Hämmentynyt

Anonyymi-ap

Olen keski-ikäinen mies ja olin ystävänä samanikäiselle naiselle monta vuotta. Suhteemme oli alusta pitäen vain ystävyyttä. Erosimme parisuhteista tahoillamme samoihin aikoihin ja tuimme toisiamme niiden myllerrysten keskellä.

Näimme aika ajoin toisiamme, viestittelimme päivittäin, kunnes muutin työn perässä toiselle paikkakunnalle. Yhteys säilyi ja kun parin vuoden jälkeen palasin samalle paikkakunnalle, hän vuorostaan muutti muualle. Yhteytemme säilyi senkin jälkeen, mutta aikaa myöten se hiipui ja tuntui että yhteydenpito oli enemmän harteillani. Viestit olivat harmittomia kuulumisten kyselyjä.

Nyt sitten hän pyysi, etten enää olisi häneen yhteydessä, hänellä on ollut miesystävä koko ajan kun hän on asunut muualla (aavistelin kyllä sitä) ja hän haluaisi elää elämää ilman salaisuuksia.

Nyt olo on hämmentynyt. Tuntuu pahalta menettää yksi todella merkityksellinen ihminen elämästään, mutta samalla olen lojaali hänelle enkä ota enää häneen yhteyttä. Ymmärrän tilanteen hänen kannaltaan. Haluaisin kyllä kiittää häntä kaikesta, mitä hän on tehnyt vuokseni. Haluaisin kertoa myös, että hän ei katoa muistoistani eikä sisimmästäni.

Tämä oli nyt tällaista omien ajatusten selvittelyä, pahoittelut siitä.

4

392

    Vastaukset 4

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eikös ole outoa, että jotkut lopettavat ystävyyden kuin seinään löytäessään parisuhteen.
      Ihmettelen..mikä se sellainen ystävä on?
      Jotenkin tulee hyväksikäytetty fiilis siitä.

      • Anonyymi

        Niin, sellainen vaara tässä on, että katkeroituu. Mutta on vain parempi olla kiitollinen siitä ajasta minkä sain olla hänen ystävänään. Tällöin menneisyys on paljon helpompi kestää ja ei tarvitse kieltää muistoja itseltään.


    • Anonyymi

      Minulla on ystävänä mies, itse olen nainen... olemme ystäviä, tuttuja, hän soittaa joskus ja pyytää käymään, ehkä syömään tai joskus juomaan... mulla on miesystävä mua 29 v nuorempi, ulkom taustainen, no mut tämä mun ystäväni on tärkeä olemassa... mieheni kuoltua hän jutteli mulle ja on siitä asti ollut seurana kun elämä alkaa ns tökkimään...

    • Anonyymi

      Kun elämä muuttuu on helppo vannoa ettei mikään katkea! Mutta totuus on toinen. Se on myös muistettava että ystävyys on vuorovaikutusta. Jos vain toinen pitää yhteyttä saattaa tulla ongelmia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Yli 3 Vuotta sinä jaksoit

      ja yrititit ottaa selvää minusta. Aika hämmästyttävää. Naiselle.
      Ikävä
      92
      1682
    2. Miksi kumppaniehdokkaan oma elämä on teille ongelma?

      Täällä monesti kuulee vaatimuksia siitä, että kumppaniehdokkaalla ei saisi olla lemmikkejä, lapsia, kavereita, eksiä, su
      Sinkut
      460
      1226
    3. Mikä on viimeinen

      este joka vielä pitää sinut ja kaivattusi erillään?
      Ikävä
      86
      1140
    4. Näin kaivattuni viimeksi...

      ...? Se tuntui kuin... ?
      Ikävä
      69
      1049
    5. Oikea nainen

      On äärimmäisen naisellinen, pienikokoinen, kapeaharteinen, pienet kapeat kasvot, paksut huulet, kauniit hiukset, upeat t
      Sinkut
      186
      1033
    6. Harmi että välimme

      Menivät niin solmuun.
      Ikävä
      93
      897
    7. Ny se loppuu ( Kuhmo)

      Yhtiö on myyty. Notta yyteet meleko äkkiä, notta. Pelastautukoon ken voi. Notta se on tuulista pian.
      Kuhmo
      35
      807
    8. Se ei silloin ollut sattumaa

      vaan tarkkaan suunniteltu juttu. 🪤
      Ikävä
      65
      675
    9. Minä olen käyttänyt mustan magian riittejä ja taikoja aiheuttaakseni epäonnea ja pahaa joillekin

      Ne jutut on toimineet. Olen harjoittanut tätä parisenkymmentä vuotta
      Ikävä
      172
      661
    10. Olen pahoillani mies ihan kaikesta

      Et sinä ole edes tehnyt mitään väärää. Eihän kenestäkään ole pakko tykätä. Pyydän anteeksi kaikkea häiriköintiä, joka on
      Ikävä
      60
      652
    Aihe