Hämmentynyt

Anonyymi-ap

Olen keski-ikäinen mies ja olin ystävänä samanikäiselle naiselle monta vuotta. Suhteemme oli alusta pitäen vain ystävyyttä. Erosimme parisuhteista tahoillamme samoihin aikoihin ja tuimme toisiamme niiden myllerrysten keskellä.

Näimme aika ajoin toisiamme, viestittelimme päivittäin, kunnes muutin työn perässä toiselle paikkakunnalle. Yhteys säilyi ja kun parin vuoden jälkeen palasin samalle paikkakunnalle, hän vuorostaan muutti muualle. Yhteytemme säilyi senkin jälkeen, mutta aikaa myöten se hiipui ja tuntui että yhteydenpito oli enemmän harteillani. Viestit olivat harmittomia kuulumisten kyselyjä.

Nyt sitten hän pyysi, etten enää olisi häneen yhteydessä, hänellä on ollut miesystävä koko ajan kun hän on asunut muualla (aavistelin kyllä sitä) ja hän haluaisi elää elämää ilman salaisuuksia.

Nyt olo on hämmentynyt. Tuntuu pahalta menettää yksi todella merkityksellinen ihminen elämästään, mutta samalla olen lojaali hänelle enkä ota enää häneen yhteyttä. Ymmärrän tilanteen hänen kannaltaan. Haluaisin kyllä kiittää häntä kaikesta, mitä hän on tehnyt vuokseni. Haluaisin kertoa myös, että hän ei katoa muistoistani eikä sisimmästäni.

Tämä oli nyt tällaista omien ajatusten selvittelyä, pahoittelut siitä.

4

392

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikös ole outoa, että jotkut lopettavat ystävyyden kuin seinään löytäessään parisuhteen.
      Ihmettelen..mikä se sellainen ystävä on?
      Jotenkin tulee hyväksikäytetty fiilis siitä.

      • Anonyymi

        Niin, sellainen vaara tässä on, että katkeroituu. Mutta on vain parempi olla kiitollinen siitä ajasta minkä sain olla hänen ystävänään. Tällöin menneisyys on paljon helpompi kestää ja ei tarvitse kieltää muistoja itseltään.


    • Anonyymi

      Minulla on ystävänä mies, itse olen nainen... olemme ystäviä, tuttuja, hän soittaa joskus ja pyytää käymään, ehkä syömään tai joskus juomaan... mulla on miesystävä mua 29 v nuorempi, ulkom taustainen, no mut tämä mun ystäväni on tärkeä olemassa... mieheni kuoltua hän jutteli mulle ja on siitä asti ollut seurana kun elämä alkaa ns tökkimään...

    • Anonyymi

      Kun elämä muuttuu on helppo vannoa ettei mikään katkea! Mutta totuus on toinen. Se on myös muistettava että ystävyys on vuorovaikutusta. Jos vain toinen pitää yhteyttä saattaa tulla ongelmia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisin potkija

      Kukahan oman elämänsä sankari oli potkaissut poliisia? Iltalehdessä oli juttua.
      Haapavesi
      31
      1409
    2. Onko kaivattusi älykäs

      vai onko helposti vedätettävissä
      Ikävä
      71
      921
    3. Miten yksi ihminen

      Voi kolahtaa näin kovaa? Saada ajatukset vallattua näin totaalisesti? Taidan oikeasti tarvita ammattiapua tämän kanssa,
      Ikävä
      42
      863
    4. P*skimmat palstalaiset kautta aikojen äänestys

      Nyt kaikki peliin, ilman parasta, ei ole p*skinta! Muistetaan mainita myös ne piileskelevät pirulaiset! 🤓
      Sinkut
      197
      803
    5. Työttömiä suomalaisia ei saa töihin

      Ei hakemuksen hakemusta suomalaisilta ammattilaisilta, Piti sitten filippiiniläisiä palkata. https://www.is.fi/talouss
      Maailman menoa
      304
      734
    6. Mikä on hänen nimen viimeinen tavu?

      🎣🎣🎣🎣🎣
      Ikävä
      48
      711
    7. Olet lihonut kuin pullataikina

      Olet lihonut kuin pullataikina. Et ole yhtä kaunis kuin aikaisemmin. Oletko ryyppäämässä käynnyt joka ilta?
      Ikävä
      39
      659
    8. Luonnollisuus

      Ja luonnonkauneus on kaunista.
      Ikävä
      94
      652
    9. Kyllä on ihmisillä paha olla

      Harmi, kun se pitää kipata toisten niskaan. Noh, huhuhan kertoo, että koko palsta on menossa kiinni. Pitäneekö paikkan
      Sinkut
      119
      563
    10. Toivotko jotain tapahtuvan

      Että saisit kaivattusi vaimoksesi?
      Ikävä
      52
      546
    Aihe