Kyllä se vaan niin on, että suuri on painon merkitys juoksussa. Tänä kesänä oon ite ajanut maantiepyörää ennätysmäisen paljon ja kiertänyt useita kuntoajoja, mutta ei kulje juoksu samalla tavoin kuin viime vuonna. Muuten kunto on erinomainen, mutta juoksu niin paljon rankempaa kun sitä ei säännöllisti tehnyt. Nyt alkaa sitten syksyn myötä juoksuharjoittelu. On hurja vaikutus esim. omaan puolimaraton aikaan, jos on 3-5kg painavampi, minuutteja ero loppuajassa ja hirveen tuntuista juoksu muutenkin jos painoo vähänkin enempi.
Juoksu vaatii kevyen kaverin, jotta kulkee paremmin
Anonyymi
24886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tässä+sun+logiikassasi+on+yksi+"pieni"+mutta.+Se+on+se+että+ihminen+on+hyvä+siinä+mitä+hän+treenaa.+Jos+ajat+paljon++maantiepyörällä,+se+kulkee+hyvin.+Jos+juokset+paljon,+kulkee+juoksu+hyvin.+Tämä+yhtälö+ei+pelaa+niin+että+paljon+pyöräilemällä+tulisi+hyväksi+juoksijaksi+tai+juoksemalla+hyväksi+pyöräilijäksi.
Pyöräilyssä tarvii oikeasti olla jerkkua jaloissa että se kulkee tämän juoksijana huomannu kun reidet ihan hapoilla mutta hengityksen puolesta kulkisi kovempaakin.
No se on totta. Helpompi siirtyä pyöräilijästä juoksijaksi kuin päinvastoin juuri tuon voimaominaisuuseron vuoksi.
Tehokkaasti eteenpäin vievässä juoksussa tarvitaan potkua ja kestävyyttä takareiden sekä pakaran lihaksissa. Fillarilla polkiessa työskentelee enempi etureiden lihakset.
Jos osaa pyörittää oikeaoppisesti niin kuormituksen saa hyvinkin tasaiseksi etu,takareisien ja pohkeiden kesken.Monesti juuri vähemmän pyöräilleet käyttävätkin juuri enempi etureisiä vaikka lukkopolkimet onkin.
Olen painava jantteri, mutta eipä pyörä silti kulje mihinkään, kun en ole tavoitteellisesti polkenut. Juoksu vahvempi laji.
Harjoittelu kannattaakin tehdä muutaman kilon ylipainoisena. Painoa on helppo pudottaa kilpailukaudeksi. Ylimääräinen lihasmassa katoaa alle kuukaudessa ihan huomaamatta. (Ja tulee sitten helposti takaisin treenikaudella.)
Paino ei tipu ihan noin vain helposti. Muutama kilo voi olla tiukassa. Tietysti riippuu, tahtooko afrikkalaisia keveitä mittoja vai suomalaisia vähän tuhdimpaa mittaa. Kestävyysjuoksun parhaimmisto on todella kireässä kunnossa. Siihen ei pääse muutamassa kuukaudessa. Valtavasti työtä.
Älä selitä omiasi. Olet tyypillinen sohvaperuna. "Ylipainoinen" juoksija pudottaa painoa ihan huomaamattaan, jos vähentää ihan hiukan syömistään ja juoksee hiukan lisää.
Sinulla on tietysti vaikea pudottaa läskiäsi. Urheilijan turhista lihaksista paino lähtee helposti pienelläkin dieteellä, jos niitä ei käytä. Yksinkertaista.
Muisteleppa vaikka mitä Lasse Viren teki. Ja tuhannet muut.
Mitäpä solvaat? Mielipide oli aivan totta. Olen sen itsekin huomannut kun polkupyöräilen. Viime vuonna päälle yksitoistatuhatta kilometriä, ja raskaassa maastossa. Vanhemmalla iällä ei paino enää alene, eikä läskit sula kuin nuorena. Kun läksin ja aloitin kauden helmikuussa, niin painoin yli sata kiloa. Ennen kuin kiihtymysvaihe alkoi, joka tapahtui kesän paremmalla puolella, kiloja lähti vain muutama. Kun kiihtyminen kiihtyi lähti nopeasti kymmenen kiloa.
Älä esitä mielipiteitäsi asioista, joista et ymmärrä yhtikäs mitään. Et ole urheilija.
Vie sinä luonnevikasi muualle tästä.
Monipuolinen harjoittelu on valttia, mutta jotta yksittäisessä lajissa on huippu, vaatii lajikohtaista. PKta voi tehdä yksilöllisesti muulla lajilla.
Juoksijoiden keskuuteen on viime aikoina rantautunut kehopositiivisuusbuumi, jonka mukaan lihavana juokseminen on ok ja ruoka on polttoainetta. Ei tarvitse olla kevyt kaveri, että voi juosta, mutta pitää syödä paljon, että jaksaa juosta.
Kehopositiivisuusjuoksuun tarvitaan kannattelevat valjaat jotka keventävät juoksijaa juoksumatolla.
kuntoilupuolen hommissa monipuolisuus ja kehon kuuntelu on kyllä äärimmäisen tärkeetä. Voi olla tietty joku esim. juoksu jota tekee enempi, mutta ehdottomasti kannattaa lisätä siihen rinnalle joko sitten uintia, pyöräilyä , hiihtoa , jotka ns. nivelystävällisiä lajeja ja sitten vielä kaikkien näiden päälle säännöllinen liikkuvuus- ja kuntosaliharjoittelu. Siitä se lähtee! Ite oon tässä 45v iässä niin paljon nähnyt jannuja, jotka vetävät kestävyysurheilun innoittamina, ns. kilpakuntoilijoina, niin övereitä, että pahaa tekee. Tulee aivan turhia rasitusvammoja yms. Töissä käyviähän me valtaosa ollaan, elämäntilanteeseen treenit voi olla liian kuormittaviakin. Tekemällä kyllä kehittyy monissa eri elämänvaiheissa, mutta levon kautta! Kannattaa aina tehdä monipuolisesti niin se kantaa läpi elämän eri vaiheissa! Mulla on itellä tavoitteena 3.30 mara , mutta pitkät lenkit treeneissä (4-5h) monesti myös maantiefillarilla.
Vähällä kun harjoittelulla pystyy tekemään ihan hyviä aikoja ainakin kuntoilupuolella. Ei tarvitse joka päivä juosta, kolme kertaa viikossa riittää. Ja pitkä lenkki menee hyvin pyörällä kuten yllä mainittiin. Kevyt uinti tekee hyvää hapenotolle ja peruskunnolle myös.
Jos matkii ammattiurheilijaa pitää juosta vähintään 130km viikossa. Mutta onhan se koomista kun silti ajat pyörii 1.30 puokin paikkeilla. Ei hyödytä ahnehtiminen jos on ihan paska.
Vähemmän on enemmän. Ahneella on paskainen loppu.
Juu. 10% määrää lisätä vuodessa vain, niin hyvä tulee. Ei pidä hypätä suoraan sohvalta 130km/vko määriin.
Juoksu vaatii oikean vauhdin ja kosketuksen. Vähän niin kuin moni muukin asia.
Täytyy juosta täysillä alusta ioppuun, tulee paras aika.
Dieettauksen tie käy tuhoon ja turmioon. Pitää tankata riittävästi jotta jaksaa juosta. Ennen lenkkiä, lenkin aikana ja lenkin jälkeen.
juoksu vaatii rasvaset jutut ja höökiä.