Lähi-Itä lämpenee tuplavauhdilla jopa +5C vuoteen 2100 mennessä

Todennäköisesti lähes kaikki maa-alueet lämpevän nopeammin kuin valtameret. Valtameriä on niin suuri osa Maapallon pinnasta että maa-alueiden on pakko lämmetä keskiarvoa nopeammin.

Anonyymi kirjoitti:

Todennäköisesti lähes kaikki maa-alueet lämpevän nopeammin kuin valtameret. Valtameriä on niin suuri osa Maapallon pinnasta että maa-alueiden on pakko lämmetä keskiarvoa nopeammin.

Aivan. Valtamerien keskimääräinen albedo on 0,1. Kun maa-alueiden keskimääräinen albedo on niinkin suuri kuin 0,39, on selvää, että lämpeneminen on mantereilla nopeampaa.
Toinen tekijä on valtamerian suuri lämpökapaisteetti. Vesi on kilometrien syvyydeltä kylmää ja kykenee sitomaan paljon lämpöä. Maan sisäinen lämpötila sen sijan nousee syvemmälle mentäessä, joten maa-alueen lämmönsitomiskyky on selvästi merta pienempi.

Anonyymi kirjoitti:

Todennäköisesti lähes kaikki maa-alueet lämpevän nopeammin kuin valtameret. Valtameriä on niin suuri osa Maapallon pinnasta että maa-alueiden on pakko lämmetä keskiarvoa nopeammin.

Arvaaminen on ilmastotietäjän tärkein taito.

Anonyymi kirjoitti:

Arvaaminen on ilmastotietäjän tärkein taito.

Aivopierujen päästely on denialistineidin tärkein ja ainoa taito keskustelussa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivopierujen päästely on denialistineidin tärkein ja ainoa taito keskustelussa.

Silk­kaa+pas­k­aa+kirjoittaen+de­ni­a­lis­ti­nei­ti+jää+noin+97%+todennäköisyydellä+vaille+vastauksia.+Mitä+ilmeisimmin+jäljelle+jäävä+3%+huomionanto+riittää+häntä+ravitsemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan. Valtamerien keskimääräinen albedo on 0,1. Kun maa-alueiden keskimääräinen albedo on niinkin suuri kuin 0,39, on selvää, että lämpeneminen on mantereilla nopeampaa.
Toinen tekijä on valtamerian suuri lämpökapaisteetti. Vesi on kilometrien syvyydeltä kylmää ja kykenee sitomaan paljon lämpöä. Maan sisäinen lämpötila sen sijan nousee syvemmälle mentäessä, joten maa-alueen lämmönsitomiskyky on selvästi merta pienempi.

Mitä suurempi albedo, sitä vähemmän säteilyä imeytyy ilmakehään ja pallon pintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä suurempi albedo, sitä vähemmän säteilyä imeytyy ilmakehään ja pallon pintaan.

Juuri näin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Albedo

Albedo kuvaa sitä kuinka suuri osa osuvasta säteilystä heijastuu diffuusisti pois. Mustan kappaleen albedo on nolla. Merivesi on maa-alueita parempi säteilyn absorboija mutta siinä lämpö hajautuu erittäin suureen tilavuuteen lämpökapasiteetiltaan suurta vettä.

Maa-alueilla tuleva säteily lämmittää maan pinnan ohutta ylintä kerrosta kun hiekan ja kiviaineksen lämmönjohtavuus on niin huono, Jo muutaman metrin paksuinen kerros kuivaa hiekkaa tasaa lämmön niin, että kesän ja talven erot ovat kaventuneet huomattavasti. Arktisella alueella on mitattu maaperän lämpötilanvaihteluita jäätyneessä maassa:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1873965221001201

0.4 metrin syvyydessä maaperässä lämpötilaero kesän ja talven välillä on luokkaa 30 astetta. Mentäessä 4.4 metrin syvyyteen on kesän ja talven lämpötilaero enää luokkaa 1.6 astetta.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Albedo

Albedo kuvaa sitä kuinka suuri osa osuvasta säteilystä heijastuu diffuusisti pois. Mustan kappaleen albedo on nolla. Merivesi on maa-alueita parempi säteilyn absorboija mutta siinä lämpö hajautuu erittäin suureen tilavuuteen lämpökapasiteetiltaan suurta vettä.

Maa-alueilla tuleva säteily lämmittää maan pinnan ohutta ylintä kerrosta kun hiekan ja kiviaineksen lämmönjohtavuus on niin huono, Jo muutaman metrin paksuinen kerros kuivaa hiekkaa tasaa lämmön niin, että kesän ja talven erot ovat kaventuneet huomattavasti. Arktisella alueella on mitattu maaperän lämpötilanvaihteluita jäätyneessä maassa:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1873965221001201

0.4 metrin syvyydessä maaperässä lämpötilaero kesän ja talven välillä on luokkaa 30 astetta. Mentäessä 4.4 metrin syvyyteen on kesän ja talven lämpötilaero enää luokkaa 1.6 astetta.

Olin nöösärinä lennätinlaitoksella hommissa. Koaksiaaliyhteyksillä oli välivahvistimia maan alla no. 3 metrissä. Aina asemalla käydessä merkittiin lämpötila käyrään. Lämpimimmillään välivahvistinasemat olivat syys- lokakuun vaihteessa ja kylmimmillään touko- kesäkuun paikkeilla. Lämmön siirtyminen maaperässä oli hidasta.
Myöhemmin olin rakentamassa maanalaisia laitetiloja. Niissä ei ollut lämpöparttereita, vaan ongemana oli hukkalämmön poisto luolastosta. Silloin sanottiin, että kallio imee lämpöä pari- kolme vuotta, ennen kuin se tasaantuu.

Esimerkiksi Baghdadissa on laskeva lämpötilatrendi vuodesta 1960 lähtien -0.025 C/vuosi.

Keskilämpötila++17+C+ja+ilman+suhteellinen+kosteus+keskimäärin+35+%.+Eli+vesihöyryä+alailmassa+luokkaa+5...6+g+/m3.+Voisiko+tuo+kenties+selittää,+että+siellä+CO2+"puree"+paikallisesti+paremmin.

Aivan turhia kyselet. Mekanismi on ollut jo kauan tiedossa. Bagdadin globaaliin lämpenemiseen riittää alarmistihihhulin rukousmatolta kaiuttama rukous ja valitus.

Anonyymi kirjoitti:

Esimerkiksi Baghdadissa on laskeva lämpötilatrendi vuodesta 1960 lähtien -0.025 C/vuosi.

Mielenkiitoista, kun Irakissa näyttää pitkän ajan lämpötilakäyrä tältä:

https://tradingeconomics.com/iraq/temperature

Tuosta voi valita ajaksi "max" jolloin näkyy lämpötilat vuodesta 1930. Nousevalta tuo käyrä minusta näyttää. Lätkämailan lapa alkaa nousta jostakin vuoden 1970 paikkeilta.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiitoista, kun Irakissa näyttää pitkän ajan lämpötilakäyrä tältä:

https://tradingeconomics.com/iraq/temperature

Tuosta voi valita ajaksi "max" jolloin näkyy lämpötilat vuodesta 1930. Nousevalta tuo käyrä minusta näyttää. Lätkämailan lapa alkaa nousta jostakin vuoden 1970 paikkeilta.

Tuolta https://www.wolframalpha.com/input?i=temperature in Baghdad katsoin.

Nyt vain Bagdadiin rukousmattoja ostamaan ja pyllistelemään poispäin Mekasta niin hyvä tulee,