100 000 valovuotta vai 250 000 valovuotta ?
Tälläisiä arvoja netistä olen havainnut.
Mikä on tosi arvo
Tälläisiä arvoja netistä olen havainnut.
Mikä on tosi arvo
Linnunradan halkaisija ?
Anonyymi
361447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Tosi arvioni on 5167363 valovuotta.
Mene hoitoon!
Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 valovuotta eli runsaat 60 000 parsekia tai 60 kpc. Uloimmat tähdet ovat hyvin harvassa.[15] Keskuspullistuman läpimitta on 30 000 valovuotta (9 kpc) ja kiekon paksuus 700 valovuotta (200 pc).
Linnunrata on galaksi, jossa Maa ja aurinkokuntamme sijaitsevat. Muodoltaan Linnunrata on kiekon muotoinen sauvaspiraaligalaksi ja kooltaan keskimääräistä galaksia suurempi. Linnunradassa on satoja miljardeja tähtiä. Oma aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 valovuoden (8 000 parsekin, pc) ± 1 400 valovuoden etäisyydellä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa. Linnunradan keskustassa on pistemäinen radiolähde Sagittarius A* ja todennäköisesti supermassiivinen musta aukko.
Linnunrata kuuluu galaksijoukkoon, jossa on kolme suurta ja yli 50 pientä kääpiögalaksia. Näistä Linnunrata on toiseksi suurin. Linnunradalla on seuralaisenaan useita kääpiögalakseja.
Johtuen sijainnistamme vain 20 valovuotta galaksin keskitason yläpuolella näemme Linnunradan yötaivaalla koko taivaankannen halki kulkevana himmeänä juovana. Pimentävien pölypilvien takia näemme siitä vain osan, mutta muilla kuin näkyvällä valon aallonpituuksilla on mahdollista havaita pölypilvien takaa tulevaa säteilyä.
Itse olen aina ihmetellyt miten noita linnunradan kuvia yleensä on saatu kuvattua. Kun katselen yötaivasta, niin en ainakaan koskaan Suomen taivaalla ole mitään linnunrataa nähnyt. Ehkä en vaan osaa erottaa sitä muista tähdistä ja tähtijoukoista. Ehkä tarvitsen kiikarin tai kaukoputken? Paljain silmin en koskaan ole linnunrataa nähnyt, enkä enää näekään, koska nyt jo ikänäköä pahati :)
Ns. ikänäkö vaikuttaa lähinäköön silmän linssin menettäessä joustavuttaan, joten sen ei pitäisi estää tähtien tarkkailua. Toki iän mukana silmään voi tulla ja tulee muitakin ongelmia, kuten samentumaa.
Johtuu siitä, ettei Linnunradan keskus näy Suomessa. Esimerkiksi Teneriffan Teide tulivuorelta avautuu sellainen näkymä Linnunradan keskustaan, että se kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, jos sielläpäin liikkuu.
Tiirailehan uudelleen taivaalle Specksaversilla käyntisi jälkeen!
Kyse on valotus ajasta joten ihminen ei sitä voi ainakaan helpolla havaita mutta kaukoputkeen kiinnitetty kamera joka on galaksin suuntaan kohdistettuna 2-3 tuntia niin alkaa olemaan jo aika selkeä kuva.
Kyllä paljaalla silmälläkin näkee, mutta silmän kunnollinen tottuminen pimeään vie minuutteja. Ja tavallisella 10x50 kiikarilla saa jo paljon yksityiskohtia näkyviin. Ne upeat värikuvat, mitä esim nettisivuilla on, ovat otettu jättiläisteleskoopeilla, kymmenien minuuttien valotusajoilla ja tuhansien suurennuskertoimilla. Hubblella pisin valotusaika on hiukan alle miljoona sekuntia, ja sillä otettiin kuuluisa ultra deep field kuva. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hubble_Ultra-Deep_Field
Sanoinkin että ei voi nähdä helpolla mutta ei takerruta siihen pointti oli se että niin kuin sinäkin totesit kunnon valotus aika ja mahdollisesti seuranta moottori kamerassa/kaukoputkessa pitää olla. että saa niitä postimerkki tason kuvia
Se on ilmeisimmin paljon enemmän kuin 100000 valovuotta. Luultavasti tähtienkin määrä on arvioitu pahasti alakanttiin. Ongelma läpimitan arvioinnissa on se, että katselemme Linnunrataa sen sisältä.
Muutenkin on todella vaikea arvioida, missä ulkolaidan tähdet harvenevat niin paljon, että joku raja voidaan piirtää. Todennäköisesti Linnunradan ja Andromedan galaksien välisessä avaruudessa seilaa harvakseltaan yksittäisiä tähtiä, kokonaisia tähtikuntia planeettoineen, sekä muita astronomisia objekteja, joten selvää rajaa ei edes ole. Lisäksi Andromedalla on halo, joka ulottuu 1,3 miljoonan valovuoden etäisyydelle keskustasta. Luultavasti Linnunradalla on samanlainen.https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/andromedan-halo-ulottuu-jopa-yli-miljoonan-valovuoden-paahan-naapuristamme.html
Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 valovuotta!
Mitä hyötyä tarkasta tiedosta olisi jos joku sellaisen edes pystyisi ilmoittamaan? Onko käytännössä mitään väliä onko läpimitta 100000 vai 250000 valovuotta, molemmat ovat todella isoja arvoja? Tai ovatko molemmat oikein jos Linnunrata on soikea? Onhan jopa mahdollista että halkaisija ajan myötä muuttuu.
Jos ei ole todellisia arvoja niin silloin jokainen voi ilmoittaa aivan millaisija lukuja tahansa ja väittää niiden olevat oikeita.
Se on mutua.
Jäi vielä kysymättä .
Maapallo pyörii vastapäivään.
Aurinko pyörii vastapäivään.
Miten päin linnunratapyörii ? Myötä vai vastapäivään?
Linnunrata pörii nurinpäin.
Galaksi liiksuunta muihi galakseihin , en tiedä mutta matka jatkuu en tiedä minne !
Galaksi pyörii vastapäivään galaksin pohjoisnavasta katsottuna, myötäpäivään eteläiseltä galaksinavasta katsottuna
Aurinkokunnan liikerata on spirali kierto vastapäivään: kaikki planeetat, asteroidit, komeetat pyörivät samaan suuntaan (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Aurinko pyörii akselinsa ympäri (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Ja Maa (kuten kaikki aurinkokunnan planeetat, paitsi Venus) pyörii akselinsa (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Ehkä juuri tämä galaksin ( vastapäivään / myötäpäivään) ja aurinkokunnan (vastapäivään) pyöriminen näkyy kahdeksankärkisessä säteeissä.
Aurinkokunnan liikerata galakasissa on spirali kierto vastapäivään kahdeksankärkisessä säteessä.
Aurinkokunta liikehtii galaksin säteen kärkisessä , välillä galaksin, pohjois , etelä napa alueilla.
Tämän liikkeen johdosta galaksin kierto suunta näyttää vaihtuvan.
Aurinkokunnan paikka pysyy muuttumattomana galaksin säteellä johtuen galaksin keskiöltä tuleva plasma virtauksen johdosta.
Havainne purjevene Englannin kanaalissa .
Viisi vuorokautta nopeudella 12 kn. Matka ei edennyt yhtään mpk.
Kierto suunnan määrittäminen.
Havainne kahvikuppi , kierrä kuppia myötäpäivään katso peilistä mihin suuntaan pohja puolen sanka kiertää.
Tähtitieteilijöiden keskuudessa on useiden vuosien ajan keskusteltu siitä, mihin suuntaan spiraaligalaksit pyörivät. Pyörivätkö ne vetämällä spiraalisia oksia perässään eli kiertymässä? Vai kääntävätkö ne spiraalin oksien päitä eteenpäin, puristaen?
Kahdeksankärki säteiden päät menevät galaksin vetovoima alueen ulkopuolelle .
Tästä johtuu se ettei kahdeksankärki säteiden päissä ei ole tähtiä yms .... ne on poistuneet galaksin vetovoima kentästä.
Ja tämä on tosi tyhjä väittää vastaan.
Kolme metriä.
Tosi tieteellistä .
Esko Valtaoja .
Nauraa näille tähtitieteen , kosmologian amatöörille tai sitten ei.
Kyllä tekisi hyvää näihin "perus asioihin liittyvät tosiasiat saada selville"
Jos tosi aseita ei saada esille on tämä tähtitiede palsta yhtä tyhjän kanssa.
Ihan sama asia, kuin ihmettelisi, että haiseeko pieru vielä metrin vaiko kahden metrin päästä tosi pahalle.
Ihan+sama+asia,+kuin+ihmettelisi,+että+
Oma pieru ei haise pahalle vaikka sen päästäisi sadan metrin päässä.
Nykytiedon mukaan Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 valovuotta ja Andromeda 220 000 valovuotta.
Vielä viimevuositiuhannella vielä pidetiin että Andromeda olisi paljon suurempi.
Massaltaan ne on saman kokoisia. Joten Adoromeda on löyhempää.
Onko varmaa että se halkaisija ei olekaan 200 001 valovuotta niinkuin aikaisemmin tiedettiin.
En tietenkään, nou on ne luvut mitä nykytiedä ilmoittaa, Jos avaajan tiedot on 80. luvulta. Jolloin epäiltiin n 100 000 valovuotta.
Joka varmaan on vanhassa kirjallisuudessa.
Jokainen painettu kirja on vanha. Jotkut on vielä vanhempia.
Mistä mihin on usein myös teemana.
Linnunrata on pelkkä teoreettinen oletus, kuten myös sen keskustassa oleva musta aukko. Todennäköisesti Linnunrataa ei edes ole olemassa. Todennäköisempää on, että aurinkokuntamme sijaitsee muutamien pitkäksi venähtäneiden tähtiklustereiden muodostamassa ryhmässä. Tämä klusteriryhmä on liian nuori, ja lisäksi ilman mustaa aukkoa, joten siitä ei ole ehtinyt muodostua galaksia.
Halkaisija on200 000 vly korkeus 180 000 vly , halon kehä 100 000 x2 x 3,14 = 628 000 vly
Galaksi liiksuunta muihi galakseihin , en tiedä mutta matka jatkuu en tiedä minne !
Galaksi pyörii vastapäivään galaksin pohjoisnavasta katsottuna, myötäpäivään eteläiseltä galaksinavasta katsottuna
Aurinkokunnan liikerata on spirali kierto vastapäivään: kaikki planeetat, asteroidit, komeetat pyörivät samaan suuntaan (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Aurinko pyörii akselinsa ympäri (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Ja Maa (kuten kaikki aurinkokunnan planeetat, paitsi Venus) pyörii akselinsa (vastapäivään pohjoisesta taivaannavasta katsottuna).
Ehkä juuri tämä galaksin ( vastapäivään / myötäpäivään) ja aurinkokunnan (vastapäivään) pyöriminen näkyy kahdeksankärkisessä säteeissä.
Aurinkokunnan liikerata galakasissa on spirali kierto vastapäivään kahdeksankärkisessä säteessä.
Aurinkokunta liikehtii galaksin säteen kärkisessä , välillä galaksin, pohjois , etelä napa alueilla.
Tämän liikkeen johdosta galaksin kierto suunta näyttää vaihtuvan.
Aurinkokunnan paikka pysyy muuttumattomana galaksin säteellä johtuen galaksin keskiöltä tuleva plasma virtauksen johdosta.
Havainne purjevene Englannin kanaalissa .
Viisi vuorokautta nopeudella 12 kn. Matka ei edennyt yhtään mpk.
Kierto suunnan määrittäminen.
Havainne kahvikuppi , kierrä kuppia myötäpäivään katso kupinpohjasta mihin suuntaan pohja puolen sanka kiertää.
Tähtitieteilijöiden keskuudessa on useiden vuosien ajan keskusteltu siitä, mihin suuntaan spiraaligalaksit pyörivät. Pyörivätkö ne vetämällä spiraalisia oksia perässään eli kiertymässä? Vai kääntävätkö ne spiraalin oksien päitä eteenpäin, puristaen?
Kahdeksankärki säteiden päät menevät galaksin vetovoima alueen ulkopuolelle .
Tästä johtuu se ettei kahdeksankärki säteiden päissä ei ole tähtiä yms .... ne on poistuneet galaksin vetovoima kentästä.
Ja tämä on tosi tyhjä väittää vastaan.
"Kahdeksankärki säteiden päät menevät galaksin vetovoima alueen ulkopuolelle ."
Kahdeksankärki taitaa olla housuissasasi. Selitäpä sitten, kuinka galaksi pysyy kasassa, jos joku sen osa on sen gravitaation vaikutuksen ulkopuolella. Samalla voit vastata kysymykseen, miksi Andromeda ja Linnunrata lähestyvät toisiaan 600 km/s, jos ne eivät vaikuta painovoimallaan toisiinsa.
No se on sinun näkemys asiasta .
Nopeudesta voit olla aivan mitä miltä vain , et pysty perustelemaan , ainoastaan mutu.
Ja sitten voit vain inttää .........
Jaa, niitä on eri kokoisia.
Kollivapunen on saivartelija!