Hämmentynyt

Anonyymi-ap

Olen keski-ikäinen mies ja olin ystävänä samanikäiselle naiselle monta vuotta. Suhteemme oli alusta pitäen vain ystävyyttä. Erosimme parisuhteista tahoillamme samoihin aikoihin ja tuimme toisiamme niiden myllerrysten keskellä.

Näimme aika ajoin toisiamme, viestittelimme päivittäin, kunnes muutin työn perässä toiselle paikkakunnalle. Yhteys säilyi ja kun parin vuoden jälkeen palasin samalle paikkakunnalle, hän vuorostaan muutti muualle. Yhteytemme säilyi senkin jälkeen, mutta aikaa myöten se hiipui ja tuntui että yhteydenpito oli enemmän harteillani. Viestit olivat harmittomia kuulumisten kyselyjä.

Nyt sitten hän pyysi, etten enää olisi häneen yhteydessä, hänellä on ollut miesystävä koko ajan kun hän on asunut muualla (aavistelin kyllä sitä) ja hän haluaisi elää elämää ilman salaisuuksia.

Nyt olo on hämmentynyt. Tuntuu pahalta menettää yksi todella merkityksellinen ihminen elämästään, mutta samalla olen lojaali hänelle enkä ota enää häneen yhteyttä. Ymmärrän tilanteen hänen kannaltaan. Haluaisin kyllä kiittää häntä kaikesta, mitä hän on tehnyt vuokseni. Haluaisin kertoa myös, että hän ei katoa muistoistani eikä sisimmästäni.

Tämä oli nyt tällaista omien ajatusten selvittelyä, pahoittelut siitä.

4

392

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikös ole outoa, että jotkut lopettavat ystävyyden kuin seinään löytäessään parisuhteen.
      Ihmettelen..mikä se sellainen ystävä on?
      Jotenkin tulee hyväksikäytetty fiilis siitä.

      • Anonyymi

        Niin, sellainen vaara tässä on, että katkeroituu. Mutta on vain parempi olla kiitollinen siitä ajasta minkä sain olla hänen ystävänään. Tällöin menneisyys on paljon helpompi kestää ja ei tarvitse kieltää muistoja itseltään.


    • Anonyymi

      Minulla on ystävänä mies, itse olen nainen... olemme ystäviä, tuttuja, hän soittaa joskus ja pyytää käymään, ehkä syömään tai joskus juomaan... mulla on miesystävä mua 29 v nuorempi, ulkom taustainen, no mut tämä mun ystäväni on tärkeä olemassa... mieheni kuoltua hän jutteli mulle ja on siitä asti ollut seurana kun elämä alkaa ns tökkimään...

    • Anonyymi

      Kun elämä muuttuu on helppo vannoa ettei mikään katkea! Mutta totuus on toinen. Se on myös muistettava että ystävyys on vuorovaikutusta. Jos vain toinen pitää yhteyttä saattaa tulla ongelmia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitkä on kaivattusi

      Nimen kolme ensimmäistä kirjainta Mar....
      Ikävä
      89
      1428
    2. Minkä ikäinen on kaivattusi

      ja sinä? Vai tiedätkö hänen ikää?
      Ikävä
      68
      1176
    3. Milloin olette

      Nähneet viimeksi kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      65
      971
    4. Ei kai nyt kukaan oikeasti kuvittele, että hallitus eroaisi Garden Helsingin takia?

      Ongelmanahan tässä kuitenkin on se, että mitään tavallisuudesta poikkeavaa ei ole tapahtunut. Joten mikä se eroperuste
      Maailman menoa
      165
      868
    5. El Khamenein arkku K-Kaupan autossa?

      Kyllä kauppias hoitaa?
      Maailman menoa
      112
      803
    6. Välillä tulee haikeus

      Et kaikki päättyi näin. Etten saanut vastauksia. Ei meitä oltu tarkoitettu. Niin se vain on.
      Ikävä
      78
      764
    7. Tunteilla leikkiminen

      Oletko leikkinyt kaivattusi tai jonkun kiinnostuneen tunteilla, pelannut jotain peliä tai pelleillyt asioilla? Miksi?
      Ikävä
      103
      684
    8. Mahdoton tilanne

      Täällä monella tuntuu olevan jumissa oleva tilanne. Joillakin kaipuu ja ikävä on kestänyt jo vuosia. Osapuoli/puolet ova
      Ikävä
      61
      653
    9. Huomenta

      Rakas... Tiedän että tykkäät minusta😘
      Ikävä
      43
      651
    10. Oothan sä erilainen mies

      Kaikintavoin. Ikävä kyllä en tunnistanut sitä seikkaa aikoja sitten, ja nyt olen armottoman rakastunut. Olen vaan ❤️
      Ikävä
      37
      646
    Aihe