Mieleen teille sanasta vastuuketju tai osa sitä vastuuketjua?
Oletko sinä itse osa jotain vastuuketjua?
Mä koen olevani osa vastuuketjua oikeastaan kaikessa mihin liityn, yksityiselämässä kuin vaikkapa työelämässä ja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa toimijana.
Koen, että mulla on vastuuni joka mun pitää kulloinkin selvittää ja vastaanottaa sekä kantaa onpa kyse mistä vaan mihin liityn. Mutta että pitää tiedostaa myös vastuunsa rajat, joiden yli ei tarvitse mennä ja itseään vastuuttaa. Muillakin tulee olla vastuunsa ja vastuunjako.
Mites muut kokee?
Mitä tulee
54
<50
Vastaukset
Esimerkki, vaikkapa rajasta johon vastuuni vedän. Vaikkapa nyt tartuntaudit, kuten korona, että noudattan ohjeita ja protokollaa mitkä on määritelty taudin leviämisen ja tartuttelun ehkäisemiseksi. Mutta en ota ja kanna vastuuta muiden oikeustoimikelpoisien puolesta heidän menettelyistään ja vastuunotoistaan henkilökohtaisesti, vaikka työympäristössä minulla voikin olla vastuu ilmoittaa asiasta, jos joku rikkoo vastuutaan ja sääntöjä.
Mut noin, rajanvetoa.- Anonyymi
Niin onhan noita vastuita mulle ainakin kertynyt, ihan ammattinikin puolesta. Mun on myös pidettävä huolta siitä ett muutkin hoitajat kantavat vastuunsa. Iäkäiden hoidettavien kohdalla, teimme koko hoitoyksikkö (hoidettavat sekä hoitajat) päätöksen ett pahimpaan kahden korona vuoden aikana; hoivaosastomme ovet olivat suljettu vierailta kokonaan.
Omaisten valitukset tulivat minun harteilleni, koska mä hoidin informoinnin asiasta heille ja otin vastaan haukkumiset. Tilanne hieman rauhoittui kun otimme käyttöön videopuhelut,
4-6 kannettavan tietokoneen avulla. Hoitajat kuskasivat kannettavat huoneesta toiseen.
Mun vastuullani on myös se; ett hoitohenkilökuntaa on tarpeeksi joka työvuorossa ja ett joka vuorossa on myös vastaavahoitaja, jolla on vastuunkanto siinä vuorossa.
Siksi mulla onkin nyt aikaa kirjoitella vaikka ympäri vuorokauden; tuli tehtyä liian pitkiä pätkiä töitä... Hoitajien lakon; siis vuoronvaihtokiellon ja ylityökiellon aikana.
Nyt mä olen sairauslomalla, unirytmi sekaisin kuin seinäkello! Uupumus! Sanoi lääkäri, ja
2 viikkoa nyt alkuun. Kielto mennä työpaikalle tai tehdä etätöitä... Sitten mä pidän kesälomaa siihen päälle.
Vastuut ei siihen loppuneet, olen kotonani ja vastuu itsestäni sekä Mimmistä on mulla.
Kai mulla on jonkinlainen vastuu myös vanhemmistani, joiden kanssa taas asun samaa asuntoa. Juntuska pitää nyt 2 viikon loman, jonka jälkeen palaa taas takaisin Emon avustajaksi. Systeri auttaa kotona kaikessa missä pystyy, onneksi jakaa vastuuta kanssani.
Nyt mulla on vastuu puutarhastastani, vaikka Faija on kyllä huolehtinut jo toista viikkoa sen kasteluista. Kitkettävää mulla kyllä riittää ja mansikoiden poimintaa sekä pakastamista.
Ensimmäiset avomaankurkutkin alkavat olla syötävän kokoisia (kohopenkissä) osa niiden kasvustosta luikertelee pitkin maata ja saa katsoa mihin astuu.
En todellakaan ole ennen kokenut vastuuta näin negatiivisessa mielessä kuin tällä hetkellä. Mä olen elänyt sen vastuunkannon kanssa aika sopusoinnussa suurimman osan, edes ahdistumasta kaikista pikku ikävyyksistä.
Mutt rajansa kaikella... nyt mä lepäilen puutarhassa hiukan puuhaillen, mutt mikään pakko mun ei ole panna tikkua ristiin... toiset saa kantaa vastuuta nyt minunkin puolesta.
Kyllä lähisuku jelppii, ja apua saan myös muilta sukulaisiltani, jos tarvis vaatii. Anonyymi kirjoitti:
Niin onhan noita vastuita mulle ainakin kertynyt, ihan ammattinikin puolesta. Mun on myös pidettävä huolta siitä ett muutkin hoitajat kantavat vastuunsa. Iäkäiden hoidettavien kohdalla, teimme koko hoitoyksikkö (hoidettavat sekä hoitajat) päätöksen ett pahimpaan kahden korona vuoden aikana; hoivaosastomme ovet olivat suljettu vierailta kokonaan.
Omaisten valitukset tulivat minun harteilleni, koska mä hoidin informoinnin asiasta heille ja otin vastaan haukkumiset. Tilanne hieman rauhoittui kun otimme käyttöön videopuhelut,
4-6 kannettavan tietokoneen avulla. Hoitajat kuskasivat kannettavat huoneesta toiseen.
Mun vastuullani on myös se; ett hoitohenkilökuntaa on tarpeeksi joka työvuorossa ja ett joka vuorossa on myös vastaavahoitaja, jolla on vastuunkanto siinä vuorossa.
Siksi mulla onkin nyt aikaa kirjoitella vaikka ympäri vuorokauden; tuli tehtyä liian pitkiä pätkiä töitä... Hoitajien lakon; siis vuoronvaihtokiellon ja ylityökiellon aikana.
Nyt mä olen sairauslomalla, unirytmi sekaisin kuin seinäkello! Uupumus! Sanoi lääkäri, ja
2 viikkoa nyt alkuun. Kielto mennä työpaikalle tai tehdä etätöitä... Sitten mä pidän kesälomaa siihen päälle.
Vastuut ei siihen loppuneet, olen kotonani ja vastuu itsestäni sekä Mimmistä on mulla.
Kai mulla on jonkinlainen vastuu myös vanhemmistani, joiden kanssa taas asun samaa asuntoa. Juntuska pitää nyt 2 viikon loman, jonka jälkeen palaa taas takaisin Emon avustajaksi. Systeri auttaa kotona kaikessa missä pystyy, onneksi jakaa vastuuta kanssani.
Nyt mulla on vastuu puutarhastastani, vaikka Faija on kyllä huolehtinut jo toista viikkoa sen kasteluista. Kitkettävää mulla kyllä riittää ja mansikoiden poimintaa sekä pakastamista.
Ensimmäiset avomaankurkutkin alkavat olla syötävän kokoisia (kohopenkissä) osa niiden kasvustosta luikertelee pitkin maata ja saa katsoa mihin astuu.
En todellakaan ole ennen kokenut vastuuta näin negatiivisessa mielessä kuin tällä hetkellä. Mä olen elänyt sen vastuunkannon kanssa aika sopusoinnussa suurimman osan, edes ahdistumasta kaikista pikku ikävyyksistä.
Mutt rajansa kaikella... nyt mä lepäilen puutarhassa hiukan puuhaillen, mutt mikään pakko mun ei ole panna tikkua ristiin... toiset saa kantaa vastuuta nyt minunkin puolesta.
Kyllä lähisuku jelppii, ja apua saan myös muilta sukulaisiltani, jos tarvis vaatii.Paljon erilaista vastuuta eri paikoissa. Siinä on paljon yhdelle ihmiselle kyettävääkin. Ei ihme, jos uupuukin. Ihmettelisin, jos tuolla työmäärällä ei koskaan uupuisi ja tuntisi väsymystä tai kuormittuneisuutta.
Tsemiä, muistathan huilia. :)- Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Paljon erilaista vastuuta eri paikoissa. Siinä on paljon yhdelle ihmiselle kyettävääkin. Ei ihme, jos uupuukin. Ihmettelisin, jos tuolla työmäärällä ei koskaan uupuisi ja tuntisi väsymystä tai kuormittuneisuutta.
Tsemiä, muistathan huilia. :)Kiitos muistutuksesta, menenhän minä kohta torkkumaan päivälevot. Tein kasvissalaattia lounaaksi ja paistoin halloumijuustoa sekä kananmunia salaatille kaveriksi.
Faijalle mikrotin myös grillimakkaran, saa tulla nyt toimeen suunnilleen samoilla eväillä kuin muutkin. Mimmi söi "lastenruokaa" pottumuusia maksamakkaralla maustettuna. Ja mansikka/mustikka torttua.
Keräsin kypsät mansikat puutarhasta ja perkasin ne. Pakastimesta kaivoin ostamani 200g mustikkapussin ja keitin ne tilkkasen vettä sokeria, lisäten viipaloituja mansikoita ½litraa sekä liotetut liivatteet kuuman marjasoseen joukkoon. Aamuyöstä paistamani piirakkapohjalle, lisäsin kokososeen ja jäin odottamaan soseen hyytymistä! ½litraa kokonaisia mansikoita ladoin tasaisesti piirakkani päälle.
Syötiin se koko mansikkapiirakka ruokailun päätteeksi teen kanssa , jälkkärinä.
Näytti maistuvan meille jokaiselle, faijan ottaessa kolmannen palan, sanoi ett tämä on kyllä jo varmaan liikaa, mutt ainakin vatsa tulee ruokituksi... kun sapuskana oli vaan salattia. Ois varmaan pitänyt keittää hänelle perunia, kun mimmikin söi muusinlopun yksinään, ei siitä olis ollut jakaa enää muille. Flikka muuten söi piirakastaan oikeesti vain hillokkeen ja kokonaisetmansikat... piirakkapohjaa muutamia murusia, ehkä.
Poju oli erittäin tyytyväinen Mimmin ruokailustaan jättämiin jäännöksiin.
Sai lisäksi kissojen kanssa jauhelihaa... systerin pakastimessa vanhaksi mennyttä hirveä (8kk sitten pakastettua ja pakkaus kolhiintunut, saanut happea. mun elukoilleni kelpasi) Ja nyt mä menen päikkäreille tunniksi ainakin. Sillä aikaa tiskikone ja pyykkikone hoitavat hommansa ja Mimmikin varmaan on taas hereillä. Anonyymi kirjoitti:
Kiitos muistutuksesta, menenhän minä kohta torkkumaan päivälevot. Tein kasvissalaattia lounaaksi ja paistoin halloumijuustoa sekä kananmunia salaatille kaveriksi.
Faijalle mikrotin myös grillimakkaran, saa tulla nyt toimeen suunnilleen samoilla eväillä kuin muutkin. Mimmi söi "lastenruokaa" pottumuusia maksamakkaralla maustettuna. Ja mansikka/mustikka torttua.
Keräsin kypsät mansikat puutarhasta ja perkasin ne. Pakastimesta kaivoin ostamani 200g mustikkapussin ja keitin ne tilkkasen vettä sokeria, lisäten viipaloituja mansikoita ½litraa sekä liotetut liivatteet kuuman marjasoseen joukkoon. Aamuyöstä paistamani piirakkapohjalle, lisäsin kokososeen ja jäin odottamaan soseen hyytymistä! ½litraa kokonaisia mansikoita ladoin tasaisesti piirakkani päälle.
Syötiin se koko mansikkapiirakka ruokailun päätteeksi teen kanssa , jälkkärinä.
Näytti maistuvan meille jokaiselle, faijan ottaessa kolmannen palan, sanoi ett tämä on kyllä jo varmaan liikaa, mutt ainakin vatsa tulee ruokituksi... kun sapuskana oli vaan salattia. Ois varmaan pitänyt keittää hänelle perunia, kun mimmikin söi muusinlopun yksinään, ei siitä olis ollut jakaa enää muille. Flikka muuten söi piirakastaan oikeesti vain hillokkeen ja kokonaisetmansikat... piirakkapohjaa muutamia murusia, ehkä.
Poju oli erittäin tyytyväinen Mimmin ruokailustaan jättämiin jäännöksiin.
Sai lisäksi kissojen kanssa jauhelihaa... systerin pakastimessa vanhaksi mennyttä hirveä (8kk sitten pakastettua ja pakkaus kolhiintunut, saanut happea. mun elukoilleni kelpasi) Ja nyt mä menen päikkäreille tunniksi ainakin. Sillä aikaa tiskikone ja pyykkikone hoitavat hommansa ja Mimmikin varmaan on taas hereillä.Nuku hyvin. Päikkärit. 🤗
- Anonyymi
Osa tänne kirjoittajista, aloittajakin lienevät vastuussa että kommenttivirtaa riittää...
No kirjoittajavirran vastuuta mulla ei ole, teen tätä täysin vapaaehtoisena kuten kaikki muutkin Suomi24 "asiakkaat". Mutta tykkään kyllä kun keskustelut etenee...
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
No kirjoittajavirran vastuuta mulla ei ole, teen tätä täysin vapaaehtoisena kuten kaikki muutkin Suomi24 "asiakkaat". Mutta tykkään kyllä kun keskustelut etenee...
Korjaan kommenttivirran.
Olen toki osana vastuuketjua töissä ja perheeni kanssa.. tosiasiassa välttelen vastuuta niissäkin.
En koe tarvetta kantaa asioista vastuuta jo paristakin syystä.
Ensinnäkään mua ei hittojakaan kiinnosta, toisekseen ihan sairauteni takia en ota vastuuta, sillä vastuu yleensä tuo mukanaan stressiä ja se ei sovi minulle alkuunkaan.
Vastuutani en kaihda, en vain ota vastuuta ellei ole pakko.
Osana vastuuketjua oleminen ei vaan nappaa, vaikka niihin kuuluisinkin.Okei. Mä en taas ole kyennyt vastuusta vapauttamaan itseäni sairauksienkaan myötä, mutta totta stressiä tulee kun vastuuntuu.
Itsellä kaikista eniten stressiä on aiheuttanut kantaa vastuuni töissä ja olla monisairas, jonka vointi vaihtelee. Se on stressaavaa, kuten sekin että koska joku taas vittuilee siitä, että terveys reistaa.
Mutta jotain oon oppinut. Olemaan laiska edes kotona, kun tuntuu että nyt en jaksa, siirrän vastuuta minkä voin mutta pidän sen silti itselläni. Teen vaan parempana vointina sen sitten.PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Okei. Mä en taas ole kyennyt vastuusta vapauttamaan itseäni sairauksienkaan myötä, mutta totta stressiä tulee kun vastuuntuu.
Itsellä kaikista eniten stressiä on aiheuttanut kantaa vastuuni töissä ja olla monisairas, jonka vointi vaihtelee. Se on stressaavaa, kuten sekin että koska joku taas vittuilee siitä, että terveys reistaa.
Mutta jotain oon oppinut. Olemaan laiska edes kotona, kun tuntuu että nyt en jaksa, siirrän vastuuta minkä voin mutta pidän sen silti itselläni. Teen vaan parempana vointina sen sitten.Oonkin aatellut, että jos rupeaa olemaan oikein vaikeaa työelämässä, niin laitan vikalistani CV:n väliin. Kukaan ei huoli mua töihin sen luettuaan. :D
Mutta toistaiseksi koitan löytää työn missä selviäisin ilman liiempää suorituspainetta terveyden puolesta tai vittumaisten sairauksista piikittelevien ihmisten seuraa.- Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Oonkin aatellut, että jos rupeaa olemaan oikein vaikeaa työelämässä, niin laitan vikalistani CV:n väliin. Kukaan ei huoli mua töihin sen luettuaan. :D
Mutta toistaiseksi koitan löytää työn missä selviäisin ilman liiempää suorituspainetta terveyden puolesta tai vittumaisten sairauksista piikittelevien ihmisten seuraa.Joissain töissä on enemmän vastuuta kuin toisissa. Löytyisikö työ, jossa olisi tarpeeksi joustavat työajat ja jota voisi ainakin osittain tehdä etänä?
Anonyymi kirjoitti:
Joissain töissä on enemmän vastuuta kuin toisissa. Löytyisikö työ, jossa olisi tarpeeksi joustavat työajat ja jota voisi ainakin osittain tehdä etänä?
Jooo, ammatillinen kuntoutus alkaa syksyllä ja pääsen työkokeiluihin kokeilemaan mihin voisin suunnata työelämässä. Toivon, että terapia alkaisi jo ennen sitä, sillä mulla on jonkunlainen trauma ja ahdistus työpaikkakiusaamisesta jäänyt. Mikä aiheuttaa ahdistusoireita, kun törmään töissä ilmapiiriin missä joku hyökkää minua vastaan sairauksieni takia.
Harjoittaa nälvimistä ja vähättelyä yms. Vaikka parhaani teen jopa ylikin, mitä todella kykenisin ja stressi käy raskaaksi.
- Anonyymi
Autossani ei ole vastuuketjua eli jakopää ketjua vaan on hihna
- Anonyymi
Tottahan toki olen vastuussa kaikesta mitä teen. En siis välttämättä edes missään ketjussa, vaan vastuussa. Kun olen esimerkiksi luvannut hoitaa jokin asian, niin se on minun vastuulla, on sitten kyse yksityiselämästä tai työelämästä.
Vastuussa olen myös asioista, jotka kuuluvat minulle siksi, ettei kukaan muu niitä ainakaan tee, koska ei osaa, tai edes tiedä mitä asioita pitää hoitaa. Esimerkiksi töissä tietyt osa-alueet ja yksityiselämässä asiat, jotka liittyvät läheisiin. Kun olet aina jonkun lapsi tai sinulla on lapsi, niin kukaan muu kuin itse ei voi olla vastuussa sinun ja vanhempien tai omien lasten välisistä asioista. Mitä enemmän on läheisiä, sitä enemmän on vastuuta.Niin, kaikkialla on jonkinlaista vastuuta. Pelkkä kauppakäynti on vastuullista, miten kuljet ja käyttäydyt kaupassa, että suljet kylmäkaapin oven tai altaan luukun otettuasi tuotteet sieltä, maksat ostokset, jonotat, viet kärryt ja korit takas paikoilleen..
Liikenteessä kotimatkalla on liikennesäännöt ja vastuu muistakin miten kuljet siellä.
Kaikkialla on aina jonkinlaista vastuuta.PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Niin, kaikkialla on jonkinlaista vastuuta. Pelkkä kauppakäynti on vastuullista, miten kuljet ja käyttäydyt kaupassa, että suljet kylmäkaapin oven tai altaan luukun otettuasi tuotteet sieltä, maksat ostokset, jonotat, viet kärryt ja korit takas paikoilleen..
Liikenteessä kotimatkalla on liikennesäännöt ja vastuu muistakin miten kuljet siellä.
Kaikkialla on aina jonkinlaista vastuuta.Yhteisvastuuta/osana vastuuketjua.
- Anonyymi
Vastuuketjusta tulee mieleen projektinhallinta, viranomaistoiminta tms. joissa on tarkasti määritelty eri toimijoiden vastuut. Niissä usein vastuut selkeästi rajattu ja toiminta (toivottavasti) sitä kautta jouhevaa.
En ole kuullut kenenkään esim perhe-elämässä tai ihmissuhteissa ylläpitävän hyvin tarkkaa vastuuketjua, se voisikin olla ihan mielenkiintoinen kokeilu, toisaalta saattaisi tuoda näihin suhteisiin outoutta, jäykkyyttä tai ”kylmyyttä” joita ei näissä normaalisti olettaisi olevan. Positiivisena puolena saattaisi olla lisääntynyt tasa-arvo, koska naiset tunnetusti joustavat enemmän omista rajoistaan ja luopuvat helpommin omista eduistaan yhteisen hyvän nimissä.Jep. Parisuhteessa itse nään itseni osana "ketjua" eli kumppania ja mahdollista perhettä. Missä on vastuunjakoa, monesti jo kunkin omien taitojen ja resurssien mukaan.
- Anonyymi
PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Jep. Parisuhteessa itse nään itseni osana "ketjua" eli kumppania ja mahdollista perhettä. Missä on vastuunjakoa, monesti jo kunkin omien taitojen ja resurssien mukaan.
Onko teillä sitten kovin tarkasti rajatut vastuut? Kotityöt sujuvat projektikaavion mukaan? Kun toimija X on hoitanut työvaiheen 1, toimija Y hoitaa työvaiheen 2?
- Anonyymi
Viranomaistoiminnassa ei kylläkään ole kovin tarkasti määritelty vastuita, koska niiden selkeä rajaaminen eri viranomaishenkilöiden kesken on aikamoisen mahdonta. Siis tyyliin, "jos menee näin, on siitä vastuussa A." " Jos menee noin on vastuussa B". Etukäteen on monista asioista hankala tietää miten asiat menee.
Käytännössähän virastojen ja laitosten johtajat ovat vastuussa siitä mitä valtion tai kunnan ( nykyään sote) ylin johto päättää tulostavoitteiksi. Tulostavoitteet määrittelee budjetti. Budjetin kautta annettu määräys toimia ei ole paras mahdollinen eikä varsinkaan jouheva. Esimerkiksi kun monta tahoa tarvitsee poliisin "palveluja" samanaikaisesti, niin eihän niitä tule, ellei poliisin resurssit riitä. Jos vuorossa on kaksi poliisia, niin ei heitä millään saa jaetuksi viidelle keikalle samaan aikaan.
- Sheena - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viranomaistoiminnassa ei kylläkään ole kovin tarkasti määritelty vastuita, koska niiden selkeä rajaaminen eri viranomaishenkilöiden kesken on aikamoisen mahdonta. Siis tyyliin, "jos menee näin, on siitä vastuussa A." " Jos menee noin on vastuussa B". Etukäteen on monista asioista hankala tietää miten asiat menee.
Käytännössähän virastojen ja laitosten johtajat ovat vastuussa siitä mitä valtion tai kunnan ( nykyään sote) ylin johto päättää tulostavoitteiksi. Tulostavoitteet määrittelee budjetti. Budjetin kautta annettu määräys toimia ei ole paras mahdollinen eikä varsinkaan jouheva. Esimerkiksi kun monta tahoa tarvitsee poliisin "palveluja" samanaikaisesti, niin eihän niitä tule, ellei poliisin resurssit riitä. Jos vuorossa on kaksi poliisia, niin ei heitä millään saa jaetuksi viidelle keikalle samaan aikaan.
- SheenaKäsittääkseni vastuut on sielläkin tarkasti rajattu, esim. poliisi on ainoa viranomainen joka myöntää passeja. Se, kuinka hyvin se toimii käytännössä onkin täysin toinen asia, siksi tekstissäni olikin sana ”toivottavasti”.
Anonyymi kirjoitti:
Onko teillä sitten kovin tarkasti rajatut vastuut? Kotityöt sujuvat projektikaavion mukaan? Kun toimija X on hoitanut työvaiheen 1, toimija Y hoitaa työvaiheen 2?
On meillä aika fakkiutuneet vastuualueet, pakko sanoa. Harvoin ne uusiks jakaantuu tai muuttuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käsittääkseni vastuut on sielläkin tarkasti rajattu, esim. poliisi on ainoa viranomainen joka myöntää passeja. Se, kuinka hyvin se toimii käytännössä onkin täysin toinen asia, siksi tekstissäni olikin sana ”toivottavasti”.
Minusta passien myöntäminen ei itsessään kuulu vastuuseen, se on vain suorite. Vastuu on niistä toimista, joita poliisin viranhaltija tekee myöntäessään passeja. Virkavastuuseen kuuluu oma-aloitteisesti huolehtia, että oma toiminta on lainmukaista. Huomattavasti yksinkertaisempaa huolehtia asioista virkapaikalla kuin esimerkiksi kenttäpoliisina, jolloin usein sekunnin murto-osassa pitäisi päättää miten olisi parhain toimia ja onko se lainmukaista.
- Sheena - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minusta passien myöntäminen ei itsessään kuulu vastuuseen, se on vain suorite. Vastuu on niistä toimista, joita poliisin viranhaltija tekee myöntäessään passeja. Virkavastuuseen kuuluu oma-aloitteisesti huolehtia, että oma toiminta on lainmukaista. Huomattavasti yksinkertaisempaa huolehtia asioista virkapaikalla kuin esimerkiksi kenttäpoliisina, jolloin usein sekunnin murto-osassa pitäisi päättää miten olisi parhain toimia ja onko se lainmukaista.
- SheenaNo vastuu tai suorite niin eipä sitä passia taida muilta viranomaisilta kuin poliisilta saada.
Jos vastuuta ei kanneta erilaisissa yhteisöissä kuten perhe tai työpaikka, seurauksena on kaaos. Vapaamatkustajat on pyrstöstä, niitä ei kannata sietää.
- Anonyymi
Tuntuu, että olen vastuussa aina ja kaikesta 🙄. Välillä se käy kovin raskaaksi. Toisaalta, kun on paljon vastuuta, on myös enemmän valtaa tehdä itsenäisesti monennäköisiä päätöksiä.
- SheenaNo voi, saatko yhtään enempää delegoitua itseltä muille, jos jotain helpotusta saisit?
Niin, siinä on ne kolikon molemmat puolet, hyvä ja huono. Voimia silti, kun ja jos uuvuttaa. 🤗
- Anonyymi
Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Toisille lenkeille sysitään kaikenlaisia vastuita ja heikot lenkit sen kun luistelevat ketjusta vastuuvapaina. 👵
Niin ja lopulta voi syntyä ihan kaaoskin, jos jollain loppuu resurssit paikkailla lenkkijonoa. 😬
En koe kuuluvani mihinkään ketjuun, enkä tunne, että olisi olemassa joku velvoittava vastuu (lukuunottamatta työsopimusta).
Olen kuitenkin vastuussa omista teoista tai tekemättömyydestä. Vastuuajattelu lähtee selkäytimestä, eikä siinä tarvita mitään erillistä sopimusta.- Anonyymi
Tykkään jakaa vastuuni kahteen kategoriaan: (1) vastuut, joiden taustalla on halu ja (2) vastuut, joiden taustalla on velvollisuus.
Ekaan ryhmään kuuluu vaikkapa halu pitää lemmikkiä, josta seuraa vastuu huolehtia lemmikistä. Tokaan ryhmään kuuluu vaikkapa tiettyjen sukulaisuussuhteiden ylläpito. Ekat vastuut on siis enemmän ”haluan” (itsestä lähtöisin) ja tokat ”pitäisi” (toisista lähtöisin) olevia vastuita ja odotuksia. Jako ei tietenkään aina ole ihan mustavalkoinen, esim. vaikka haluaa pitää lemmikkiä, niin sen tuomat vastuut voi välillä tuntua enemmän velvollisuuksilta.
Jako on kuitenkin tärkeä, koska sen avulla voi tarkastella omia valintojaan. Jos vaikka tuntuu, että vastuut painaa liikaa niin voi miettiä onko mulla liikaa pitäisi-hommia (hommista alkaa hävitä ilo) tai liian vähän haluan-hommia. Sen avulla voi myös huomata, että on sisäistänyt muiden odotuksia, ts. on luullut, että joku homma on haluan-kategoriassa, mutta se onkin itse asiassa pitäisi-ryhmään kuuluva. Tälleen voi karsia elämästään mahd paljon kaikki pitäisi-jutut ja pitää mukana vaan haluan-jutut. Ihan kaikkia velvollisuuksia tuskin pystyy karsimaan, mutta ainakin mun tavoitteena on pitää ne minimissä.Aikas oivaltava esimerkki. Ja totta, pystyy jaon kautta tarkastelemaan onko tarpeen ja eikö ole tarpeen jututkin. Joo uskon, että sulla on toimiva logiikka tämä. 👍
Ihmisen ensisijainen vastuu on huoltaa elämää maapallolla. Jos uskoo Raamattua, niin jo siellä on määritelty luomiskertomuksessa tämä asia. Ihmisille annettiin maapallo asutettavaksi, jotta he hoitaisivat hyvin eläimiä ja luontoa ja eläisivät sovussa keskenään. Myös toisten ihmisten kunnioittaminen on yksi ihmisten tehtävistä. Kohtele muita niin kuin haluat muiden kohtelevan sinua.
Muita vastuita, jotka ovat myös tärkeitä ovat sitten lasten kasvatus, jos lapsia on, vastuu rahan käytöstä, laskujen maksu ajallaan, vastuu työpaikalla olosta, jos on töissä tai opiskelusta, jos on opiskelemassa jne.
Ihmisillä on paljon vastuuta, mutta aivan kaikkea eivät kaikki ole täyttäneet. Jotkut ovat valitettavasti laiminlyöneet tuota ensisijaista vastuuta esim. sillä, että tuhoavat luontoa, hakkaavat lemmikkieläimiään (vastuu eläimistä) ja syrjivät tai haukkuvat toisia (toisten kunnioittaminen ja sovussa eläminen).
Silti ihmisten ei olisi kuitenkaan hyvä liikaa kuormittaa itseään erilaisilla vastuilla. Vain sen verran mitä jaksaa kantaa ja tehdä, mutta jokaisella on kuitenkin jotain vastuuta ja ensisijaisesti se, että yrittää pitää huolta omasta elinympäristöstään ja siitä, että ei tieten tahtoen tuhoa luontoa, että elämä tällä planeetalla voisi jatkua edes jonkinlaisena vielä seuraavillekin ihmissukupolville ja täällä eläville eläimille.
No, nyt loppui tämä saarnaaminen =) Mutta näin ajattelen.Ihan mielenkiintoinen saarna. Hyviä huomioita teet usein, oikeestaan aina puhut asiaa. 👍
Minulla on vastuuna ruohonleikkaaminen Faijan omakotitalon pihasta. Sen vastuun takia joudun suunnittelemaan vähän menoja ja sitä, että milloin olen Faijan kaupungissa sitä ruohoa leikkaamassa. Liian pitkäksi se ruoho ei saa kasvaa, sillä silloin sitä on vaikea leikata. Muutakin vastuuta omakotitalosta aiheutuu.
Juu ne ok-talon vastuut toisinaan tympiikin. Tuntuu, että on liikaa eikä repee kaikkialle. Tai ei vaan aina jaksa. Mutta on niissä pihatöissä oma hohtonsakin. Hyötyliikuntaakin samalla. 😄
Muistathan juoda, kun hikoilet..PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Juu ne ok-talon vastuut toisinaan tympiikin. Tuntuu, että on liikaa eikä repee kaikkialle. Tai ei vaan aina jaksa. Mutta on niissä pihatöissä oma hohtonsakin. Hyötyliikuntaakin samalla. 😄
Muistathan juoda, kun hikoilet..PALSTANVALTAAJA: "Muistathan juoda, kun hikoilet.."
Lämpötilat laskee Suomessa lähelle 20 astetta kohta. Ei tarvitse enää kohta hikoilla. Eilen pyörytti puoliltapäivin minigolf-turnauksessa. Piti mennä ennen viimeistä reikää juomaan sisälle vettä, kun huippasi.
Hyvää sunnuntaita ja kohta alkavaa heinäkuista viikkoa, joka ei enää kuuma paitsi alkupäivien osalta! :)PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Juu ne ok-talon vastuut toisinaan tympiikin. Tuntuu, että on liikaa eikä repee kaikkialle. Tai ei vaan aina jaksa. Mutta on niissä pihatöissä oma hohtonsakin. Hyötyliikuntaakin samalla. 😄
Muistathan juoda, kun hikoilet..Mulla ei ole tässä asuessa vastuuna tuota ruohonleikkuuta, kun huoltoyhtiö hoitaa sen homman. Muutenkin taloyhtiössä asuvilla ei ole pihasta vastuuta (paitsi rivitaloasujilla, jos on oma pieni piha), mutta asunnosta sitten on erilaista vastuuta ja erityisesti vastuu asunnosta korostuu, jos asuu vuokralla.
Usko.Toivo.Rakkaus kirjoitti:
PALSTANVALTAAJA: "Muistathan juoda, kun hikoilet.."
Lämpötilat laskee Suomessa lähelle 20 astetta kohta. Ei tarvitse enää kohta hikoilla. Eilen pyörytti puoliltapäivin minigolf-turnauksessa. Piti mennä ennen viimeistä reikää juomaan sisälle vettä, kun huippasi.
Hyvää sunnuntaita ja kohta alkavaa heinäkuista viikkoa, joka ei enää kuuma paitsi alkupäivien osalta! :)Onneksi vähän viilenee. Mukavempi olla ulkona, kun ei paahdu korpuksi. :)
Kiitos ja samoin sulle. :)Norppa83 kirjoitti:
Mulla ei ole tässä asuessa vastuuna tuota ruohonleikkuuta, kun huoltoyhtiö hoitaa sen homman. Muutenkin taloyhtiössä asuvilla ei ole pihasta vastuuta (paitsi rivitaloasujilla, jos on oma pieni piha), mutta asunnosta sitten on erilaista vastuuta ja erityisesti vastuu asunnosta korostuu, jos asuu vuokralla.
Jeps. Oon 4:ssä (aikuisiässäni) vuokrakämpässä asunut ja 2 omistusasunnossa (ok-talo ja paritalo/rivari kompleksi) ja nyt tässä mieheni ok-talossa.
Niin ja sitten vielä lisäksi vanhempieni kanssa vuokralla ja omakotitalossa.
Oli kyllä vastuita vuokrakodissakin. Puhtaanapitoa eritoten ja ehjänä pitoa.
- Anonyymi
Ei tule mitään mieleen, enkä halua edes pohtia.
Outoja horiset. Ja vastuu on myös terveydestä ja jos on sairastunut, niin myös toisten ihmisten terveydestä.
- Anonyymi
Ihminen on vastuussa tekemisistään, olipa kyse siviili tai työelämästä. Se, miten vastuullinen kukanenkin on, onkin jo taas toinen juttu. Jokaisen pitäs olla oman elämänsä vastuuketjun johtaja, pitää huolta laumastaan. Kohdella hyvin ja antaa aikaa sitä tarvitsevalle. Eipä se kai kummosempaa vaadi, niinhän sitä ihminen lähes luonnostaan toimiikin.
- Anonyymi
Ajattelin jotain kaulan kaunistusta kun ei juuri muutakaan ole. Hesekiel kirjoitti aiheesta joskus.
Ketjutukset ovat aina mielenkiintoisia, niin konkreettisesti kuin kuvaannollisestikin.
Tunnustan heti alkuun, etten tiedä vastuuketjukäsitteelle muuta tarkoitusta, kuin voidaan yleiskielisesti ja intuitiivisesti ymmärtää. Käsitän siis vastuuketjun liittyvän jollain tavalla vastuun periytymiseen, johtumiseen taikka siirtymiseen seuraavalle taholle, joka jossain mielessä ottaa "asian" hallintaansa. Toisaalta ymmärrän vastuuketjun tarkoittavan myös edelleen jatkuvaa vastuuta, vaikka "asia" onkin siirtynyt toisiin käsiin.
Esimerkki edelleen jatkuvasta vastuusta olisi vaikkapa viranomaisen vastuu huostaanotetusta lapsesta myös muualle kuin omaan kuin omaan kotiin sijoittamisen jälkeen.
Jaettu vastuu ei taida varsinaisesti liittyä vastuuketjuun, koska ymmärrän ketjutuksen olevan jotakin sellaista, että vastuuta voidaan penätä hierarkisessa vastuuketjussa ylemmältä taholta, ellei tyydyttävää vastausta taikka korvausta saada alemmalta tasolta.
Vastuu on monessa mielessä mielenkiintoinen asia, sillä vastuuta niin moraalista kuin juridistakin. On mahdollista olla juridisesti vastuussa jostakin, mistä ei moraalisesti taikka "yleisen oikeuskäsityksen" mukaan olisikaan, kuten vaikkapa elatusmaksuista tapauksessa, ettei ole lapsen isä biologisesti.
Toisaalta sopimusteknisesti on mahdollista siirtää vastuuta ja olla ottamatta sitä lainkaan, joskin lainsäädäntö rajoittaa tällaisia mahdollisuuksia paljon varsinkin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välillä. Tällöin voidaan puhua vastuuketjusta, jota ei voida sopimalla rajoittaa.
Aloittaja taitaa tarkoittaa vastuulla ennen kaikkea moraalista vastuuta ja vastuuketjua siihen liittyen.
Aloittaja kiteytti käsityksensä:
"Koen, että mulla on vastuuni joka mun pitää kulloinkin selvittää ja vastaanottaa sekä kantaa onpa kyse mistä vaan mihin liityn. Mutta että pitää tiedostaa myös vastuunsa rajat, joiden yli ei tarvitse mennä ja itseään vastuuttaa. Muillakin tulee olla vastuunsa ja vastuunjako."
Uskoakseni jokainen yksilö maailmassa ymmärtää vastuunsa yleisellä tasolla juuri aloittajan kiteyttämällä tavalla. Moraalista vastuuta omista tekemisistään ei voi vierittää toiselle millään perusteella. Tässä tapauksessa pitää kuitenkin erottaa tekeminen ja tekemiseen pakottaminen esim. aseella uhkaamalla.
Demokraattisen yhteiskunnan sääntöjen, toimintojen ja toimintotapojen tulee heijastaa kansalaisten moraalia. Tällöin vastuuketju lakien säätäjästä niiden noudattajaan ei ole ainakaan enemmistön moraalin vastainen.
Puhuttaessa yhteiskunnallisista vastuuketjuista ja niiden moraaliperusteista, päädytään aina moraaliin, taikka etiikkaan. Ja puhuttaessa moraalista ja etiikasta yhteiskuntaan liittyen, tullaan aina politiikkaan.
On olemassa sellainen käsite kuin poliittinen vastuu. Sitä voidaan ketjuttaa, mutta sen kantaja seisoo yleensä sanojensa takana.PALSTANVALTAAJA kirjoitti:
Tarkoitan kaikenlaista vastuuta. Tät pitäisi tai saisi miettiä laajastikin.
Mietin mielestäni vastuuta hyvinkin laajasti, onko sinulla mahdollisuutta täsmentää kysymystäsi? Esim. vastuuta minkä suhteen?
rytmimunat kirjoitti:
Mietin mielestäni vastuuta hyvinkin laajasti, onko sinulla mahdollisuutta täsmentää kysymystäsi? Esim. vastuuta minkä suhteen?
Ei ole, kuten sanoit mietit jo hyvin laajasti.
- Anonyymi
Hyvää huomenta, olen ollut jo tunnin hereillä... vaikka mun pitäisi nukkua tähän aikaan yöstä. Unirytmini on todella sekaisin... Kanna tässä nyt sitten jotain vastuuta jostain,
en pysty kantamaan vastuuta edes omasta nukkumisestani ja huomisista kotihommistakaan ei varmaan tule puoliakaan mun tehdyksi.
En häiritse enempää, textasin vaan tilanteeni tällä hetkellä, toiset nukkuu joten en oikein pysty tekemään edes aamiaiseen liittyviä hommia etukäteen.
Jospa kuuntelisin musaa, korvalapuilla... tai nappikuulokkeilla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
57-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei3253847Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette2742206By the way, olet
mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei1111535Onko kaivattunne suosittu?
Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(941390J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.851383Täytyi haukkuu sut lyttyyn
En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti611247- 591218
Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola
Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks491058Onkohan sulla enää tunteita
kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut361054Etkö ymmärrä että olen turhautunut
kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?66942