Vastaus on ei, koska muodollisesti katsoen Ruotsi ei ollut sodassa Puolan kanssa Suuren Pohjan sodan syttyessä. Ruotsalaisten Dünan voiton jälkeen Kaarle XII kuitenkin pyysi puolalaisia syrjäyttämään August toisen Puolan valtaistuimelta. Kun puolalaiset vastasivat, että heidän asiansa eikä Ruotsin kuningas päätä, kuka maalle tulee saada kuninkaaksi, ruotsalaiset hyökkäsivät Puolaan.
Tämä oli suurelta osin Kaarlen oma päätös. Ranska sekä Englanti ja Alankomaat pyrkivät välittämään rauhaa Ruotsin ja Saksin/Puolan välillä. Ruotsin kuninkaan ulkopoliittiset neuvonantajat kokeneen kansliapresidentin Bengt Oxenstiernan johdolla neuvoivat tarmokkaasti suostumaan rauhaan, mutta Kaarle halusi toisin.
Puolassa Ruotsin armeija voitti monia voittoja. Eniten julkisuutta saatiin helmikuussa 1706 Fraustadtissa, 90 kilometriä Wroclawista luoteeseen. Kenraali Rehnsköldin johtama 10 200 ruotsalaista voitti 18 000 miehen saksi-venäläisen armeijan. Voittoa on kuvattu yhdeksi Ruotsin armeijan loistavimmaksi. Sitä voidaan myös kuvata Ruotsin armeijan pahimmaksi häpeäksi. Nimittäin 7 600 vankia otettiin ja kaikki vangitut venäläiset sotilaat teloitettiin.
Karl XII oli hyvin innoissaan ja onnitteli Rehnsköldia toistuvin kirjein voitosta "suuressa taistelussa". Se, että Karl tiesi Rehnsköldin kohtelusta vankeja kohtaan ja suhtautui siihen myönteisesti, käy ilmi yhden kirjeen lisäyksestä: "PS:n suhteen minusta näyttää olevan erittäin hyvä, että H. Kenraali päätti niin hyvin koskien... vankeja."
Samaan aikaan, kun Ruotsin armeija saavutti merkittäviä voittoja Puolassa, ainakin yhtä tärkeitä sotatoimia tapahtui Ruotsin Baltian maakunnissa. Narvan tappion jälkeen tsaari Pietarilla oli mahdollisuus järjestää armeijansa uudelleen. Ruotsalaiset joukot, jotka jäivät puolustamaan Ruotsin Baltian valtakuntaa, olivat liian heikkoja tehtäväänsä. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.
Vuonna 1703 venäläinen armeija valloitti Nevanlinnan, ja heti venäläiset alkoivat perustaa Pietarin ja Paavalin linnoitusta, Pietarin kaupungin alkua . Pian Itämeren alueen suurimmaksi kaupungiksi muodostuva kaupunki rakennettiin siis vielä muodollisesti ruotsalaiselle maalle.
Kaarle XII halusi syrjäyttää August Toinen Väkevän Puolan valtaistuimelta, vaikka se maksoi viiden vuoden sodan. Myöhemmin hänelle ei riittänyt Baltian provinssien takaisinvaltaaminen, vaan tsaari Pietaria vastaan hän haki ratkaisua Venäjän sydämessä, missä koettiin ratkaiseva häviö Pultavan taistelussa. Hallituksensa viimeisinä vuosina hän mobilisoi kaikki Ruotsin voimavarat, joten hänen on sanottu olevan totaalisodan ensimmäinen toteuttaja.
Tämä oli suurelta osin Kaarlen oma päätös. Ranska sekä Englanti ja Alankomaat pyrkivät välittämään rauhaa Ruotsin ja Saksin/Puolan välillä. Ruotsin kuninkaan ulkopoliittiset neuvonantajat kokeneen kansliapresidentin Bengt Oxenstiernan johdolla neuvoivat tarmokkaasti suostumaan rauhaan, mutta Kaarle halusi toisin.
Puolassa Ruotsin armeija voitti monia voittoja. Eniten julkisuutta saatiin helmikuussa 1706 Fraustadtissa, 90 kilometriä Wroclawista luoteeseen. Kenraali Rehnsköldin johtama 10 200 ruotsalaista voitti 18 000 miehen saksi-venäläisen armeijan. Voittoa on kuvattu yhdeksi Ruotsin armeijan loistavimmaksi. Sitä voidaan myös kuvata Ruotsin armeijan pahimmaksi häpeäksi. Nimittäin 7 600 vankia otettiin ja kaikki vangitut venäläiset sotilaat teloitettiin.
Karl XII oli hyvin innoissaan ja onnitteli Rehnsköldia toistuvin kirjein voitosta "suuressa taistelussa". Se, että Karl tiesi Rehnsköldin kohtelusta vankeja kohtaan ja suhtautui siihen myönteisesti, käy ilmi yhden kirjeen lisäyksestä: "PS:n suhteen minusta näyttää olevan erittäin hyvä, että H. Kenraali päätti niin hyvin koskien... vankeja."
Samaan aikaan, kun Ruotsin armeija saavutti merkittäviä voittoja Puolassa, ainakin yhtä tärkeitä sotatoimia tapahtui Ruotsin Baltian maakunnissa. Narvan tappion jälkeen tsaari Pietarilla oli mahdollisuus järjestää armeijansa uudelleen. Ruotsalaiset joukot, jotka jäivät puolustamaan Ruotsin Baltian valtakuntaa, olivat liian heikkoja tehtäväänsä. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.
Vuonna 1703 venäläinen armeija valloitti Nevanlinnan, ja heti venäläiset alkoivat perustaa Pietarin ja Paavalin linnoitusta, Pietarin kaupungin alkua . Pian Itämeren alueen suurimmaksi kaupungiksi muodostuva kaupunki rakennettiin siis vielä muodollisesti ruotsalaiselle maalle.
Kaarle XII halusi syrjäyttää August Toinen Väkevän Puolan valtaistuimelta, vaikka se maksoi viiden vuoden sodan. Myöhemmin hänelle ei riittänyt Baltian provinssien takaisinvaltaaminen, vaan tsaari Pietaria vastaan hän haki ratkaisua Venäjän sydämessä, missä koettiin ratkaiseva häviö Pultavan taistelussa. Hallituksensa viimeisinä vuosina hän mobilisoi kaikki Ruotsin voimavarat, joten hänen on sanottu olevan totaalisodan ensimmäinen toteuttaja.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Onko Putin Kaarle XII:n inkarnaatio, yhtä hullu ainakin ?
Kaarle puolusti valtakuntaansa, Putte hyökkäilee naapurimaihin.
Kun Puolan kuningas hyökkäsi sotavoimillaan Ruotsin alueelle tavoitteenaan tuon alueen liittäminen Puolaan, niin mitään muodollista sodanjulistusta ei tarvittu (sellaista ei myöskään annettu edes Saksin osalta) kertomaan Puolan ja Ruotsin olevan sodassa keskenään.
Puola ei hyökännyt Ruotsin alueelle, Kaarle XII oli hyökkääjänä Puolaan, ja samalla Kaarle XII laiminlöi Viron ja Liivinmaan puolustuksen.
Mielestäsi Puolan kuninkaan sotilaiden väkivaltainen rajanylitys ei siis ollut hyökkäys, vaan erikoisoperaatio?
Ei Puola ollut sodassa Ruotsin kanssa.
Historiankirjat ovat eri mieltä kanssasi, valitettavasti.
Erikoisoperaation suoritti Ruotsi, hyökkäämällä neutraaliin Puolaan.
Heinäkuussa 1701 Kaarle XII voitti saksit Riian taistelussa ja valloitti Liivinmaan ja Kuurinmaan , edeten Puolaan, joka pysyi muodollisesti neutraalina. Vuonna 1702 Kaarle XII valloitti Vilnan huhtikuussa ja saavutti 23. toukokuuta Varsovaan kohtaamatta suurta vastarintaa.
Ruotsi totesi olevansa sodassa Puolaa vastaan Puolan kuninkaan hyökättyä Ruotsiin.
Ei todennut, turhaan yrität noita typeryyksiäsi syöttää.
Konfliktin nimi on edelleen suuri Pohjan sota. Sotaa siis käytiin.
Kyllä, turhaan inttelet typerästi tutkittua tietoa vastaan.
https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/augustus-ii-strong-saxony-and-poland-1670-1733
Augustuksella oli suunnitelmana vallata Ruotsin [vuodesta 1629 eteenpäin] hallinnoima Liivinmaan seutu, jotta saisi satamia uuden kuningaskuntansa käyttöön, ja tämän tavoitteen eteen hän muodosti Ruotsin vastaisen liittouman Tanskan ja Venäjän kanssa vuonna 1699. [Eli Puola OLI hyökkääjänä! Sori, että puhkaisin sinun "Puola on aina 100 % puhtoinen viaton määkivä marttyyri" -kuplasi.]
Augustuksen hyökkäys Riikaan helmikuussa 1700 epäonnistui, korostaen miten vähän valtaa hänellä oli Puolassa. Ruotsi selätti Venäjän Narvassa ja Tanska aloitti rauhanneuvottelut.
Ruotsin Kaarle XII (vallassa 1697 -1718) käänsi voimakkaan armeijansa Augustusta kohti. Jälkikäteen ajateltuna Kaarlen määrätietoisuus syrjäyttää Augustus antoi Venäjälle kriittisen tilaisuuden uudelleenkoota ja uudelleenmuokkailla armeijansa ja lopulta voittaa sota Ruotsin kanssa.
Puolassa Augustuksen asevoimat kärsivät vakavia tappioita ja tammikuussa 1704 ruotsalaiset syrjäyttivät hänet, kun puolalais-parlamentin tynkä valitsi kuninkaaksi Kaarlen välikäden. Augustuksen saksilais-joukot jatkoivat taistelua, vain kärsiäkseen kovan tappion Fraustadtissa helmikuussa 1706. Ruotsin joukot miehittiä Saksia vuoden. Lopulta Venäjän voitto Ruotsista mahdollisti Puolan vapauttamisen Ruotsin vaikutusvallasta vuonna 1709 ja Augustus palautettiin valtaistuimelle.
Vuonna 1715 Venäjä teki tyhjäksi puolalaisen Saksin vastaisen liittouman aikeet, jotka vastustivat Augustuksen harkitsemattomia uudistuksia ja vuonna 1717 "Tyhmä Parlamentti" suostui Venäjän ehtoihin, jotka pitivät Augustuksen vallassa. Mutta diplomatian ohjaksissa oli tsaari Pietari Suuri ja hän ryhtyi toimenpiteisiin, joilla esti Augustusta muuttamasta Puolan monarkiaa perintösiirtotyyppiseksi ja siirtämästä kruunua ainoalle lain silmissä oikeutetulla perilliselleen, Saksin Frederik Augustus Toiselle.
Encyclopedia.com-artikkelin lähteytys:
Karl Czok, "August der Starke und seine Zeit: Kurfürst von Sachsen, König in Polen" (1997)
Wieland Held.,"Der Adel und August der Starke: Konflict und Konfliktaustrag zwischen 1694 und 1707 in Kursachsen" (1999)
Lindsey Hughes, "Russia in the Age of Peter the Great" (1998) [Encyclopedia.com täsmentää:] Keskittyy Pietari Suuren aikoihin ja käsittelee Augustusta jokseenkin yksityiskohtaisesti.
Georg Pilz, "August der Starke: Träume und Taten eines deutschen Fürsten" (1986)
Tony Sharp, "Pleasure and Ambition: The Life, Loves, and Wars of Augustus the Strong" (2001)
Haha, ei Puola siinä Ruotsia vastaan hyökänneessä liittoumasta liittoumassa ollut mukana, eikä niin edes tuossa kopioinnissasikaan väitetä😂
Turhaan kopioit noita juttujasi, joita et edes ymmärrä 😂
Haha, kyllä se Puola OLI siinä Ruotsia vastaan hyökänneessä liittoumassa mukana ja niin tuossa Encyclopedia-viitteessä nimenomaan sanotaan.😂
Turhaan lätiset noita juttujasi, joita et edes itse ymmärrä. 😂🤣
Ei ollut, eikä tuossa niin sanota.
Puola ei ollut Ruotsia vastaan hyökänneessä liitossa:
The war began when an alliance of Denmark–Norway, Saxony and Russia, sensing an opportunity as Sweden was ruled by the young Charles XII, declared war on the Swedish Empire and launched a threefold attack on Swedish Holstein-Gottorp, Swedish Livonia, and Swedish Ingria.
The Polish–Lithuanian Commonwealth was formally neutral at this point, as Augustus started the war as an Elector of Saxony
https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Northern_War
Kaarle hyökkäsi Puolaan välittämättä puolalaisten neuvotteluyrityksistä, joita myös Ruotsin valtiopäivät tuki:
Disregarding Polish negotiation proposals supported by the Swedish parliament, Charles crossed into the Commonwealth and decisively defeated the Saxe-Polish forces in the Battle of Klissow in 1702 and in the Battle of Pultusk in 1703.
https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Northern_War
Putin on Kaarle XII:n inkarnaatio, yhtä hulluja molemmat.
Kaarle ei hyökännyt yhteenkään maahan, joka ei ollut hyökännyt ensin tai julistanut sotaa. Hän ei liittänyt voittojensa jälkeen neliösenttiäkään Tanskasta tai Puolasta Ruotsiin.
Valehtelet, kyllä hyökkäsi Puolaan, Puola oli neutraali maa Kaarlen hyökätessä.
Se on totta, että Ruotsi ei saanut aluelaajennuksia hävityn sotansa tuloksena, päinvastoin koko suurvaltakyhäelmä romahti, mistä kiitos lankeaa Kaarle XII: lle.
Voittoisa Kaarle XII solmi erillisrauhat sekä Tanskan (1700) että Saksin/Puolan/Liettuan (1707) kanssa. Näissä rauhansopimuksissa Ruotsilla ei ollut aluevaatimuksia.
August II oli titteleiltään muun muassa Saksin vaaliruhtinas, Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas. Kun hänen sotilaansa hyökkäsivät Ruotsin alueelle ilman sodanjulistusta, niin August ei myöskään ilmoittanut sodan koskevan pelkästään hänen saksilaista valtakuntaansa ja julistanut Puolaa tai Liettuaa puolueettomaksi. Jälkimmäisen suhteen se olisikin ollut hieman hankalaa, kun hänen hyökänneessä armeijassaan palveli saksilaisten lisäksi myös liettualaisia sotilaita ja hyökkäys tehtiin Liettuan alueelta. Näin ollen hyökkäys vei sotaan kaikki Augustin kuningas- ja ruhtinaskunnat ilman erotteluja.
Valehtelet, Puola oli neutraali.
Ruotsi ja Puola eivät olleet keskenään sodassa Kaarlen hyökätessä, tätä et pysty valehtelemalla jälkikäteen muuttamaan.
Kun Kaarle XII ja August II olivat sodassa keskenään, niin myös heidän valtakuntansa olivat. Tätä et pysty valehtelemalla jälkikäteen muuttamaan.
Hehehe, toisin kuin sinun, niin minun ei tarvitsekaan valehdella:
Puola ei ollut Ruotsin kanssa sodassa, toisin kuin valehtelit!
Poland–Lithuania was not allied with Denmark nor Russia in the Swedish conflict. Simultaneously, Charles XII announced his intentions to maintain peace with the Polish–Lithuanian Commonwealth, but that such a thing would hardly be possible as long as Augustus remained on the throne. Accordingly, the Swedish leadership issued a declaration of war against Augustus personally, but not against his nation, and Charles XII began to rally the Polish nobility against their king.
The Swedish Invasion
After forcing a peace treaty with Denmark and annihilating the Russian army at Narva, Charles XII's plan was to beat the Saxon army; a necessity for the Swedish army to march for Pskov and Moscow and strike the final blow against Russia. The two forces collided on the ninth of July (Swedish calendar) of 1701 near the Swedish city of Riga. The Saxons had entrenched themselves with heavy artillery support south of the river Düna, but when the Swedes attacked their casualties were limited to 100 men dead, due to the poor accuracy of the enemy artillery and the water that negated explosive shells. The Saxon lines collapsed as soon as the Swedish army landed on the river bank, and up to 2,000 of Augustus' soldiers were killed. However, the Saxon army and their Russian reinforcements managed to retreat and maintain a sizeable force near the Swedish border. Charles XII was now forced to choose between marching into Poland and be attacked from behind by the Russians or the other way around. He chose the former, and thus the invasion of Poland had begun.
https://en.wikipedia.org/wiki/Swedish_invasion_of_Poland_(1701–1706)
Eli yrityksen kohdella Puolaa puolueettomana teki Ruotsi, ei Saksi. Siitäkin huolimatta, että hyökkäys oli tehnyt niistä de facto vihollisia. Se että sotaa ei muodollisesti julistettu myöskään Saksin ja Ruotsin välille ei tarkoittanut niidenkään kesken rauhantilaa. Koska August käytti Puolaa hyökkäystienä Ruotsiin, niin Kaarlella oli luonnollisesti sama oikeus vastakkaiseen suuntaan. Puolan "puolueettoman" armeijan olisi vain pitänyt pysytellä poissa hänen reitiltään.
August II aloitti sodan Saksin vaaliruhtinaana, Puola oli neutraali silloin ja myös Kaarlen hyökätessä.
Kaarle hyökkäsi Liettuan alueelle pääosin saksilaisista koostuvaa armeijaa vastaan, joka oli aikaisemmin hyökännyt Ruotsin alueelle. Puola olisi saanut olla neutraali ihan rauhassa, se olisi sopinut Kaarlellekin.
Juuri näin
Taitaa olla puolalainen avaaja. Niin päätöntä valehtelemista
Mikä on se vale?
Eikös Wroclaw ollut tuolloin Breslau?
Otsikon kysymykseen vastaus on EI OLLUT PELKKÄ PUOLUSTUSSOTA.
Ylipäänsä tuohon aikaan sodat eivät olleet puolustussotia vaan businesta.
Ruotsi joutui sodan aluksi Tanskan, Saksin, Puolan ja Venäjän hyökkäyksenkohteeksi. Aluksi siis Ruotsi kävi "puolustussotaa", mutta kuten avauksestakin voidaan todeta, Ruotsin vaatimukset valtiopäämiehen vaihtamiseksi eivät ole Ruotsin valtakunnan puolustamista.
Ruotsin tavoite oli heikentää yllä mainittuja valtioita ja saavuttaa itse Itämerellä pysyvä herruus. Siksi Kaarle XII kävi sotaa myös Pultavassa ja hävisi.
"Ruotsi joutui sodan aluksi Tanskan, Saksin, Puolan ja Venäjän hyökkäyksenkohteeksi."
Turhaan nyt yrität valehdella, Puola ei ollut mukana Ruotsia vastaan hyökänneessä liitossa:
The war began when an alliance of Denmark–Norway, Saxony and Russia, sensing an opportunity as Sweden was ruled by the young Charles XII, declared war on the Swedish Empire and launched a threefold attack on Swedish Holstein-Gottorp, Swedish Livonia, and Swedish Ingria.
The Polish–Lithuanian Commonwealth was formally neutral at this point, as Augustus started the war as an Elector of Saxony
https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Northern_War
Puola ei ollut myöskään puolueeton salliessaan Augustin armeijan marssin maansa läpi kohti Riikaa.
Vaikea sanoa muuta kuin olet tyhmä. Kun totean, ettei Ruotsi käynyt puolustussotaa Tanskaa, Saksia, Puolaa ja Venäjää vastaan, niin urputat edelleen jostakin muodollisesta sodanjulistuksesta.
Ei tähän voi enää muuta sanoa!
Hehe ei sinun toteamuksillasi ole mitään merkitystä, Puola ei ollut mukana Ruotsia vastaan hyökänneessä liitossa, niin kuin väitit:-D
HAHAH Sinun tyhmillä mielipiteilläsi ei ole mitään merkitystä, koska et ymmärrä historiasta hölkäsen pöläystä.
Puolan kuningas oli tuon liiton perustajajäsen. Puolan kuninkaat olivat todella taitavia ulkopolitiikassaan ja varsinkin hankkimaan liittolaisia, siksi Puolalla meni niin hyvin 1700-luvulla...