain mahdotontakin mutta laajentaisi huomattavasti tieteellistä ilmaisua yhdenmukaisempaan suuntaan niin että nykyinen tieteen kiihtyvän fragmentaation ja lokeroitumisen massiivisia haittoja kyettäisiin ainakin jossain määrin eliminoimaan ja kaikella tieteellä voisi olla yhteinen kieli ei pelkästään määrällisten asioiden vaan myös laadullisten asioiden suhteen jolloin sen kielen hallitsija kykenisi toimimaan luontevasti poikkitieteellisesti ilman tietyn erikoisalan kielen opiskelua ja tietyssä mielessä kaikki erityistieteet voisivat palautua takaisin yhtenäiseen kokonaisuuteen joka vallitsi ennen kuin erityistieteet erkanivat ns. luonnonfilosofisesta perinteestä jossa ei tunnettu eroa tieteen ja filosofian välillä.
Kurt Gödelin mukaan Leibniz ehkä sai valmiiksi tämän universaalin kielen projektin mutta se salattiin koska se todettiin liian tehokkaaksi ja vaaralliseksi julkisen tieteen käyttöön.
Samantapainen salaliittotrendi on todennäköisesti toiminut koko ajan kaiken tieteellisen tutkimuksen taustalla eli kun joku keksii jotain todella mullistavaa niin se katoaa aina julkisuudesta salaisiin projekteihin tavallaan ymmärrettävistä syistä koska tehokas tieto on aina myös valtaa jota ei useinkaan haluta jakaa muiden kanssa.
Matematiikan filosofiset perusoletukset
21
551
Vastaukset
- Anonyymi
No jo on "viisautta"! Voi että!
- Anonyymi
Belisariolla logiikka edelleen hakusessa.
- Anonyymi
Anti-Energia Generaattori todistaa sen että energia todellakin katoaa joskus jäljettömiin, ei aina muunnu toiseen muotoon. Vaan katoaa.
Uusi fysiikan oppikirja jonka nimenä voisi olla: Beyond Event Horizon.
Kappale §: Singulariteetin ääretön koko. - Anonyymi
Joukko-oppi on periaatteessa perusaritmetiikan laajennus, jossa 1 1 ei olekaan 2, koska joukko-opissa joukot voivat omata yhdysvaikuksen. Toisin sanoen, joukko-opissa sallitaan lähtökohtaisesti, että joukot korreloivat keskenään. Perusaritmetiikassa laskettavien olioiden täytyy olla ortogonaalisia eli korreloimattomia ilman mitään yhdysvaikutusta.
Joukko-oppi on kielenä kuitenkin liian teoreettinen, jotta sillä voisi suorittaa konkreettista laskentaa. Joukkoa kun ei ole olemassa realistisessa mielessä. En silti sanoisi, että se on harvennettua ilmaa, kuten monet tieteen filosofit ovat niin kommentteja antaneet.
Leibniz on mielestäni yliarvostettu henkilö, joka ei keksinyt mitään omaperäistä. Pystyi toki jatkokehittelemään Pascalin keksimää mekaanista laskukonetta ja Newtonin keksimää differentiaali- ja integraalilaskentaa, mutta luova Leibniz itse ei ollut, joten on hyvin epätodennäköistä, että hän itsenäisesti keksi mitään merkittävää. Newton ja Pascal olivat de facto polymaatikkoja, mutta mielestäni Leibniz ei, koska ei omannut riittävässä määrin luovuutta. Älykäs hän oli, mutta aikoinaan hänestä tuli aivan perustellusti persona non grata, koska yritti ottaa omiin nimiinsä Newtonin keksimän matemaattisen analyysin perusteet.
En ymmärrä miksi ihmeessä Leibniz on nostettu jalustalle joidenkin taholta nykyään, koska siihen ei ole kunnon perustetta.
Mitä tulee Leibnizin filosofiaan, se on puhdasta rationalismia, jolla ei ole mitään järkevää käyttöä nykytieteessä, eikä muutoinkaan."Leibniz on mielestäni yliarvostettu henkilö, joka ei keksinyt mitään omaperäistä. Pystyi toki jatkokehittelemään Pascalin keksimää mekaanista laskukonetta ja Newtonin keksimää differentiaali- ja integraalilaskentaa,"
Leibniz keksi differentiaalilaskennan Newtonista riippumatta vaikka asiasta on kiistelty Leibnizin ajoista lähtien.
Wikikään ei tunnu olevan kovin yksimielinen asian suhteen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Leibniz–Newton_calculus_controversy
Nykyään matematiikassa käytetään differentiaalilaskennassa Leibnizin alkup. notaatiota ja Newtonin versio on unohdettu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Notation_for_differentiation
Kokonaisuudessaan koko Leibniz vs Newton kiista haiskahtaa politikoinnilta koska Newton oli britti ja Leibniz taas saksalainen. Leibnix ei julkaissut teoksia vaan koko hänen tuotantonsa koostui tuhansista kirjeistä joita hän lähetteli kollegoilleen ja vain pieni osa niistä on julkaistu.
Minusta Newton on äärimmäisen ylihypetetty tapaus varsinkin kun ottaa huomioon että hän laskeskeli Maan ikää Raamatun pohjalta eli vaikutti siis omalta osaltaan nuoren maan kreationismiin. Alkemistina Newton myös todennäköisesti haisteli liikaa elohopeahöyryjä.
Leibniz oli selkeästi omaperäisempi ja hänen monadi-ideansa on minusta varsin mielenkiintoinen ja omaperäinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Monadology
"En ymmärrä miksi ihmeessä Leibniz on nostettu jalustalle joidenkin taholta nykyään, koska siihen ei ole kunnon perustetta."
Minä en ymmärrä kenenkään tutkijan nostamista jalustalle ja minusta varsinkin Newton, Einstein, Darwin ja monet muutkin ylihypetetyt tapaukset ovat lähinnä sellaisia joiden tutkimusta sen tutkimuksen rahoittajat ovat ohjailleet. Itsenäiset ja omaperäiset tutkijat yleensä unohdetaan koska he ns. keinuttavat liikaa ns. virallisen liturgian "venettä" vaarantaen samalla propaganda-agendan.
"Mitä tulee Leibnizin filosofiaan, se on puhdasta rationalismia, jolla ei ole mitään järkevää käyttöä nykytieteessä, eikä muutoinkaan."
Nykytiede on suurimmaksi osaksi täyttä roskaa varsinkin 2. maailmansodan jälkeen joloin natseja seuraten tiede jakautui suurelle yleisölle tarkoitettuun kulutustieteeseen ja toisaalta salaisiin projekteihin jotka suoritetaan yrityksissä jotta niitä ei tarvitsisi koskaan julkistaa minkään FOI lain perusteella. Salailua on tosin ollut todennäköisesti aina tieteeseen ja sen tuloksiin liittyen.- Anonyymi
Fractalmind kirjoitti:
"Leibniz on mielestäni yliarvostettu henkilö, joka ei keksinyt mitään omaperäistä. Pystyi toki jatkokehittelemään Pascalin keksimää mekaanista laskukonetta ja Newtonin keksimää differentiaali- ja integraalilaskentaa,"
Leibniz keksi differentiaalilaskennan Newtonista riippumatta vaikka asiasta on kiistelty Leibnizin ajoista lähtien.
Wikikään ei tunnu olevan kovin yksimielinen asian suhteen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Leibniz–Newton_calculus_controversy
Nykyään matematiikassa käytetään differentiaalilaskennassa Leibnizin alkup. notaatiota ja Newtonin versio on unohdettu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Notation_for_differentiation
Kokonaisuudessaan koko Leibniz vs Newton kiista haiskahtaa politikoinnilta koska Newton oli britti ja Leibniz taas saksalainen. Leibnix ei julkaissut teoksia vaan koko hänen tuotantonsa koostui tuhansista kirjeistä joita hän lähetteli kollegoilleen ja vain pieni osa niistä on julkaistu.
Minusta Newton on äärimmäisen ylihypetetty tapaus varsinkin kun ottaa huomioon että hän laskeskeli Maan ikää Raamatun pohjalta eli vaikutti siis omalta osaltaan nuoren maan kreationismiin. Alkemistina Newton myös todennäköisesti haisteli liikaa elohopeahöyryjä.
Leibniz oli selkeästi omaperäisempi ja hänen monadi-ideansa on minusta varsin mielenkiintoinen ja omaperäinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Monadology
"En ymmärrä miksi ihmeessä Leibniz on nostettu jalustalle joidenkin taholta nykyään, koska siihen ei ole kunnon perustetta."
Minä en ymmärrä kenenkään tutkijan nostamista jalustalle ja minusta varsinkin Newton, Einstein, Darwin ja monet muutkin ylihypetetyt tapaukset ovat lähinnä sellaisia joiden tutkimusta sen tutkimuksen rahoittajat ovat ohjailleet. Itsenäiset ja omaperäiset tutkijat yleensä unohdetaan koska he ns. keinuttavat liikaa ns. virallisen liturgian "venettä" vaarantaen samalla propaganda-agendan.
"Mitä tulee Leibnizin filosofiaan, se on puhdasta rationalismia, jolla ei ole mitään järkevää käyttöä nykytieteessä, eikä muutoinkaan."
Nykytiede on suurimmaksi osaksi täyttä roskaa varsinkin 2. maailmansodan jälkeen joloin natseja seuraten tiede jakautui suurelle yleisölle tarkoitettuun kulutustieteeseen ja toisaalta salaisiin projekteihin jotka suoritetaan yrityksissä jotta niitä ei tarvitsisi koskaan julkistaa minkään FOI lain perusteella. Salailua on tosin ollut todennäköisesti aina tieteeseen ja sen tuloksiin liittyen.Einstein ja Darwin toki ovat ylihypetettyjä molemmat, mutta Newtonin merkitys nykytieteelle on valtava.
Newtonin pidetään yleisesti Arkhimedesin ja Gaussin ohella kaikkien aikojen merkittävimpänä matemaatikkona, joka sen lisäksi laati mekaniikan peruslait ja matematisoi gravitaation.
Suhteellisuusteoriat eivät ole tiedettä lainkaan, vaan teoreettista filosofiaa. Esim. maailman tunnetuinta yhtälöä E=mc^2 ei edes pystytä testaamaan, koska valonnopeutta ei voida mitata. Voimme ainoastaan mitata valonnopeuden keskiarvon, mutta emme itse valonnopeutta. Sitä paitsi aikaa ei ole edes olemassa realistisessa mielessä, joten puhe 4D-avaruudesta ei edes ole nykytiedettä.
Suhteeelisuusperiaatteen keksi aikoinaan Loretz, joka ei halunnut jatkokehitellä asiaa, koska ei pitänyt sitä kunnon tieteenä. Matematiikan suppeaan suhteellisuusteoriaan Einstein sai Minkowskilta. joka toimi Einsteinin opettajana.
Einstein sai valtavasti apua yleisen suhteellisuusteorian matematiikkaan Grossmanilta ja ilman häntä Einstein ei olisi pystynyt ko. teoriaa matematisoimaan.
Einstein sai siis valtavasti apua muilta, mikä laskee hänen tekemisensä arvoa suhteellisuusteorioissa. Ja kuten sanoin, yleinen suhteellisuusteoria on teoreettista filosofiaa, ei kunnon empiiristä tiedettä lainkaan.
Mitä tulee Darwiniin, niin evoluutioteoria on vain poliittinen teoria, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, koska se on täydellisessä ristiriidassa sen suhteen, mitä todellisuudessa ihmiselle on tapahtunut ex post. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Einstein ja Darwin toki ovat ylihypetettyjä molemmat, mutta Newtonin merkitys nykytieteelle on valtava.
Newtonin pidetään yleisesti Arkhimedesin ja Gaussin ohella kaikkien aikojen merkittävimpänä matemaatikkona, joka sen lisäksi laati mekaniikan peruslait ja matematisoi gravitaation.
Suhteellisuusteoriat eivät ole tiedettä lainkaan, vaan teoreettista filosofiaa. Esim. maailman tunnetuinta yhtälöä E=mc^2 ei edes pystytä testaamaan, koska valonnopeutta ei voida mitata. Voimme ainoastaan mitata valonnopeuden keskiarvon, mutta emme itse valonnopeutta. Sitä paitsi aikaa ei ole edes olemassa realistisessa mielessä, joten puhe 4D-avaruudesta ei edes ole nykytiedettä.
Suhteeelisuusperiaatteen keksi aikoinaan Loretz, joka ei halunnut jatkokehitellä asiaa, koska ei pitänyt sitä kunnon tieteenä. Matematiikan suppeaan suhteellisuusteoriaan Einstein sai Minkowskilta. joka toimi Einsteinin opettajana.
Einstein sai valtavasti apua yleisen suhteellisuusteorian matematiikkaan Grossmanilta ja ilman häntä Einstein ei olisi pystynyt ko. teoriaa matematisoimaan.
Einstein sai siis valtavasti apua muilta, mikä laskee hänen tekemisensä arvoa suhteellisuusteorioissa. Ja kuten sanoin, yleinen suhteellisuusteoria on teoreettista filosofiaa, ei kunnon empiiristä tiedettä lainkaan.
Mitä tulee Darwiniin, niin evoluutioteoria on vain poliittinen teoria, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, koska se on täydellisessä ristiriidassa sen suhteen, mitä todellisuudessa ihmiselle on tapahtunut ex post.Roskaa, roskaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Einstein ja Darwin toki ovat ylihypetettyjä molemmat, mutta Newtonin merkitys nykytieteelle on valtava.
Newtonin pidetään yleisesti Arkhimedesin ja Gaussin ohella kaikkien aikojen merkittävimpänä matemaatikkona, joka sen lisäksi laati mekaniikan peruslait ja matematisoi gravitaation.
Suhteellisuusteoriat eivät ole tiedettä lainkaan, vaan teoreettista filosofiaa. Esim. maailman tunnetuinta yhtälöä E=mc^2 ei edes pystytä testaamaan, koska valonnopeutta ei voida mitata. Voimme ainoastaan mitata valonnopeuden keskiarvon, mutta emme itse valonnopeutta. Sitä paitsi aikaa ei ole edes olemassa realistisessa mielessä, joten puhe 4D-avaruudesta ei edes ole nykytiedettä.
Suhteeelisuusperiaatteen keksi aikoinaan Loretz, joka ei halunnut jatkokehitellä asiaa, koska ei pitänyt sitä kunnon tieteenä. Matematiikan suppeaan suhteellisuusteoriaan Einstein sai Minkowskilta. joka toimi Einsteinin opettajana.
Einstein sai valtavasti apua yleisen suhteellisuusteorian matematiikkaan Grossmanilta ja ilman häntä Einstein ei olisi pystynyt ko. teoriaa matematisoimaan.
Einstein sai siis valtavasti apua muilta, mikä laskee hänen tekemisensä arvoa suhteellisuusteorioissa. Ja kuten sanoin, yleinen suhteellisuusteoria on teoreettista filosofiaa, ei kunnon empiiristä tiedettä lainkaan.
Mitä tulee Darwiniin, niin evoluutioteoria on vain poliittinen teoria, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, koska se on täydellisessä ristiriidassa sen suhteen, mitä todellisuudessa ihmiselle on tapahtunut ex post."Mitä tulee Darwiniin, niin evoluutioteoria on vain poliittinen teoria, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, koska se on täydellisessä ristiriidassa sen suhteen, mitä todellisuudessa ihmiselle on tapahtunut ex post."
Mitähän ristiriitaa, loogista? on esitettävissä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Einstein ja Darwin toki ovat ylihypetettyjä molemmat, mutta Newtonin merkitys nykytieteelle on valtava.
Newtonin pidetään yleisesti Arkhimedesin ja Gaussin ohella kaikkien aikojen merkittävimpänä matemaatikkona, joka sen lisäksi laati mekaniikan peruslait ja matematisoi gravitaation.
Suhteellisuusteoriat eivät ole tiedettä lainkaan, vaan teoreettista filosofiaa. Esim. maailman tunnetuinta yhtälöä E=mc^2 ei edes pystytä testaamaan, koska valonnopeutta ei voida mitata. Voimme ainoastaan mitata valonnopeuden keskiarvon, mutta emme itse valonnopeutta. Sitä paitsi aikaa ei ole edes olemassa realistisessa mielessä, joten puhe 4D-avaruudesta ei edes ole nykytiedettä.
Suhteeelisuusperiaatteen keksi aikoinaan Loretz, joka ei halunnut jatkokehitellä asiaa, koska ei pitänyt sitä kunnon tieteenä. Matematiikan suppeaan suhteellisuusteoriaan Einstein sai Minkowskilta. joka toimi Einsteinin opettajana.
Einstein sai valtavasti apua yleisen suhteellisuusteorian matematiikkaan Grossmanilta ja ilman häntä Einstein ei olisi pystynyt ko. teoriaa matematisoimaan.
Einstein sai siis valtavasti apua muilta, mikä laskee hänen tekemisensä arvoa suhteellisuusteorioissa. Ja kuten sanoin, yleinen suhteellisuusteoria on teoreettista filosofiaa, ei kunnon empiiristä tiedettä lainkaan.
Mitä tulee Darwiniin, niin evoluutioteoria on vain poliittinen teoria, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, koska se on täydellisessä ristiriidassa sen suhteen, mitä todellisuudessa ihmiselle on tapahtunut ex post.Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0532)
Anon.: "Einstein ja Darwin toki ovat ylihypetettyjä molemmat, mutta Newtonin merkitys nykytieteelle on valtava."
Oma suosikkini on Newton mm., koska hän tuotti ns. varhain ja erittäin merkittävää kontribuutiota, sekä fysiikan, että matematiikan aloilla ja etenkin hänen kontribuutionsa fysiikan alalla on todella monumentaalinen, vaikka hänen tuottamiensa teosten määrä onkin vähäinen. "Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica" on täyttä kontribuutiota ja on melko käsittämätöntä, että hän kykeni tuottamaan sen, ottaen huomioon sen, että miten surkeat lähtökohdat hän sai elämässään tieteentekemiseen - no ylivertaista älyään yms. tietysti huomioimatta...
Hän työsti ko. teosta todella pitkään, koska ei halunnut päästää käsistään epätäydellistä tekelettä ja toisaalta ei myöskään halunnut julkaista sitä, ennen kuin hänen ns. oli pakko, mutta koska muutkin alkoivat jo ymmärtää jotakin fysiikasta, niin hän ei myöskään halunnut, että joku muu saisi kunnian siitä, mitä hän oli jo aiemmin itse pohtinut.
Tein pari vuotta sitten pienen meta-analyysin merkittävimmistä tieteentekijöistä; perustuen 30:een tutkimukseen. Otoksenani oli 500 merkittävintä tieteentekijää. Einstein ja Newton ovat selvästi kärjessä ja myös Einstein:iakin voidaan pitää aivan perustellusti kaikkien aikojen merkittävimpänä tieteentekijänä, jos kriteerit valitaan "sopivasti", eli esim. huomioiden se rahoituksen "imukyky", jota fysiikalla tieteenalana etenkin nykyään on. Oheisen aloituksen alla esitin n. puoli vuotta sitten joitakin tarkempia kommentteja aiheeseen liittyen (XPR-0395...0397). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0532)
Anon.: "Einstein ja Darwin toki ovat ylihypetettyjä molemmat, mutta Newtonin merkitys nykytieteelle on valtava."
Oma suosikkini on Newton mm., koska hän tuotti ns. varhain ja erittäin merkittävää kontribuutiota, sekä fysiikan, että matematiikan aloilla ja etenkin hänen kontribuutionsa fysiikan alalla on todella monumentaalinen, vaikka hänen tuottamiensa teosten määrä onkin vähäinen. "Philosophiæ Naturalis Principia Mathematica" on täyttä kontribuutiota ja on melko käsittämätöntä, että hän kykeni tuottamaan sen, ottaen huomioon sen, että miten surkeat lähtökohdat hän sai elämässään tieteentekemiseen - no ylivertaista älyään yms. tietysti huomioimatta...
Hän työsti ko. teosta todella pitkään, koska ei halunnut päästää käsistään epätäydellistä tekelettä ja toisaalta ei myöskään halunnut julkaista sitä, ennen kuin hänen ns. oli pakko, mutta koska muutkin alkoivat jo ymmärtää jotakin fysiikasta, niin hän ei myöskään halunnut, että joku muu saisi kunnian siitä, mitä hän oli jo aiemmin itse pohtinut.
Tein pari vuotta sitten pienen meta-analyysin merkittävimmistä tieteentekijöistä; perustuen 30:een tutkimukseen. Otoksenani oli 500 merkittävintä tieteentekijää. Einstein ja Newton ovat selvästi kärjessä ja myös Einstein:iakin voidaan pitää aivan perustellusti kaikkien aikojen merkittävimpänä tieteentekijänä, jos kriteerit valitaan "sopivasti", eli esim. huomioiden se rahoituksen "imukyky", jota fysiikalla tieteenalana etenkin nykyään on. Oheisen aloituksen alla esitin n. puoli vuotta sitten joitakin tarkempia kommentteja aiheeseen liittyen (XPR-0395...0397).Linkki vielä tuohon /XPR
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17176854/suurimmat-vaikuttajat-lansimaiseen-ajatteluun - Anonyymi
"Joukko-oppi on periaatteessa perusaritmetiikan laajennus, jossa 1 1 ei olekaan 2, koska joukko-opissa joukot voivat omata yhdysvaikuksen. Toisin sanoen, joukko-opissa sallitaan lähtökohtaisesti, että joukot korreloivat keskenään. Perusaritmetiikassa laskettavien olioiden täytyy olla ortogonaalisia eli korreloimattomia ilman mitään yhdysvaikutusta."
1. Kahden tai useamman joukon yhdysvaikutus on lähtökohtaisesti sallittua myös joukoille A={1} ja B={1} esim. kartta A, B -> {2} on aina yhdystä.
2. Joukko-opissa, joka on Abelin opille (eräs mahdollinen yhdysvaikutuksen aiheuttama mielikuva, missä nyt ei ole yhdysvaikutusta) sallitaan lähtökohtiasesti, että siinäkään 1 1 ei ole 2. Perustelu:
Jos vaadit, että oppi voidaan esittää oikeilla kokonaisluvuilla ja esityksen joukkoon kuuluvat vähintään 1 ja 2, joudut määrittelemään -merkin täysin eri tavalla kuin yleensä muodostaaksesi jotain muuta kuin 2. Tällöin on helppo valita mikä tahansa ryhmä, jonka rakenne poikkeaa yhteenlaskusta ja esim. Klein-neliryhmän voidaan väittää olevan olemassa luvuille, joissa on 1, 2 ja pari muuta merkkiä. Sensijaan jos vaaditaan, että merkki pitää jotenkin paikkansa tai ei muutu hirveän paljon, sanomasi edellyttää, etteivät 1 ja 2 todellisuudessa esiinny kuin kokonaisluvut tai että ne eivät esiinny yhtäaikaa. Jos esim. 2 ei kuulu joukkoon, tällöin voidaan esittää joukkoa {0,1} missä oppia on 1 1=0 (konkreettinen lasku, jonka voi ohjelmoida myös laskennaksi?).
3.Joukko-opissa vaaditaan, että ortogonaalisen joukkojen joukon algebran joukkojen lukumäärä on vähintään kaksi. Voidaan todistaa , että 1 1=2 voi olla yhden joukon A={0,1,2} alkoiden kartta joukosta A joukkoon A, ja että 1 1=2 on tällöin ortogonaaliton tai sellaista hyödyntämätön sääntö. Et voi myöskään osoittaa useita ei-Abelin joukko-oppeja ei-ortogonaalisiksi.
4. Joukko-opissa ei ole lähtökohtaista oppia millekään joukolle tai elementeille joukoissa. Ortogonaalius ja moni muu asia tässä on määriteltävissä vasta opin jälkeen eikä ole seuraus elementeistä.
5. Kaksi joukkoa voi matematiikan kielellä korreloida myös, jos ne ovat kumpikin alijoukkoja suuresta joukosta, ja jos suuret joukot vastaavat reaalilukuja niin paljon, että kumpikin suuri joukko voidaan piirtää koordinaattiakseliksi, jolla joukot esittävät pisteitä. Lisäksi on valittava joukot siten, että niistä on valittu pareja, jotka mudostavat bijektiivisen kuvauksen joukkojen välillä. Ilman tätä ei ole kyseessä mikään tilanne, mitä joukot ja pikemminkin joukko joitain pareja esittää. tälläisten parien joukot eli tilanteeseen liittyvät suuret joukot korreloivat tilanteessa keskenään sitä enemmän mitä parit esiintyvät suoralla. Suuret joukot muodostavat jotain mistä voidaan aina valita ortogonaalinen versio, vaikka valitut joukot eivät lähtökohtaisesti muodosta mitään tai esitä muita joukko-oppeja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Joukko-oppi on periaatteessa perusaritmetiikan laajennus, jossa 1 1 ei olekaan 2, koska joukko-opissa joukot voivat omata yhdysvaikuksen. Toisin sanoen, joukko-opissa sallitaan lähtökohtaisesti, että joukot korreloivat keskenään. Perusaritmetiikassa laskettavien olioiden täytyy olla ortogonaalisia eli korreloimattomia ilman mitään yhdysvaikutusta."
1. Kahden tai useamman joukon yhdysvaikutus on lähtökohtaisesti sallittua myös joukoille A={1} ja B={1} esim. kartta A, B -> {2} on aina yhdystä.
2. Joukko-opissa, joka on Abelin opille (eräs mahdollinen yhdysvaikutuksen aiheuttama mielikuva, missä nyt ei ole yhdysvaikutusta) sallitaan lähtökohtiasesti, että siinäkään 1 1 ei ole 2. Perustelu:
Jos vaadit, että oppi voidaan esittää oikeilla kokonaisluvuilla ja esityksen joukkoon kuuluvat vähintään 1 ja 2, joudut määrittelemään -merkin täysin eri tavalla kuin yleensä muodostaaksesi jotain muuta kuin 2. Tällöin on helppo valita mikä tahansa ryhmä, jonka rakenne poikkeaa yhteenlaskusta ja esim. Klein-neliryhmän voidaan väittää olevan olemassa luvuille, joissa on 1, 2 ja pari muuta merkkiä. Sensijaan jos vaaditaan, että merkki pitää jotenkin paikkansa tai ei muutu hirveän paljon, sanomasi edellyttää, etteivät 1 ja 2 todellisuudessa esiinny kuin kokonaisluvut tai että ne eivät esiinny yhtäaikaa. Jos esim. 2 ei kuulu joukkoon, tällöin voidaan esittää joukkoa {0,1} missä oppia on 1 1=0 (konkreettinen lasku, jonka voi ohjelmoida myös laskennaksi?).
3.Joukko-opissa vaaditaan, että ortogonaalisen joukkojen joukon algebran joukkojen lukumäärä on vähintään kaksi. Voidaan todistaa , että 1 1=2 voi olla yhden joukon A={0,1,2} alkoiden kartta joukosta A joukkoon A, ja että 1 1=2 on tällöin ortogonaaliton tai sellaista hyödyntämätön sääntö. Et voi myöskään osoittaa useita ei-Abelin joukko-oppeja ei-ortogonaalisiksi.
4. Joukko-opissa ei ole lähtökohtaista oppia millekään joukolle tai elementeille joukoissa. Ortogonaalius ja moni muu asia tässä on määriteltävissä vasta opin jälkeen eikä ole seuraus elementeistä.
5. Kaksi joukkoa voi matematiikan kielellä korreloida myös, jos ne ovat kumpikin alijoukkoja suuresta joukosta, ja jos suuret joukot vastaavat reaalilukuja niin paljon, että kumpikin suuri joukko voidaan piirtää koordinaattiakseliksi, jolla joukot esittävät pisteitä. Lisäksi on valittava joukot siten, että niistä on valittu pareja, jotka mudostavat bijektiivisen kuvauksen joukkojen välillä. Ilman tätä ei ole kyseessä mikään tilanne, mitä joukot ja pikemminkin joukko joitain pareja esittää. tälläisten parien joukot eli tilanteeseen liittyvät suuret joukot korreloivat tilanteessa keskenään sitä enemmän mitä parit esiintyvät suoralla. Suuret joukot muodostavat jotain mistä voidaan aina valita ortogonaalinen versio, vaikka valitut joukot eivät lähtökohtaisesti muodosta mitään tai esitä muita joukko-oppeja.Joukko-opin perusajatuksia laskentaan ei voida soveltaa alkiotasolla, vaan vaatimus on, että meillä on käytössä kokoelma alkioita.
Esim. on järketöntä kysyä, kuinka 1 euro 1 euro korreloivat keskenään, koska yhdysvaikutuksen eli korrelaation laskemiseen tarvitaan kokoelma alkioita.
On täysin järkevää ja hyödyllistä kysyä kuinka esim. vektorit korreloivat keskenään ja laskea yhteen 1 vektori 1 vektori plus/miinus yhdysvaikutus, joka saadaan esim. jakamalla vektoreiden sisätulo po. vektoreiden normien tulolla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joukko-opin perusajatuksia laskentaan ei voida soveltaa alkiotasolla, vaan vaatimus on, että meillä on käytössä kokoelma alkioita.
Esim. on järketöntä kysyä, kuinka 1 euro 1 euro korreloivat keskenään, koska yhdysvaikutuksen eli korrelaation laskemiseen tarvitaan kokoelma alkioita.
On täysin järkevää ja hyödyllistä kysyä kuinka esim. vektorit korreloivat keskenään ja laskea yhteen 1 vektori 1 vektori plus/miinus yhdysvaikutus, joka saadaan esim. jakamalla vektoreiden sisätulo po. vektoreiden normien tulolla."Joukko-opin perusajatuksia laskentaan ei voida soveltaa alkiotasolla, vaan vaatimus on, että meillä on käytössä kokoelma alkioita.
Esim. on järketöntä kysyä, kuinka 1 euro 1 euro korreloivat keskenään, koska yhdysvaikutuksen eli korrelaation laskemiseen tarvitaan kokoelma alkioita."
Tämä liittyy varmaan kohtaan 1. Siinä on tosiaan eräs ansakuoppa muuhun viestiin verrattuna, mutta ei ihan sellainen kuin toit esille. Kirjoitan siitä kohdan 1.1. Sitä ennen joukko-oppi on vähän epämääräinen käsite, ja voisin tehdä mitä hyvänsä sen nimissä, kunhan käsittelen joukkoja. Vanhinta joukkojen oppia eli ryhmiä pystyy ns. toteuttamaan alkiotasolla siinä tapauksessa, jos on olemassa alkio, joka muodostaa ryhmän (ensin yhden alkion joukon). Jos näin on, niin olet jo väärässä eikä tarvitse selittää asiasta enempää. Esimerkkini on muuten joukko {0} yhteenlaskulle ja {1} kertolaskulle.
1.1. Ryhmää ei ole olemassa kuin yhdelle pääjoukolle. Tällöin kohdasta 1. ei voi mitenkään muodostaa ryhmää kahden eri pääjoukon A ja B tapauksesa (ja {2}:n), ja esim alijoukkoja käyttävä merkintä siinä olisi hyvin triviaali, kuin jos merkintä olisi vaadittu puhuttaessa kahdesta erillisisestä joukosta. Ryhmien tapauksessa alkiperäinen viestisi alku ei siten myöskään toimi, koska ryhmässä ei voi yhdistellä mitään kahden joukon välillä, jos ne eivät kuulu samaan isoon joukkoon, jossa varsinainen toimitus ja ryhmyys pätee.
Jotkut ryhmät sisältävät paljon vaihtelua alkiotasolla, ja esim. kohdan 2. kommutaattorit voivat vaihdella nollan ja ei-nollan välillä. Tieto kommutaattorista on siten aina olemassa alkiotasolla ja ratkaisee kaiken. (Jos ryhmien sijaan muodostetaan superalgebroja, kommutattorin a b = b a määritelmä muuttuu ja silloin ei päde lähes universaalilta tuntuva sääntö, että 1 kommutoi 1:n kanssa koska on sama alkio)
Mitä korrelaatiolla oletkin tarkoittanut, tämä näyttää pätevän, koska kirjoitat seuraavaksi esimerkin kahden vektori-alkion korrelaatiosta, jonka lasket etkä sijoita niitä mihinkään joukkoon:
"On täysin järkevää ja hyödyllistä kysyä kuinka esim. vektorit korreloivat keskenään ja laskea yhteen 1 vektori 1 vektori plus/miinus yhdysvaikutus, joka saadaan esim. jakamalla vektoreiden sisätulo po. vektoreiden normien tulolla."
Tätä ei voi laskea: vektorin ja vektorin summa on vektori. Siihen ei voi lisätä tavallisin menetelmin pistetuloa, joka on luku. Vektoreiden sisätulo jaettuna niiden normeilla on vektorien välisen kulman kosiini. Joskus kahden vektorialkion korrelaatiota pidetään samana kuin niiden yhdensuuntaisuus, jolle kosiini antaa luvun 1 eli täysi korrelaatio, kun kulma on nolla jne. Pistetulo on jotain, minkä määrittelee valittu ryhmä. Yhden joukko-opin valitsemalla esiintyy siis paljon toisiinsa verrattavia vektoreita, joilla on eri korrelaatioita, jotka eivät välttämättä kerro siitä joukko-opista mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Einstein ja Darwin toki ovat ylihypetettyjä molemmat, mutta Newtonin merkitys nykytieteelle on valtava.
Newtonin pidetään yleisesti Arkhimedesin ja Gaussin ohella kaikkien aikojen merkittävimpänä matemaatikkona, joka sen lisäksi laati mekaniikan peruslait ja matematisoi gravitaation.
Suhteellisuusteoriat eivät ole tiedettä lainkaan, vaan teoreettista filosofiaa. Esim. maailman tunnetuinta yhtälöä E=mc^2 ei edes pystytä testaamaan, koska valonnopeutta ei voida mitata. Voimme ainoastaan mitata valonnopeuden keskiarvon, mutta emme itse valonnopeutta. Sitä paitsi aikaa ei ole edes olemassa realistisessa mielessä, joten puhe 4D-avaruudesta ei edes ole nykytiedettä.
Suhteeelisuusperiaatteen keksi aikoinaan Loretz, joka ei halunnut jatkokehitellä asiaa, koska ei pitänyt sitä kunnon tieteenä. Matematiikan suppeaan suhteellisuusteoriaan Einstein sai Minkowskilta. joka toimi Einsteinin opettajana.
Einstein sai valtavasti apua yleisen suhteellisuusteorian matematiikkaan Grossmanilta ja ilman häntä Einstein ei olisi pystynyt ko. teoriaa matematisoimaan.
Einstein sai siis valtavasti apua muilta, mikä laskee hänen tekemisensä arvoa suhteellisuusteorioissa. Ja kuten sanoin, yleinen suhteellisuusteoria on teoreettista filosofiaa, ei kunnon empiiristä tiedettä lainkaan.
Mitä tulee Darwiniin, niin evoluutioteoria on vain poliittinen teoria, jolla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa, koska se on täydellisessä ristiriidassa sen suhteen, mitä todellisuudessa ihmiselle on tapahtunut ex post."Suhteellisuusteoriat eivät ole tiedettä lainkaan, vaan teoreettista filosofiaa. Esim. maailman tunnetuinta yhtälöä E=mc^2 ei edes pystytä testaamaan, koska valonnopeutta ei voida mitata. Voimme ainoastaan mitata valonnopeuden keskiarvon, mutta emme itse valonnopeutta. Sitä paitsi aikaa ei ole edes olemassa realistisessa mielessä, joten puhe 4D-avaruudesta ei edes ole nykytiedettä. "
Yhtälöä pystyy testaamaan mittaamalla energian ja massan. Tuloksena saa, että c^2 tai jokin sen paikalla oleva numero ei muutu. Mittaus todistaa vain, miten E muuttuu m:ksi ja toisinpäin. Jos uskomukset ovat kovat, että c on oikein tulkittu, tätä voisi pitää näyttönä siitä, että abstrakti valon nopeus ei muutu (tai muuttuisi jos sitä valoa olisi) jossain prosessissa, missä E muuttuu m:ksi.
Yhtälön alkuperä on kuitenkin objektien liikuttamiseen vaaditussa energiassa, kun objekti ei ole valoa. Siten yhtälöä testataan myös laittamalla objekteja nopeaan liikkeeseen. Niiden nopeus mitataan esim. odottamalla koska ne saapuvat, ja niiden energia voi selvitä lopussa, kun objektit osuvat esteeseen. Tosin esim. hiukkaskiihdyttimessä on tarkaan laskettu etukäteen, miten nopeasti ja paljon energiaa siirtyy jonkinlaiselle objektille ympäröivistä kentistä.
Yhtälö on tarkka ja liikkuvien massojen teoria sen ympärillä samoin. Tämä ei ota kantaa johonkin yksittäiseen luonnon objektiin kuten valo, ja sen mittausten onnistumiseen. Teoria sisältää aina sen vaatimuksen, että objektit joiden massa on tasan nolla ovat nopeudeltaan c. Pelkkä valon nopeuden mittaaminen muuntuvaksi ei osoittaisi teoriaa vääräksi, vaan myös valon massaa pitäisi mitata tämän kokeen aikana, ja näyttää että se pysyy aina nollana. Vaikka paljon muitakin vääriä nopeuksia ja objekteja on olemassa, joita saisi etsiä tämän valon sijasta.
- Anonyymi
Lopulta belisario löytää jotakin uutta ja totta tieteen ulkopuolelta. Sehän tulee sitten osaksi valtavirta tiedettä.
Saako hän sitten rauhan?
Loppuuko fringe aiheiden opiskelu?- Anonyymi
Tuntuu kyllä siltä, että Belisario on niin kiinni fringelogiikassa, ettei hän
enää pääse siitä irti. Vuosikaupalla samaa levyä toistellut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuntuu kyllä siltä, että Belisario on niin kiinni fringelogiikassa, ettei hän
enää pääse siitä irti. Vuosikaupalla samaa levyä toistellut.Tosin B. opiskelee koko ajan uutta toisin kuin Olli.s , joka on täysin oppinut:-)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosin B. opiskelee koko ajan uutta toisin kuin Olli.s , joka on täysin oppinut:-)
Vielä jos kehuisin hieman b:tä, hän osaa vastata mihin tahansa kysymykseen aina jotakin, vaikka vastaus tulisikin hieman tieteen ulkopuolelta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vielä jos kehuisin hieman b:tä, hän osaa vastata mihin tahansa kysymykseen aina jotakin, vaikka vastaus tulisikin hieman tieteen ulkopuolelta.
Tuossa vieressä olevassa Carlos Castanedan filosofia keskustelussa, etenkin
sen loppupuolella, näyttää olevan B:n pimeämpää puolta esillä.
B ei näytä pitävän jos hänen ajatuksiaan arvioidaan, toisella tyylillä kuin
fringeläisittäin.
- Anonyymi
Newton ja omena. Omena liittyy fysiikan yhtälöihin, piirtämällä omenan, voi kuvata liike-energiaa fysiikan yhtälössä, eli kun piirrät omenan = massa x nopeus, jokaisen fysiikanopettajan pitää ymmärtää tuo jokaisessa fysiikan yhtälössä voi olla piirrettynä omena tarkoittamaan tuota.
- Anonyymi
Onko superpositio totta? Youngin kaksoisrakokokeesta on tehty päätelmä että fotoni voi olla samanaikaisesti monessa eri paikassa. Mutta onko päätelmä oikea? Kun eihän se oikein loogista ole että joku voi olla samaan aikaan useassa paikassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1159214- 412709
- 1522493
- 222019
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais141766- 111560
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151527"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla111464- 71330
- 141326