Hämmentynyt

Anonyymi-ap

Olen keski-ikäinen mies ja olin ystävänä samanikäiselle naiselle monta vuotta. Suhteemme oli alusta pitäen vain ystävyyttä. Erosimme parisuhteista tahoillamme samoihin aikoihin ja tuimme toisiamme niiden myllerrysten keskellä.

Näimme aika ajoin toisiamme, viestittelimme päivittäin, kunnes muutin työn perässä toiselle paikkakunnalle. Yhteys säilyi ja kun parin vuoden jälkeen palasin samalle paikkakunnalle, hän vuorostaan muutti muualle. Yhteytemme säilyi senkin jälkeen, mutta aikaa myöten se hiipui ja tuntui että yhteydenpito oli enemmän harteillani. Viestit olivat harmittomia kuulumisten kyselyjä.

Nyt sitten hän pyysi, etten enää olisi häneen yhteydessä, hänellä on ollut miesystävä koko ajan kun hän on asunut muualla (aavistelin kyllä sitä) ja hän haluaisi elää elämää ilman salaisuuksia.

Nyt olo on hämmentynyt. Tuntuu pahalta menettää yksi todella merkityksellinen ihminen elämästään, mutta samalla olen lojaali hänelle enkä ota enää häneen yhteyttä. Ymmärrän tilanteen hänen kannaltaan. Haluaisin kyllä kiittää häntä kaikesta, mitä hän on tehnyt vuokseni. Haluaisin kertoa myös, että hän ei katoa muistoistani eikä sisimmästäni.

Tämä oli nyt tällaista omien ajatusten selvittelyä, pahoittelut siitä.

4

392

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikös ole outoa, että jotkut lopettavat ystävyyden kuin seinään löytäessään parisuhteen.
      Ihmettelen..mikä se sellainen ystävä on?
      Jotenkin tulee hyväksikäytetty fiilis siitä.

      • Anonyymi

        Niin, sellainen vaara tässä on, että katkeroituu. Mutta on vain parempi olla kiitollinen siitä ajasta minkä sain olla hänen ystävänään. Tällöin menneisyys on paljon helpompi kestää ja ei tarvitse kieltää muistoja itseltään.


    • Anonyymi

      Minulla on ystävänä mies, itse olen nainen... olemme ystäviä, tuttuja, hän soittaa joskus ja pyytää käymään, ehkä syömään tai joskus juomaan... mulla on miesystävä mua 29 v nuorempi, ulkom taustainen, no mut tämä mun ystäväni on tärkeä olemassa... mieheni kuoltua hän jutteli mulle ja on siitä asti ollut seurana kun elämä alkaa ns tökkimään...

    • Anonyymi

      Kun elämä muuttuu on helppo vannoa ettei mikään katkea! Mutta totuus on toinen. Se on myös muistettava että ystävyys on vuorovaikutusta. Jos vain toinen pitää yhteyttä saattaa tulla ongelmia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rakastan sinua

      Anteeksi että epäilin sinua.. ❤️
      Ikävä
      60
      894
    2. Naisten top-5 red flagit

      1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel
      Ikävä
      111
      833
    3. Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä

      Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla
      Maailman menoa
      253
      751
    4. Mitähän meinaat

      Vai meinaatko mitään kohtaamisen suhteen?
      Ikävä
      55
      722
    5. Oletko hyljännyt minut mies?

      Toivottavasti et. 🥺🥺🥺🥺🥺
      Ikävä
      50
      638
    6. Tiedätkö kaivattusi musiikkimaun?

      Minkälaisesta musiikista hän pitää?
      Ikävä
      57
      570
    7. Onko se loukkaavaa

      Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k
      Ikävä
      91
      550
    8. Onko kaivattusi seinäruusu?

      Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai
      Ikävä
      45
      546
    9. Jippii ! Zoon konkurssia tutkitaan .

      Vihdoinkin jotakin tietoa.
      Ähtäri
      22
      546
    10. Nykytiedon valossa

      Tekisitkö nykyisellä tietämyksellä jotain toisin ja mitä se olisi?
      Ikävä
      76
      533
    Aihe