Hämmentynyt

Anonyymi-ap

Olen keski-ikäinen mies ja olin ystävänä samanikäiselle naiselle monta vuotta. Suhteemme oli alusta pitäen vain ystävyyttä. Erosimme parisuhteista tahoillamme samoihin aikoihin ja tuimme toisiamme niiden myllerrysten keskellä.

Näimme aika ajoin toisiamme, viestittelimme päivittäin, kunnes muutin työn perässä toiselle paikkakunnalle. Yhteys säilyi ja kun parin vuoden jälkeen palasin samalle paikkakunnalle, hän vuorostaan muutti muualle. Yhteytemme säilyi senkin jälkeen, mutta aikaa myöten se hiipui ja tuntui että yhteydenpito oli enemmän harteillani. Viestit olivat harmittomia kuulumisten kyselyjä.

Nyt sitten hän pyysi, etten enää olisi häneen yhteydessä, hänellä on ollut miesystävä koko ajan kun hän on asunut muualla (aavistelin kyllä sitä) ja hän haluaisi elää elämää ilman salaisuuksia.

Nyt olo on hämmentynyt. Tuntuu pahalta menettää yksi todella merkityksellinen ihminen elämästään, mutta samalla olen lojaali hänelle enkä ota enää häneen yhteyttä. Ymmärrän tilanteen hänen kannaltaan. Haluaisin kyllä kiittää häntä kaikesta, mitä hän on tehnyt vuokseni. Haluaisin kertoa myös, että hän ei katoa muistoistani eikä sisimmästäni.

Tämä oli nyt tällaista omien ajatusten selvittelyä, pahoittelut siitä.

4

184

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikös ole outoa, että jotkut lopettavat ystävyyden kuin seinään löytäessään parisuhteen.
      Ihmettelen..mikä se sellainen ystävä on?
      Jotenkin tulee hyväksikäytetty fiilis siitä.

      • Anonyymi

        Niin, sellainen vaara tässä on, että katkeroituu. Mutta on vain parempi olla kiitollinen siitä ajasta minkä sain olla hänen ystävänään. Tällöin menneisyys on paljon helpompi kestää ja ei tarvitse kieltää muistoja itseltään.


    • Anonyymi

      Minulla on ystävänä mies, itse olen nainen... olemme ystäviä, tuttuja, hän soittaa joskus ja pyytää käymään, ehkä syömään tai joskus juomaan... mulla on miesystävä mua 29 v nuorempi, ulkom taustainen, no mut tämä mun ystäväni on tärkeä olemassa... mieheni kuoltua hän jutteli mulle ja on siitä asti ollut seurana kun elämä alkaa ns tökkimään...

    • Anonyymi

      Kun elämä muuttuu on helppo vannoa ettei mikään katkea! Mutta totuus on toinen. Se on myös muistettava että ystävyys on vuorovaikutusta. Jos vain toinen pitää yhteyttä saattaa tulla ongelmia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minua odottaa

      Joku todella ihana nainen jossain tulevaisuudessa. Siihen uskon ja luotan. 🤗❤️✨
      Sinkut
      219
      4167
    2. Miten toivoisit

      Teidän välien olevan tällä hetkellä? Tässä tilanteessa?
      Ikävä
      121
      4016
    3. Keksitkö keinon

      Miten voin nähdä ihastusta joka ei myönnä tunteitaan.
      Ikävä
      48
      3632
    4. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      65
      2983
    5. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      200
      2741
    6. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2518
    7. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      22
      2518
    8. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      20
      2406
    9. T- miehelle....

      Kuka sua rakastaa? Kertoi rakastavansa....
      Suhteet
      41
      2289
    10. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2245
    Aihe