Eli äiti, isä ja lapsi. Toisessa sukupolvessa mummo ja ukki. Se on hyvää ja kunnollista elämää.
Vanhan ajan perheet kunniaan
Anonyymi
3970
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Olet niin oikeassa👍 Kaikkea hyvää sulle.
Kiitos. Minä niin tiedän ☺️😌
Mihis se toinen lapsi tai kolmas jne. laitetaan? :/
Yksiköt lueteltu eli käsitteet. Niitä voi sitten tuplata tai triplata jos jaksaa masustaan ulos pingertää ja ukko jaksaa jonkun verran heilua.
Joo. Jaksaahan ne aikansa heilua. Lopulta ne pitelee vaan sohvasta kiinni ja uppoutuu sohvatyynyihin. Meillä jo muksut huomauttelee asiasta isälleen.
Siis…sen tekohetken.
Vain sen joo.
Onhan vanha ydinperhemalli edelleen kunniassa, ei se ole mihinkään muuttunut, vaikka vähän tuleekin sateenkaariperheitä.
Oivoi. Minulle sateenkaari https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sateenkaari on tämä. Muusta en tiedä ja tämä riittääkin.
Kaikki perheet kunniaan, joissa lapset ovat rakastettuja ja turvassa.
Kaikenlaiset ihmiset ja perheet kunniaan. Unohtamatta sijaisperheitä ☝.
- Sheena
Näin on.
Niinhän se PM:lläkin, kun PM lähtee bilettämään sateenkaariporukoihin isä jää kotiin hoitamaan lasta, sitten jos on edustusreissu johon pitää mies ottaa mukaan voivat mummo ja ukko hoitaa lasta, kätevää.
-harmiseikirj-
Vai tällaista iltasatua tällä kertaa. On sulla mielikuvitusta. Ootko tsrjonnut juttujadi pikkukakkoseen? Voisivat kiinnostua satusedästä.
Juu tästä hommasta minä en juuri tajunnutkaan mitään.
Tuossa on jotenkin ydinperhe ajatus sotkeentunut.
Tuo ei muuten ole mikään vanhan ajan perhe. Tuo on teollistuneen yhteiskunnan kaupunkialueen perhe. Eli todella nuori keksintö.
Ota ensin selvää asioista ja julista vasta sitten.
🦄
Oivoi. Onhan se. Sitä se on ollut ja tulee olemaan.
Tarkoitan, että aikaisemmissa vaiheissa, esimerkiksi vaikka niinkin lähellä kuin maatalousyhteiskunnissa, perheisiin kuului pysyvästi enemmän ihmisiä kuin yllä luetellut. En ota kantaa siihen, oliko se hyvä vai huono asia.
Minulla on niukasti tietoa perhekoosta ennen maanviljelyn aloittamista, mutta minun on vaikea uskoa, että esim. Pohjolan metsästäjä-keräilijät saivat poronsa kiinni ihan ypöyksin (samalla kun toinen vanhemmista vahti lapsia). Tämä puhuisi nykyistä ydinperhettä suuremman ryhmän puolesta, mutta on toki pelkkää spekulaatiota.
Ennen oli vähemmän yksinasuvia ihmisiä, koska ilman valtion tai perheen tukea oli vaikea tulla toimeen, varsinkaan naisena ja varsinkaan synnyttäneenä naisena.
En usko että kehitys jatkuu samanlaisena, vaikka niin väität. Yksin asuvien ihmisten suuri joukko vaatii erittäin hyvin toimivan julkisen sektorin.
Yksi aikamme vakavista ongelmista on suuri joukko nuoria aikuisia, jotka ovat työkyvyttömiä mielenterveyssyistä. Kun valtion tuki ei enää riitä heille kaikille, lähin mahdollinen elättäjä on perheyhteisö. Jos siinä on lapsia, yhden aikuisen työssäkäynti ei riitä elättämään sekä toista aikuista että useita lapsia. Ainakaan mukavalla tasolla.
Oliko sinulla mitään perusteluita näkemyksellesi?
🦄
Oletko taas yliopiston mäellä tutkijan kammiossa? Jospa vaan luet aloituksen taas uudelleen.
Tutkijan työ olisi mielenkiintoista, mutta palkkataso ei oikein innosta.
Luin aloituksen hyvin ja kommentoin sitä.
🦄
Hyvin kommentoitkin.
Kiitos.
🦄
Ja kuitenkin lapsiperheet ovat tutkimusten mukaan yhteiskunnalle se suurin menoerä. Sen jälkeen tulevat vanhukset ja sitten vasta aikuiset sinkut.
Yhteiskunnan panoksia täytyy tarkastella suhteessa tuloksiin.
Silti on hyvä muistaa, että hyvä päätöksenteko perustuu nimenomaan faktoihin eikä mielikuviin.
🦄
Tarkennan vähän: päätöksenteossa on aina myös arvoulottuvuus. Mutta faktat täytyy ottaa huomioon myös.
🦄
Tuo on niin totta. Se mitä monet mieltävät "vanhan ajan perheeksi" on hyvin ohimenevä vaihe historiaa. Ihan kuten tietenkin on tämäkin hetki. Mutta joskus aiemmin muutosvauhti ei ole ollut niin suuri, etteikö lapsi eläisi suunnilleen samanlaisessa maailmassa kuin mummonsa ja vaarinsakin.
Suomessahan on varsin hyvin ainakin pintapuolisesti dokumentoitu perheitä vähintään 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Valtaosa ihmisistä ainakin etelässä/lännessä eli keskenään hyvin samantyylisissä olosuhteissa. Mummola oli samalla oma koti ja toinen mummola oli toinen samantyylinen paikka korkeintaan muutaman kilometrin päässä. Lapsia syntyi ja lapsia kuoli eikä oman lapsen menettäminen voinut olla mikään psykologista auttajaa vaativa tragedia vaan aika arkipäivinen tapahtuma vaikka ihan yhtä surullista se varmaan silti oli.
Noin laajemmin ihmiset ovat oikeastaan ällistyttävän taitavia unohtamaan historiansa siltä osin kuin oma muisti ei riitä.
Joo. Eiköhän suurin osa niitä ole.
Ja luulen, että tumevaisuudessa niiden määrä kokonaisuutena vain kasvaa. Ihmiset tietää asioista enemmän ja käyvät lapsuuttaan rakentavasti läpi jo nuorena, joten perhettä perustaessa on jo valmiimpi ja aikuisempi kuin moni aikaisemmista sukupolvista.
Sori, ei onnistu enää. Isäni oli niin "kauhea", että kehtasi mennä jo kuolemaan.
Aloittaja on niin oikeassa. Tuo on oikea perhe.
Kyllähän tommonen ideaali on, monta eri sukupolvea yhdessä.
Välillä on hyvä muistella hyviä aikoja. Tulee kotoisa lempeä lämmin tunnelma :)
Meillä oli näin aikoinaan, kun olin lapsi ja teini (tosin isän ja äidin vanhemmat asui eri osoitteissa kuin me), mutta ei se ihan aina ollut tosi hyvää elämää, kun vanhemmat tappeli ja niin poispäin.
Toisaalta taas silloin kun meni vähän paremmin, niin oli melko perinteinen perhe-elämä (tai sellainen kuin joskus vanhempina aikoina), kun äiti oli koti-äiti, katsottiin teeveetä myös koko perheen voimin, käytiin kesälomareissuilla, äiti teki yleensä kotityöt (pyykinpesu, imurointi, ruuanlaitto, sisustus) ja isä ulkotyöt (auton korjaus pihassa, nurmikon leikkuu, halon hakkuu, pensasaidan leikkuu jne). Kyllä äitikin teki jotain ulkotöitä kuten haravointi ja kukkien istutus ja joskus isäkin laittoi ruokaa (isä osaa laittaa ruokaa ja ihan hyvin).
Olkoon perhe mikä vaan, mutta sellaisen kanssa lapsi, jonka kanssa pystyy olemaan lapsen ensimmäiset 15 vuotta.
Eheeei, ei nykypäivänä 15 vuotta riitä. Toisen asteen koulutus pitää olla käyty, että elatustukia ei joudu maksaan ja nykyäänhän tota lukiotakin suoritetaan vuosikausia ellei vuosikymmeniä.
Höpsis, lapsi asuu kotona 30-v. asti.
Eihän tuo takaa "kunnollista elämää". Isä voi olla väkivaltainen alkoholisti, mummo ja ukki demntoituneet ja eri maailmassa, lapset ovat ainaa sotajalalla toisiaan vastaan.
Mutta isä on mies. Samoin ukki on mies. Mummo ja äiti naisia.
Anteeksi, mutta on pakko nillittää lapsilukuehdotuksesi biologis-matemaattisesta puolesta:
"Väestön luonnollinen uusiutumistaso on 2,1 lasta naista kohden. Jos syntyvyys laskee sen alle, väestö pienenee."
https://yle.fi/aihe/a/20-10001028
Tuohon lukuun kun laskee mukaan lisääntymiskyvyttömät, -haluttomat, ennen lasten aikuistumista kuolleet (sekä lapset että vanhemmat) ja muut tavalla tai toisella lisääntymättömät, on vaikea hahmottaa, millä mittarilla yhden lapsen perhe olisi hyvä.
Onneksi meillä on maahanmuutto, sillä ilman sitä Suomen 1,37 lapsen perheet saisivat maan väliluvun laskuun.
Mukana on ironiaa. En kannusta ketään lisääntymään mistään muusta syystä kuin omasta halustaan lisääntyä. En varsinkaan kannusta lisääntymään valtion pyynnöstä tai vuoksi, vaikka kannatankin sitä instituutiona oikein lämpimästi. Sen sijaan olen huolissani huoltosuhteesta ja siitä, riittääkö ihmisrodun empatia syöttämään ja vaihtamaan vaipat eri kulttuurin edustajien vanhimmille, mikäli vanhustenhoito tapahtuu valtion eikä perheen toimesta. Mutta käsittääkseni homma rullaa aika hyvin muuallakin maailmassa, vaikka hoivattavana olisi jokin muu kuin lähiomainen, kunhan palkkaus on inhimillinen.
🦄