Olen tätä aina miettinyt. Olen tavallisen kokoinen ja näköinen mies. Jo lapsuudesta asti on sama asia toistunut. Olen tätä joskus joltain kysynytkin, äänenvoimakkuus minulla on normaali, ja juttelen ihan normaaleja asioita, vitsailen, jne, enkä hirveästi jännitä esiintymistäkään. Kahdenkeskiset kaveritilanteet toimii oikein hyvin. Mutta heti kun olen porukassa, niin kaikki puhuu ohitseni, ja kun puhun niin siihen ei vastata, saan usein sanoa monta kertaa ennen kuin joku malttaa vastata minulle.
Saman olen huomannut pojassani. Meillä toimii kimppakyydit urheiluharrastukseen. Siinä kun kuuntelee poikien juttuja, niin huomaan saman mitä omalla kohdallani nuorempana. Eli pojat juttelee keskenään kaikenlaista. Oma poikani puhuu myös paljon ja ääni on yhtä kuuluva mitä muillakin. Itseasiassa yhdellä harrastuspiirin pojista on varsin hiljainenkin ääni, mutta silti häntä kuunnellaan kun avaa suunsa. Sen sijaan poikani sanomisia ei noteerata, vaikka hän puhuu samoista asioista mistä muutkin, ja aivan normaalilla tapaa.
En ole koskaan oivaltanut mistä tämä johtuu. Toinen poikani on taas täysin toista maata, kaikki kaverit haluaa kuulla mitä hän sanoo, ja hänelle aina vastataan ja noteerataan.
Että miksi toisten kysymykset ja sanomiset noteerataan, ja toisten ei. Eikä ole kyse mistään arkuudesta tai ujoudesta. Vaan siitä, että poikaani ei vain kuunnella, puhutaan ns ohitse. Joskus sen ymmärtää, kun puhutaan toisten päälle, niin jonkin puheenvuoro menee ohi, sitä sattuu kaikille. Mutta usein olen huomannut, että vaikka keskustelussa tulisi ns "hiljainen hetki", ja poikani kysyy jotain asiaa, niin siihen ei vastata, ja pian joku hiljaisempi poika kysyy jotain samantyylistä asiaa, niin toiset pojat reagoi siihen heti vastaamalla jotain tai viemällä keskustelua eteenpäin.
Tätä samaa ongelmaa on pojalla myös koulussa. Hän on sanonut että kukaan ei kuuntele mitä hän sanoo. Eikä hän mitenkään tyrkytä tai ole päällekäyvä, vaan ihan normaalisti yrittää osallistua keskusteluihin.
Hän kärsii samoista asioista kuin itse aikanaan. Eli kahdenkeskisiä kavereita oli kyllä, ja kahden kesken tuli kaveerattua useankin pojan kanssa, ja hauskaa oli. Mutta ryhmätilanteissa, esim koulu tms, tunsin ulkopuolisuutta ja sitä että en tullut nähdyksi ja kuulluksi. Minut ohitettiin, tai vastauksen saamiseksi piti hokea monta kertaa samaa asiaa, että joku viimein suostui vastaamaan.
Enkä usko että tässä olisi äänenkäytöstä kyse. Sekä itselläni että pojallani on ihan normaalisti kuuluva ääni. Varmasti sanomisemme kuullaan, mutta jostain syystä niihin ei kukaan halua ryhmätilanteessa noteerata.
Kahdenkeskisiä ystävyyksiä on paljon. Mutta ryhmätilanteessa, putoamme ikäänkuin nokkimisjärjestyksessä perimmäiseksi. Se tapahtuu kuin luonnostaan. Eikä se tapahdu pelkästään yhden ryhmän hierarkiassa, vaan sama on toistunut omalla kohdalla pitkin elämää, työpaikalla sama juttu. Sekä harrastustoiminnoissa, järjestötouhuissa, yms uusissa ryhmissä. Eli se ei ole pelkästään yhden ryhmän sattumaa, vaan toistuu oli ryhmä mikä tahansa.
Ja toinen poikani, vaikka hän ei ole yhtään äänekkäämpi, sosiaalisempi, vitsikkäämpi, tms, niin hän taas pääsee ryhmässä kuin ryhmässä paremmin esille.
En ole keksinyt tähän oivallusta, mistä johtuu. Jostain se kuitenkin johtuu, koska on toistuvaa ja tietyllä tapaa näköjään periytyvääkin. Osaako joku valaista?
Ryhmätilanteissa jää ulkopuoliseksi
11
272
Vastaukset
Ei pysty, pitäisi sekä kokea että nähdä sivusta livenä, niin voisi ehkä alkaa maallikollekin hahmottumaan mistä suunnasta voisit hakea vastauksia.
Itse olen harmaa hiirulainen ja karisma on sana jonka olen kuullut joskus, eikä itseäni sinällään haittaakaan jos saan jäädä taustalle, mutta jostain syystä aina kun avaan suuni, muut kuuntelevat, hiljaa. En ymmärrä tuota, mutta en välitä.- Anonyymi
Ehkä elekieli on erilainen, jotenkin vetäytyvämpi? Mistä nämä nokkimisjärjestykset tulee, tiedähäntä.
- Anonyymi
Ehkä luontainen karisma. Toisilla sitä on ja toisilla ei vaikka kuin yhtä samaa olisimme.
- Anonyymi
Tuo etenkin joskus ihmetyttää, että kahden kesken jonkun kaverin kanssa, kun juttuja kuuntelee sivukorvalla, niin vuoropuhelu toimii ihan täydellisesti ja molemmilla on hauskaa. Mutta sitten sama kaveri saattaa ryhmätilanteessa olla täysin "mute" asennossa poikaani kohtaan, ja kommunikoi vain kaikkien muiden kanssa, paitsi hänen.
Eikä kyse ole kiusaamisesta, vaan enemmänkin tulee vaikutelma, että ryhmätilanteessa ketään vain ei oikeasti kiinnosta mitä poikani sanoo, eikä sillä hetkellä jakseta edes vastata, ennen kuin on useamman kerran toistanut saman kysymyksen. Usein jos joku vaivautuukin vastaamaan pojalleni, tuntuu äänensävy jollain tapaa kyllästyneeltä. Rivien välistä pystyy tulkita, että muut jopa toivoisi, että minun poikani olisi suosiolla hiljaa. Miksi näin?
Ja kuitenkin poikani on haluttua kaveriseuraa, kahden kesken siis. Eikä poikani ole tosiaankaan mikään hiirulainen, hän näkyy ja kuuluu kyllä, ei toki liiallisen dominoivasti, mutta silleen normaalisti. Reagoi asioihin, nauraa ja on aktiivinen. Toisinaan kotona on iltaisin alakuloinen, kun ei ole tullut kuulluksi, vaikka on omasta mielestään kertonut hyviä juttuja. - Anonyymi
Olette liian kilttejä ja hyväntahtoisia, ettekä osaa pitää puolianne. Se on monen suomalaisen geeneissä. Se on hyve että kirous.
- Anonyymi
Ne puolensapitogeenit puuttuvat kokonaa, mitkä toisaalta moni suomalainen samalla omaa vaikka nuo kiltteys- ja hyväntahtoisuusgeenitkin löytyisi.
- Anonyymi
Väärä seura.
- Anonyymi
Tuosta karismasta, sitä kai on aika harvalla. Jos on 4 henkilön porukka, niin ei tuskin se niin menee että 3:lla on karismaa ja yhdellä ei ole. Varsinkin jos asia toistuu eri ryhmissä. Kyllä siinä on jostain muusta kyse kuin karismasta. Sitä vain en ole vielä keksinyt, mikä se muu juttu on.
Olen joskus miettinyt, että onko se jokin näkymätön juttu, minkä vain muut vain jollain tapaa vaistoaa. Onko se jokin alkukantainen vaisto, joka laittaa ihmiset jollain tasolla arvojärjestykseen. Mihin se edes perustuu, habitukseen tai ulkonäköön, ehkä kasvojen piirteisiin, kuka tietää. Tai mikroilmeisiin. Olen miettinyt, että muodostaako jokin alkukantainen vaisto muiden ihmisten pään sisällä ajatuksen "tuo käyttäytyy lauma-arvoaan ylemmällä tavalla, mihin hänellä ei ole oikeutusta, siksi ignooraan hänet". Tämä siis karrikoituna esimerkkinä, miten aivojen tiedostamaton osa saattaisi alkukantaisesti ajatella.
Mutta nämä ovat vain omia teorioita, koska mitään yhtä selittävää tekijää ei taida olla. - Anonyymi
Keski-ikäinen nainen tässä. On niin tuttua mullekin tuo! Olen huomannut, että isoissa kokouksissa alkaa joku ihmeellinen puheensorina käyttäessäni puheenvuoron. Tai jos puhun jonkun kanssa kahdestaan, niin paikalle saattaa tulla joku kertomaan asiansa, jolloin kanssani puhunut alkaa keskustella keskeyttäjän kanssa, ja saattaa jopa unohtaa meillä olleen jutun kesken. Työasioissa se on aika ärsyttävää, kun pitäisi hoitaa asia loppuun. Loukkaavaakin.
Minulla ei suinkaan ole hiljainen ääni, enkä puhu hitaasti, päinvastoin. Kovempaa ilmeisesti täytyisi huutaa, mutta sitä sitten kauhistellaan.
Itse inhoan ääntäni, kun olen sitä kuunnellut äänitettynä, mutta se lienee tavallista. Puheterapiaa olen miettinyt, mutta ilman puhevikaa sinne pääsy lienee mahdotonta. Esiintymiskoulutusta? - Anonyymi
Hyvin keksitty muuten tuo "lauma-arvo", olen itsekin miettinyt samaa.
- Anonyymi
Et varmaan näe tätä enää, mutta miten pojallasi menee nykyään?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik83336MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar681848Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5411556Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin771169Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja61972Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s32940Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt208861- 170813
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59806Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3758