Kaasuplaneetan pinta

eli käytännön elämästä nestekaasupullo, jossa on kaasu nestemäisenä paineen ansiosta.

neste käyttäytyy kuten painekeittimessä, mitä suurempi paine, sitä suurempi lämpö ilman, että alkaa höyrystyä.

Tietyn suuruisen paineen ja lämmön jälkeen tulee varmaan se, että nesteestä alkaa muodostua jonkinlaista plasmaa..

Jos paine vielä nousee, alkaa varmaan käydä niin, että alkaa ydin reaktio, jossa aine muuttaa muotoaan ja samalla vapautuu energiaa.

Eli kaasu planeetat ovat varmaan uloimmilta osiltaan kaasua, sitten nestettä ja sisin jotain plasmaa... kiinteää tuskin, koska oletettavasti sisus on suhteellisen lämmintä.

maallikon näkemys asiasta.

jos Jupiteriin laskeutuisi jollain alutksella, ensimmäinen olisi se, että mentäis pilveen, sitten alkaa paine nousta ja lämpö nousta ja kun nesteraja on saavutettu, mennään jonkinlaisen sadekuuron läpi ja pullahdetaan kellumaan nesteeseen. jos ei ennen sitä jo menty paskaksi paineesta ja lämmöstä johtuen... eli vähän samaa, kuin tulisi avaruusaluksella maahan, sadepilven läpi mereen.

maallikon näkemys tämäkin.

liekö lähelläkään totuutta, vaikea sanoa, kun todennäköisimmin olosuhteet on niin ankarat, että niitä en ainakaan minä saa tuon tarkemmin kuvailtua.

Kysyt kuinka pinta on kiinteän näköinen. kuten kumuluspilvi onhan sekin kiinteän näköinen. Se mikä jupiterista nähdään on metaania tiivistyneessä muodossa (Vert kumuluspilvi) ja on siellä muitakin kaasuja, ammoniakkia ym. Joilla on erilaiset tiivistymis parametrit. Voisi puhua pilvipisarapallosta, kaasuhan näkyy huonosti. Jupiterissa arvellaan olevan noin maan kokoinen kivestä ja metallista muodostunut ydin. Alkuaikoina jupiter sai kaapattua paljon vetyä ympärilleen, joka on nestemäisenä ytimen ympärillä.