Hämmentynyt

Anonyymi-ap

Olen keski-ikäinen mies ja olin ystävänä samanikäiselle naiselle monta vuotta. Suhteemme oli alusta pitäen vain ystävyyttä. Erosimme parisuhteista tahoillamme samoihin aikoihin ja tuimme toisiamme niiden myllerrysten keskellä.

Näimme aika ajoin toisiamme, viestittelimme päivittäin, kunnes muutin työn perässä toiselle paikkakunnalle. Yhteys säilyi ja kun parin vuoden jälkeen palasin samalle paikkakunnalle, hän vuorostaan muutti muualle. Yhteytemme säilyi senkin jälkeen, mutta aikaa myöten se hiipui ja tuntui että yhteydenpito oli enemmän harteillani. Viestit olivat harmittomia kuulumisten kyselyjä.

Nyt sitten hän pyysi, etten enää olisi häneen yhteydessä, hänellä on ollut miesystävä koko ajan kun hän on asunut muualla (aavistelin kyllä sitä) ja hän haluaisi elää elämää ilman salaisuuksia.

Nyt olo on hämmentynyt. Tuntuu pahalta menettää yksi todella merkityksellinen ihminen elämästään, mutta samalla olen lojaali hänelle enkä ota enää häneen yhteyttä. Ymmärrän tilanteen hänen kannaltaan. Haluaisin kyllä kiittää häntä kaikesta, mitä hän on tehnyt vuokseni. Haluaisin kertoa myös, että hän ei katoa muistoistani eikä sisimmästäni.

Tämä oli nyt tällaista omien ajatusten selvittelyä, pahoittelut siitä.

4

392

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikös ole outoa, että jotkut lopettavat ystävyyden kuin seinään löytäessään parisuhteen.
      Ihmettelen..mikä se sellainen ystävä on?
      Jotenkin tulee hyväksikäytetty fiilis siitä.

      • Anonyymi

        Niin, sellainen vaara tässä on, että katkeroituu. Mutta on vain parempi olla kiitollinen siitä ajasta minkä sain olla hänen ystävänään. Tällöin menneisyys on paljon helpompi kestää ja ei tarvitse kieltää muistoja itseltään.


    • Anonyymi

      Minulla on ystävänä mies, itse olen nainen... olemme ystäviä, tuttuja, hän soittaa joskus ja pyytää käymään, ehkä syömään tai joskus juomaan... mulla on miesystävä mua 29 v nuorempi, ulkom taustainen, no mut tämä mun ystäväni on tärkeä olemassa... mieheni kuoltua hän jutteli mulle ja on siitä asti ollut seurana kun elämä alkaa ns tökkimään...

    • Anonyymi

      Kun elämä muuttuu on helppo vannoa ettei mikään katkea! Mutta totuus on toinen. Se on myös muistettava että ystävyys on vuorovaikutusta. Jos vain toinen pitää yhteyttä saattaa tulla ongelmia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oivallus

      Mitä olet oivaltanut viimeksi?
      Ikävä
      147
      1013
    2. Pyhäjärvi syvällä kusessa

      Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha
      Pyhäjärvi
      112
      960
    3. Miten voi sinun

      tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät
      Ikävä
      63
      758
    4. PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VALTIOVARAINMINESTERIÖN ARVIOINTIMENETTELYYN..TE

      ...siinä se nyt on, mitä tässä enää vikistään. Uutiset Yle, 14.8. Klo 20.30, ei tunnu mukavalta.
      Pyhäjärvi
      49
      547
    5. 42
      519
    6. Missä vaiheessa

      Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et
      Ikävä
      33
      491
    7. Miksi meidän yhteys vain

      Säilyy? Säilyy ja säilyy? Joku syyhän siihen on?:))
      Ikävä
      63
      463
    8. Rakastan sinua mies

      Siksi haluankin vain sinun kanssa sitä.
      Ikävä
      22
      427
    9. Kyllä mulla on kovasti tunteita sinuun

      Rakkautta, intohimoa, välittämistä, hellyyttä jne.
      Ikävä
      13
      411
    10. Ulla Appelsin: Sari Essayahin kohtelu vs Nasima

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012205897.html Mutta vaikuttaa siltä, että kun kyse on kristinuskosta, samat säännöt
      Maailman menoa
      157
      375
    Aihe