Millainen mahtaa olla kaasuplaneetan pinta? En ensin uskonut että esim. Jupiterilla ei olisi pintaa minkä päällä tallata, vaan pelkästään suuri määrä tiheätä kaasua ja aivan pieni kiinteä ydin. Miten Kaasuplaneetan pinta läheltä katsottuna on kuitenkin niin tarkkarajainen?
Ensimmäiseksi laskin Jupiterin keskitiheyden ennen kuin hain lisätietoa planeetan materiaalista (mikä ei muuten ole kovin helppoa..) ja hetihän se selvisi että pakko sen on olla kaasua. Mutta jos Jupiteriin laskeutuisi teoriittisessa mielessä avaruusaluksella, minkälaista ensimmäinen kosketus "pintaan" olisi? Varmaan Jupiterin kaasuvaippakin tihentyy syvemmälle mentäessä, joten minkälaista kaasumassaa se olisi pinnalla ja vaikkapa 10 000 km:n syvyydessä? Helv. kuumaa? Missä vaiheessa ihminen "kelluisi" kaasussa vai kuinka harvaa se on kauttaaltaan? Tiedän että myrskyisää siellä on mieletön magneettikenttä.
Ensimmäiseksi laskin Jupiterin keskitiheyden ennen kuin hain lisätietoa planeetan materiaalista (mikä ei muuten ole kovin helppoa..) ja hetihän se selvisi että pakko sen on olla kaasua. Mutta jos Jupiteriin laskeutuisi teoriittisessa mielessä avaruusaluksella, minkälaista ensimmäinen kosketus "pintaan" olisi? Varmaan Jupiterin kaasuvaippakin tihentyy syvemmälle mentäessä, joten minkälaista kaasumassaa se olisi pinnalla ja vaikkapa 10 000 km:n syvyydessä? Helv. kuumaa? Missä vaiheessa ihminen "kelluisi" kaasussa vai kuinka harvaa se on kauttaaltaan? Tiedän että myrskyisää siellä on mieletön magneettikenttä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
eli käytännön elämästä nestekaasupullo, jossa on kaasu nestemäisenä paineen ansiosta.
neste käyttäytyy kuten painekeittimessä, mitä suurempi paine, sitä suurempi lämpö ilman, että alkaa höyrystyä.
Tietyn suuruisen paineen ja lämmön jälkeen tulee varmaan se, että nesteestä alkaa muodostua jonkinlaista plasmaa..
Jos paine vielä nousee, alkaa varmaan käydä niin, että alkaa ydin reaktio, jossa aine muuttaa muotoaan ja samalla vapautuu energiaa.
Eli kaasu planeetat ovat varmaan uloimmilta osiltaan kaasua, sitten nestettä ja sisin jotain plasmaa... kiinteää tuskin, koska oletettavasti sisus on suhteellisen lämmintä.
maallikon näkemys asiasta.
jos Jupiteriin laskeutuisi jollain alutksella, ensimmäinen olisi se, että mentäis pilveen, sitten alkaa paine nousta ja lämpö nousta ja kun nesteraja on saavutettu, mennään jonkinlaisen sadekuuron läpi ja pullahdetaan kellumaan nesteeseen. jos ei ennen sitä jo menty paskaksi paineesta ja lämmöstä johtuen... eli vähän samaa, kuin tulisi avaruusaluksella maahan, sadepilven läpi mereen.
maallikon näkemys tämäkin.
liekö lähelläkään totuutta, vaikea sanoa, kun todennäköisimmin olosuhteet on niin ankarat, että niitä en ainakaan minä saa tuon tarkemmin kuvailtua.
Haluaisin kuulla vastauksen tietysti tähtitieteen ammattilaiseltakin, mutta kyllä tuo vähän valotti asiaa, kun en jaksanu alkaa laskeen kaasun paineita ja tiheyksiä. Löysin tiedon että Jupiterillä on kaasukehä näkyvän pintansa ympärillä - hämmentävää kun kaasuahan senkin alla on, ainakin se näkyvä osuus, joten se on oltava paljon tiheämpää, luultavasti nestemäistä, mutta kuinka syvällä pinnasta??
Kysyt kuinka pinta on kiinteän näköinen. kuten kumuluspilvi onhan sekin kiinteän näköinen. Se mikä jupiterista nähdään on metaania tiivistyneessä muodossa (Vert kumuluspilvi) ja on siellä muitakin kaasuja, ammoniakkia ym. Joilla on erilaiset tiivistymis parametrit. Voisi puhua pilvipisarapallosta, kaasuhan näkyy huonosti. Jupiterissa arvellaan olevan noin maan kokoinen kivestä ja metallista muodostunut ydin. Alkuaikoina jupiter sai kaapattua paljon vetyä ympärilleen, joka on nestemäisenä ytimen ympärillä.
Väärää nimeä kehuin.
Vai kehuit väärää nimeä, olin jo hyvilläni! Joo siitä Jupiterin pikkuruisesta ytimestä ei ole täyttä varmuutta, mutta vetyä siellä varmaankin on koska väitetään että jos jupiterin massa olisi (jotain kertoja) suurempi niin siitä tulisi tähti.
Jupiter on tosiaankin melkein tähti, nytki se tuottaa enempi energiaa kuin ottaa vastaan.