Sääennuste vuodelle 2100.

https://areena.yle.fi/1-51014213

Linkki meinas unohtua.

https://www.sääneuvos.fi/tulevaisuuden-talvet/

"Ilmastonmuutoksen myötä... kokonaisuutena napapiirin eteläpuolellakin olevat alueet säteilevät lämpöä avaruuteen paljon enemmän, kuin saavat lämpöä auringosta. Näin ilma jäähtyy jatkossakin koko talven ajan.

Talvella pilvet hidastavat jäähtymistä. Selkeässä säässä lämpötila laskee jatkossakin nopeasti. Sään lämpeneminen talvella on meillä aina liitoksissa matalapaineisiin, jotka tuovat tuulten mukana mereistä lämpöä. Mikäli sää pysyy talvella useita päiviä selkeänä, on Suomessa aina luvassa kireitä pakkasia.

Miksi hiilidioksidin lisääntyminen ei estä pakkasen kiristymistä selkeässä säässä?

On perustelua kysyä, että mikä se sellainen ilmastonmuutos on, joka ei estä
pakkasien kiristymistä. Eikö juuri hiilidioksidin lisääntymisen pitäisi estää
lämmön karkaaminen avaruuteen selkeässä säässä?
Kyllä ja ei. Hiilidioksidin lisääntyminen hidastaa jäähtymistä, muttei estä sitä kokonaan. Tietysti, jos hiilidioksidin määrä olisi ilmakehässä kymmeniä prosentteja, hidastaisi se jo huomattavasti jäähtymistä selkeässäkin säässä.
Nyt hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on kuitenkin alle 1 % luokkaa. Pienikin hidastus säteilyjäähtymisessä lisää meristä haihtuvan kosteuden määrää ilmassa ja tällä kosteudella on suurempi merkitys ilman jäähtymisen hidastajana kuin itse hiilidioksidilla. Toisin sanoen suurin osa talvien lämpenemisestä aiheutuu nimenoman harmauden lisääntymisenä ja sillä, ettei selkeitä hetkiä enää ole yhtä usein.

Selkeän sään tilanteissa ilmakehällämme on jo tällä hetkellä huomattava hidastava vaikutus maan pinnan ja ilman jäähtymiseen. Hyvä vertailukohde on kuu, jossa ei ole juurikaan ilmakehää ja kasvihuoneilmiötä. Siellä lämpötila laskee öisin lähes -200 astetta pakkaselle, kun taas päivällä lämpötila on 100 C astetta plussanpuolella. Näin nopeasti ei meillä sentään selkeässäkään säässä lämpötila onneksi jäähdy, vaikka olemme samalla etäisyydellä auringosta eli lämmön lähteestä.

Ilmastonmuutos heikentää suihkuvirtausta

Ilmastonmuutos lämmittää eniten pohjoisen arktisia alueita. Näin lämpötilaero päiväntasaajan ja pohjoisnavan välillä pienenee. Tämä muuttaa suihkuvirtausta ja sen voimaa. Polaarinen suihkuvirtaus kokonaisuutena heikkenee ja todennäköisesti aaltoilee herkemmin. Tämä saanee erilaiset säätyypit jumittumaan paikoilleen pidemmäksi aikaa.
Suihkuvirtauksen heikkeneminen johtaa myös helpommin polaaripyörteen hajoamiseen, jolloin kylmä ei yhtä selvästi pysy vain korkeilla leveysasteilla vaan kylmän purkaukset saattavat ulottua jopa entistä etelämmäksi. On hyvinkin mahdollista, että vaikka ilmastonmuutos leudontaa kaikkein kireimpiä pakkasia alueilla, joissa on totuttu hyisiin paukkupakkasiin, voi se saada jatkossa pakkasen kyläilemään useammin alueilla, joilla pakkaseen ei ole totuttu.

Ilmastonmuutos heikentää suihkuvirtausta

Ilmastonmuutos lämmittää eniten pohjoisen arktisia alueita. Näin lämpötilaero päiväntasaajan ja pohjoisnavan välillä pienenee. Tämä muuttaa suihkuvirtausta ja sen voimaa. Polaarinen suihkuvirtaus kokonaisuutena heikkenee, ja todennäköisesti aaltoilee herkemmin. Tämä saanee erilaiset säätyypit jumittumaan paikoilleen pidemmäksi aikaa.

Suihkuvirtauksen heikkeneminen johtaa myös helpommin polaaripyörteen hajoamiseen, jolloin kylmä ei yhtä selvästi pysy vain korkeilla leveysasteilla vaan kylmän purkaukset saattavat ulottua jopa entistä etelämmäksi.
On hyvinkin mahdollista, että vaikka ilmastonmuutos leudontaa kaikkein kireimpiä pakkasia alueilla, joissa on totuttu koviin pakkasiin, voi se saada jatkossa pakkasen kyläilemään useammin alueilla, joilla pakkaseen ei ole totuttu.

Tulevaisuuden talven lämpöennätykset?

Tulevaisuuden talvet, jolloin läntinen suihkuvirtaus pitää pintansa ja liikuttaa matalapaineita vauhdilla lännestä itään, luovat olosuhteet totuttua selvästi lämpimämmille talville. Talvien lämpöennätykset rikotaankin jatkossa Suomen leveyspiirillä aktiivisen Atlantin matalapainetoiminnan talvina.
Todennäköisesti yksittäiset korkeimmat lämpötilat saavutetaan matalapaineiden länsituulitilanteissa. Tällöin ilmakehän lisääntynyt kosteus vapautetaan Kölivuoriston ylityksessä lisälämpönä ns. Föhn-ilmiön avustuksella.

Kyseisen kaltaisina talvina myös lumisateet käyvät harvinaisemmiksi ja muuttuvat enenevässä määrin vesisateiksi. Syksy pitenee ja talvet muuttuvat ”pätkätalviksi”, joiden välissä takasyksy saattaa vierailla talvikuukausien aikana useampaankin otteeseen."